ARKISTO
maanantaina marraskuun 22. päivänä 1999
sanomanetti.fi 1999/16

etusivu

lukijoilta

urheilu
tv ja radio
kulttuuri
musiikki
netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!

ilmoita ilmaiseksi: osta&myy

tapaamiset

säälinkki

lahjoita ruokaa

hakemisto ja aiemmat lehdet

kuvat

tietolinkit

info


Laukaan maaseudun elinvoimaa
Kyselyn tulokset 1


Kompastuuko Aho pankkisaliin?

Yhden totuuden julistus ei vakuuta
.

Muut lehdet: Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Veikko Vaniala

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut.

Esko Ahon mielestä pankkikriisistä on kulunut liian lyhyt aika. Toimenpiteiden järkevyyttä ei voi vielä arvioida.

Pankkikriisin hoidon yksi pääarkkitehdeistä, entinen pääministeri, presidenttiehdokas Esko Aho (kesk) ei ota vastuuta valitusta linjasta yksin.

- Linja pankkikriisin hoidossa oli yhteinen. Eduskunta päätti yksimielisesti, että pankit pidetään pystyssä, Aho sanoo."

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Veikko Vaniala


Lue myös!

Aho - anteeksiantamaton amatööri?

Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden
.

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.


Taloushistoriaa:

Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois
.


torstaina lokakuun 28. päivänä 1999.

Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu.

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan.


torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa

Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.


maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999
.

"Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!"

torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999

Tässä numerossa:

VARJOJA

Pankinomistajien tuessa

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Jaakko Lassila vai vai vai ...

Tahallinen hämäys keskustelussa 1:

Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!


Tahallinen hämäys keskustelussa 2:

Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni:


Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!

 

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
"Norjassa kriisissä olivat liikepankit.

Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa.
"

"Tausta Näin naapureissa

Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittavat menettivät rahansa. Norjassa lasketaan, että valtio pääsee plussalle, kunhan myy lopun pankkiomistuksensa.
.
Ruotsissa valittiin periaatteessa samanlainen linja kuin Suomessa: jaettiin pankkitukea ja perustettiin kaksi omaisuudenhoitoyhtiötä.
.
Ruotsissa pankkikriisi oli Suomea enemmän kiinteistökriisi. Ruotsissa asia hoidettiin niin, että kiinteistöjen arvoa ei kirjattu alas, ja vältyttiin turhilta konkursseilta. Ruotsissa ja Norjassa pankeille ei ajautunut valtavia kiinteistömassoja, niin kuin Suomessa, jossa on
puhuttu massiivisesta omaisuuden uusjaosta.
.
Pankkikriisin vaikutukset valtiolle arvioidaan Ruotsissa plusmiinus nollaksi, kun otetaan huomioon valtion pankkiomistukset.

Norjan ja Suomen tilanne poikkesi Suomesta sikäli, että meillä taloudellinen lama oli syvempi kuin naapureissa.

Naapurimaissa ei myöskään ollut yhtään niin kehnoon jamaan joutunutta pankkia kuin Skop Suomessa.

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Tausta


Tieteellisen perustutkimuksen erityispiirre.
(Sara Heinämaa)

Myyrä on lasten kaveri.
(Sauli Pesonen)

Helsingin Sanomien tasapäistetty toimitus!

Lain yläpuolella?

Tapaukset formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen.

etusivu

lukijoilta

urheilu
tv ja radio
kulttuuri
musiikki
netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!


Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa.

Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan.

Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän itse.

Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietä-
mättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailuoperaatio,
jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin.

Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta.

Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi!

sanomanetti.fi 18. marraskuuta 1999 pm

 

Kaleva Torstai, 18.11.1999

"Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja.

Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi.
"

Torstai, 18.11.1999 Kaleva

Pankkitukipuheet jatkuvat


Timo Paakki

"Monissa muiden alojen yrityksissä ajatellaankin yleisesti, että asiakkaat tuottavat. Siksi heidän käyntejään kannattaa toivoa.

