1999 marraskuu
valokuvagalleria
hakemisto
kaikki lehdet
sanomanetti.fi 1999/14
vanhin
edellinen
etusivu
seuraava
uusin

Dennis the Menace

Ville Vallaton
sunnuntaina 7.11 klo 13.00 TV2:ssa

Helsingin Sanomat, Yle ja MTV3 vääristelevät mielipidekyselyiden tuloksia. Mikä on STT:n vastuu väärän tiedon levittämisessä?


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
torstaina marraskuun 4. päivänä 1999

Presidenttimielipidekyselyt: jatkuva todellinen tilanne!

Lukijalta:
Schumacher Saksassa nyt suositumpi kuin koskaan


Joka torstai 1999/14

etusivu

lukijoilta

urheilu
tv
kulttuuri musiikki
netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!

ilmoita ilmaiseksi: osta&myy

tapaamiset

säälinkki

lahjoita ruokaa

hakemisto ja aiemmat lehdet

kuvat

tietolinkit

info

Suomen kesän puolustus jatkuu:

"Miksi Sasi suosittelee kesien lopettamista?"

Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999

Kolumni-palstalla Tapani Pitzen

"Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Kimmo Sasi (kok) esitti noin viikko sitten vanhan idean, että Suomessakin oli kouluissa siirryttävä kahden lukukauden sijasta kolmeen lukukauteen.


Pitkän kesäloman sijasta meillä olisi pitkä kevättalven loma, pitkä syysloma ja lyhyt elokuussa pidettävä kesäoma. Uutta ajatusta perusteltiin kotimaan matkailun edistämisellä.

Jäin oikein tosissani odottamaan, mikä Sasin todellinen motiivi oli. Kotimaan matkailun edistämisidean mahouden voi varmistaa katsomalla ikkunasta ulos. Juuri nyt alkavat viikonkin syyslomat ovat todellinen pulma. Tähän vuodenaikaan ainoa järkevä lomailuidea on hypätä lentokoneeseen ja matkustaa vähintään viisi tuntia suoraan etelään.
...
Olen vuosien ajan aina näihin aikoihin vuodesta mietiskellyt, millä ihmisiä voi Suomessa kannustaa. Kun pimeys alkaa marraskuussa toden teolla painaa päälle, elämänlaatu suorastaan romahtaa. Optiot, bonukset ja suuret rahamäärät toki helpottavat tilannetta, mutta nekään eivät pimeyttä poista, jos vaikkapa työnteko vaatii läsnäoloa Suomessa.

Geotaloudellisista syistä johtuen meillä onkin käytettävissä yksi kollektiivinen palkitsemisjärjestelmä ylitse muiden. Sen nimi on kesä.

.Se ei tunnetusti ole kovin pitkä eikä millään tavalla luotettava. On olemassa viime kesiä ja toissakesiä. Kesä auttaa niin duunaria kuin toimitusjohtajaakin jaksamaan eläkeikään saakka, jonka jälkeen osa muuttaakin aurinkoisimmille seuduille.

Kesä ja sen muistot ovat suomalaisen elämänmuodon keskeisiä käyttövoimia. Kesällä pidettävät lomat grilleineen, saunoineen, uimisineen ja kaljoineen ovat syitä, joiden vuoksi kännykänkuoria jaksetaan prässätä myös marras-, joulu- ja tammikuussa.

Sasin poikkeuksellisen typerä idea siirtää kesälomia pois kesästä merkitsee kansallisen menestysstrategiamme riskeeraamista.

Merkittävä osa kansantulosta tehdään koululaisten vanhempien voimin. Kesän riistäminen heiltä olisi typerää.
..."

Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999
Kolumni-palstalla Tapani Pitzen



Lue myös:

Kokoomusministerien vauhti tasapainossa:
Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää.

Nettisanomat torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Opettajat määräävät koulujen lomat


 

 


Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!


Suomen kesän puolustus jatkuu:

"Ei kolmea vaan yksi lukukausi"

Helsingin Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999
Vieraskynä - Pekka Koskinen

"Yhteisen loman vietto on tärkeää sekä lapsille että vanhemmille. Se onnistuu parhaiten niin, että koulut päättyvät toukokuun alussa ja alkavat syyskuun alussa.

Asia ei ole kiinni työpäivien lukumäärästä, vaan opetusjärjestelyjen muuttamisesta.

Ministeri Kimmo Sasi on ehdottanut, että Suomen kouluissa otettaisiin käyttöön eurooppalaiseen tapaan kolmas lukukausi, jolloin opetusta siirrettäisiin syksystä alkukesään. Hänen ehdotuksensa perustuu matkailukauden pidentämiseen.

Talouden hyvinvointi on tärkeää, mutta lapsista ei saa tehdä markkinahyödykkeitä.

Käydyssä keskustelussa Sasille on jo huomautettu, että "turismista vastaavalle ministerille olisi hyötyä myös siitä, että hän vastaisi auringon noususta ja laskusta sekä ilmastosta ja sääoloista täällä meillä pohjoisessa ja muualla Euroopassa".

Jos näin olisi, se antaisi enemmän painoarvoa hänen nyt tekemälleen ehdotukselle. Sään ottaminen huomioon koulunpidossa ei ole uusi asia. Voimassa olevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa "sammakkoprofessori" oli ennustanut tulevan sään oikein, ja niinpä ministeriössä kahvitunnilla pohdittiin, voisiko laki kuulua: "Koulu alkaa elokuussa. Päivämäärästä päättää opetusministeriö hankittuaan sammakkoprofessorin lausunnon."
...
Meidän suurten ikäluokkien kesäloma oli kolme kuukautta. Maatalous tarvitsi vielä ihmistyövoimaa, ja me opimme työnteon merkityksen ilman, että koulun tarvitsi sitä opettaa. Sää oli aina aurinkoinen ja heinänteolta välttyi vain hankkimalla kesäksi ehdot. Myös kaupungeissa asuvat sukulaislapset tulivat tasaamaan maatalouden kesätyöhuippuja.

Tähän perustuen olen 25 vuoden ajan päättänyt kevätjuhlapuheeni: "Toivotan teille virkistävää kesää. Suosikoon sitä heinänteolle otollinen sää."

Sasi perustelee ehdotustaan sillä, että suomalaiset koululaiset vanhempineen muodostaisivat matkailuelinkeinolle perusasiakkuuden tasaisesti ympäri vuoden. Elokuu on myös monen suomalaisen työssäkäyvän lomakuukausi.

Yhteisen loman viettäminen vanhempien kanssa on tärkeää sekä vanhemmille että lapsille. Nämä tarpeet sovitetaan parhaiten yhteen siten, että koulut päättyvät toukokuun lopussa ja alkavat syyskuun alussa.

Lukuvuoden aikana pidetään porrastetut syys- ja hiihtolomat sekä joululoma. Asia ei ole kiinni työpäivien lukumäärästä, vaan opetusjärjestelyjen muuttamisesta.

Koulujen kilpailu oppilaista ja samalla resursseista on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Oppimisen sijasta koulujen päätarkoitukseksi on noussut oppilaan viihtyminen koulussa. Valinnaisuuden nimissä tarjotaan mitä ihmeellisintä hömppää, ja erikoisin valinnaisaine saa suurimman huomion.

Vähentämällä turhanpäiväistä valinnaisuutta saadaan aikaa yhteisten aineiden opiskelulle. Ajankäyttö on tehokkaampaa, koska hyppytunnit vähenevät.

Lukioissa ja valitettavan monella peruskoulun yläasteella on käytössä jaksoluku. Lukuvuosi on jaettu neljään, viiteen tai kuuteen jaksoon, jonka lopussa on koeviikko. Järjestelmää perusteltiin aikoinaan pedagogiikalla, valinnaisuuden toteuttamisella, yliopistomaisuudella jne.