Monissa puheenvuoroissa katsottiin ministerin arvioimalla tavalla, että valtion oli välttämättä turvattava rahoitusjärjestelmän toimivuus pankkikriisin aikaan.

Aiheellisia ovat silti kysymykset, tehtiinkö kaikki oikein. Suomen taloudenhan piti 80-luvun lopulla olla pohjoismaiden vahvin.

Nyt meille väitetään, että pohjoismaissa vain Suomessa valtion tappioon, vieläpä erittäin rankkaan, päättynyt pankkikriisin hoito johtui meidän taloutemme heikkouksista.

Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista.

Ikävimpiin tapahtumiin koko kriisin hoidossa kuuluivat Säästöpankki Suomen pilkkomiseen johtaneet tapahtumat.

Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja. Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi.

Torstai, 18.11.1999 Kaleva
Timo Paakki


VARJOJA

Speden peleissä

Spede ja Raimo Lintuniemi?


Jyväskylän areenassa


Pekka Kettunen vai Erkki ikonen?

Arena-teatterissa


Antti Viinikka vai Eva-Riitta Siitonen.

Syytteet kaatuivat jälleen.

Ulf Sundqvist on kohta vapaa mies.


Käräjäoikeuden päätöksen perusteluja:
"Velkoja ei ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua."


Arsenal-Sillan Matinlassi syytettyjen penkille?

 

etusivu

lukijoilta

urheilu
tv ja radio
kulttuuri
musiikki
netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!

ilmoita ilmaiseksi: osta&myy

tapaamiset

säälinkki

lahjoita ruokaa

hakemisto ja aiemmat lehdet

kuvat

tietolinkit

info


Laukaan maaseudun elinvoimaa
Kyselyn tulokset 1


"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!"

Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla.


Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona.

"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä.

- Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataaan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen.

Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla.
- Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.

Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee.

- Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa.

Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii.

Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat.

- Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo.

- Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä.

Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt.

Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996.

- Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee.
...
EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999..


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.


Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!



Viikon kuvat

Pankinomistajien tuki
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
maanantaina marraskuun 22. päivänä 1999
Presidenttimielipidekyselyt: jatkuva todellinen tilanne!
Pilkkojan syntymäpäivä haastattelu

(27.9.1999)

Kun Hjallis
kusetti HIFK:ta:

Harry Harkimo sopimus
kumppanina 1.


Joka torstai 1999/16b

 

Viikon kuva 1: "Varjot vaihtavat"
Laukaassa koko Suomen koululaisten kilpailuissa syyskuussa 1999 kuvannut Pertti Manninen

Viikon kuva 2: "Helsingin Sanomien tasapäistetty toimitus"
Marraskuun 18. päivänä 1999 Helsingin Sanomien liitteenä oli kaikkien lehteä tekevien kuvat. Lehti itse tasapäisti koko porukan ylläolevan mallin mukaisesti!

 

Tässä lehdessä:

torstaina marraskuun 18. päivänä 1999
etusivulle

Lahjoita
ruokaa:


"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

Viikon kysymys:

Jännittääkö 2000?


kyllä
ei
Mielestäni...


 


Aikaisemmin:


20030212

 

Sisällysluettelo 1999/11 marraskuu.
Sisällysluettelo 1999/10 lokakuu.

Sisällysluettelo 1999/09 syyskuu.

Sisällysluettelo 1999/07 heinäkuu - 1999/08 elokuu.


yhteydenotto: suoraan lomakkeella tai
nettisanomat@hotmail.com

Kuva: Mika Hänninen Helsingissä syyskuussa 1999

Sivut valmisti Pertti Manninen 18.11.1999
(08.12.1999)

copyright
sanomanetti.fi 99/16

 

sivun alkuun!

sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

otsikko ja navigointi 03.01.2001, arkisto November 4, 2002 17:15