Totuus on tällä hetkellä toisenlainen. Viiden viikon ajan turhan suuri osa oppilaista lepää edellisen koeviikon aiheuttamista rasituksista, ja opettaja etenee niiden kanssa, jotka pärjäisivät missä järjestelmässä tahansa. Sitten tulee koeviikko. Oppilaat ryhtyvät tuskaisina lukemaan koetta varten, ja opettaja laatii jokaisesta opettamastaan kurssista kokeen.

Yksi lukukausi toisi enemmän aikaa opiskeluun Oppilaat käyvät aamulla kokeessa ja moni lähtee lopuksi päivää lukemaan seuraavan päivän kokeeseen. Opettaja valvoo kokeen ja pitää harventuneelle joukolle iltapäivän koulua. Illan ja seuraavan yön aikana hän korjaa kokeet, että oppilaat tietävät ilmoittautua uusintakokeisiin.

Kun koeviikko on ohi, alkaa kaikki alusta edellyttäen, että oppilaat muistavat mihin ovat ilmoittautuneet ja ryhmässä on tilaa. Koejaksoihin menee vuosittain 6-7 viikkoa eli lähes 20 prosenttia työajasta.

Siirtyminen takaisin yhteen jaksoon on erinomainen kilpailuvaltti koululle. Se tuo yhden lukujärjestyksen, tasaa kokeet, tarjoaa kiireettömän työrauhan ja hyvän opetuksen.

Vaikka koulu alkaisi syyskuun alussa, niin yhden lukukauden koulussa käytettäisiin enemmän aikaa opiskeluun kuin jaksojärjestelmää käyttävässä koulussa. Oppilaat oppisivat pitkäjännitteiseen työhön ja opettajan työhuiput tasaantuisivat ympäri vuoden.

Mitä sitten kesällä tehtäisiin? Vietettäisiin loma yhdessä vanhempien kanssa silloin, kun heidän työnantajilleen sopii, toivuttaisiin menneestä ja kerättäisiin voimia tulevaan.

Tutustuttaisiin työelämään, ei kouluaikana vaan kesällä. Palveltaisiin turisteja ja tehtäisiin rutiinitöitä oikeissa työpaikoissa ja hoidettaisiin ympäristöä. Palkantoivossa tai aatteesta. Mitä olisi kasvien kerääminen?

Opettaja taas vietettyään lomansa ja palauduttuaan työkuntoon pitäisi työaikanaan ja työnantajan kustannuksella huolta siitä, että alan viimeisin tieto on hallussa eikä työssä uupuminen uhkaa.

Käytännön aineiden opettajat tekisivät työpaikoilla töitä ja kielenopettajat kävisivät keskustelemassa äidinkielenään meille vierasta kieltä puhuvien kanssa.

Jos opettajien kokonaistyöajasta onnistuttaisiin sopimaan myös perusopetuksen ja lukion osalta, ei edellä kuvattu yksi lukukausi syyskuun alusta toukokuun loppuun olisi myöskään työmarkkinakysymys.

Ehdotukseni yhdestä lukukaudesta on vapaasti työryhmän käytettävissä. "

PEKKA KOSKINEN
Jurvan yläasteen rehtori ja OAJ:n I varapuheenjohtaja


Lue myös:
Kokoomusministerien vauhti tasapainossa:
Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää.

Nettisanomat torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Opettajat määräävät koulujen lomat

Finlandia
100 vuotta
4.11.1999










Aiemmat
jutut ja kuvat


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.


Lahjoita
ruokaa:


"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.


ilmoita ilmaiseksi

Päivän pannu

torstaina marraskuun 4. päivänä 1999 Tässä lehdessä:

etusivulle


Viikon kysymys:

Onko Sinulla optioita?


kyllä
ei
Mielestäni...


TOIMITUS
yhteydenotto: suoraan lomakkeella tai
nettisanomat@hotmail.com
Sivut valmisti Pertti Manninen 4.11.1999
copyright
sanomanetti.fi 99/14
 

sivun alkuun!

sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

otsikko ja navigointi 01.01.2001