1999 marraskuu
valokuvagalleria
hakemisto
kaikki lehdet
sanomanetti.fi 1999/17
vanhin
edellinen
etusivu
seuraava
uusin

etusivu

edellinen lehti

lukijoilta

urheilu
tv ja radio
kulttuuri musiikki
netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!

ilmoita ilmaiseksi: osta&myy

tapaamiset

säälinkki

lahjoita ruokaa

hakemisto ja aiemmat lehdet

kuvat

tietolinkit

info


Laukaan maaseudun elinvoimaa
Kyselyn tulokset 1


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.



NYKYAIKA CHARLES CHAPLIN
1936

Nykyaika nyt!


Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta!
Versio 1.0 on nyt valmis.




Poliisien liitto politikoi
:
Häkämies on korvaamaton!

Syyttäjä valittaa Sundqvist- päätöksestä

Eläke-Kansan johdolta vaaditaan 50:tä miljoonaa markkaa

Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista. Helsingin Sanomat jätti tämän kohdan pois haastattelu-selostuksesta.



Viikon runoelma:
Voiko kolmosen ratikkaan kadottaa ystävän?
Voiko?


bisnes + urheilu = urheilubisnes


"Vaihtorikko"

"Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä". (Ilta-sanomat 23.11.1999)

Harry Harkimo sopimus-kumppanina 2:
Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen. (Katkelma Pennti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle).

Lahjoiko Kummola erotuomarin? Olivatko Tampere United - Atlas-ottelun rankkarit sovittuja?

Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin.

Häkkinen ja tupakka.
"En halua olla osana sirkuksessa"

(Viikkolehti 19.11.99 Hannu Hurme).


Lue myös:
Harry Harkimo sopimus-kumppanina 1.
Kun Hjallis kusetti HIFK:ta.
Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan: Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myynti-seikkailuista
torstaina marraskuun 4. päivänä 1999.
Missä se on nyt? Sainion Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Lue kirjan kohtalosta! (Journalisti-lehti)

Ainakin täältä sen voi tilata!

Muun muassa täältä sitä et saa



Muut lehdet:

"Pankkikriisin syyt
jätettiin tutkimatta"

Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa.

"Poliitikot ovat oppineet antamaan anteeksi. Itselleen.

Eduskunnassa käyty keskustelu pankkikriisistä ja pankkituesta oli ikävä osoitus poliitikkojen kyvyttömyydestä paneutua Suomen kansantalouden kalleimman yksittäisen tapahtuman syihin. Kyvyttömyyden päällimmäinen syy on selvä: poliitikot eivät halua paljastaa omia virheitään, koska virheiden lunnaat on peritty veronmaksajien taskusta.

Tunnetuista poliitikoista ja heidän toimistaan löytyy paljon enemmän pankkikriisin selitykseen kelpaavia vastauksia kuin pankkien kasinopeleistä. Ahneet kasinopelurit ja talouselämän edustajat ovat kuitenkin olleet sopivia pääsyyllisiä. Kasinopelin korostaminen on peittänyt poliitikkojen ja kansakunnan johtajien roolit.

Tämä arvio saa runsaasti tukea professorien Seppo Honkapohjan ja Erkki Koskelan lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta Finlands Depression; A Tale of bad luck and bad policies. Tutkimus osoittaa, miten poliitikkojen, hallitusten ja Suomen Pankin huonosti suunnittelema talous- ja rahapolitiikka johti Suomen vaikeaan jamaan.

Pankkivalvonnasta vastuussa olleet viranomaiset ja poliitikot eivät huolehtineet edes siitä, että paikallispankkien vakavaraisuussäännökset olisivat seuranneet niiden riskien huimaa kasvuvauhtia. Tällä perusteella on hyvin ymmärrettävää, etteivät poliitikot halua nostaa pankkikriisin vastuunkantajiksi poliitikkoja.

Jos esimerkiksi Mauno Koiviston monet roolit Suomen Pankin pääjohtajana, valtiovarainministerinä, pääministerinä ja presidenttinä ruodittaisiin, parrasvaloihin olisi pakko ripustaa myös muita poliitikkoja.

Eduskuntakeskustelussa päädyttiinkin toteamaan, ettei pankkikriisiä voitu hoitaa toisin. Oli vain yksi vaihtoehto, jota silloinen pääministeri Esko Aho (kesk.) toteutti. Vaihtoehtoja kyllä tarjottiin Aholle ja silloiselle valtiovarainministeri Iiro Viinaselle (kok.). Ne eivät kuitenkaan kelvanneet.

Ruotsissa ja Norjassa valittiin vaihtoehtoinen tie auttaa pankit ja niiden asiakkaat ulos kriisistä. Tänään voidaan kiistatta havaita, että Suomessa valittu, yli 50 miljardia markkaa maksanut hoitotapa oli selvästi kalliimpi kuin ruotsalaiset ja norjalaiset keinot.

On perin ikävää, että Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen tuore lausunto tuottamattomista pankkiasiakkaista on onnistunut hautaamaan alleen todellisen ja tarpeellisen keskustelun pankkikriisistä ja sen syistä.

Vaikka poliitikot haluavat painaa pankkikriisin villaisella, jokainen suomalainen muistaa sen pitkään. Kriisin hintana on edelleenkin velka, josta jokainen suomalainen kantaa 10 000 markan henkilökohtaista osuutta."

"Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta"

Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa.


Lue myös!

Varjoja pankinomistajien tuessa


Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Jaakko Lassila vai vai vai ...


Tahallinen hämäys keskustelussa 1:


Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!


Tahallinen hämäys keskustelussa 2:

Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni
:


Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!


Seppo Lindblom


vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa.

Näin naapureissa. Norjassa kriisissä olivat liikepankit.


Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittavat menettivät rahansa.


Kompastuuko Aho pankkisaliin?


Yhden totuuden julistus ei vakuuta.

Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja.


Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi.


Kysymyksiä,


jotka ovat jääneet vaille vastausta.

Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!


Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan eduskunnan "pankkituki"-keskustelun viikolla.


Ja myös!

Aho
- anteeksi antamaton amatööri?


Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden
.


torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.


Taloushistoriaa:


Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.

torstaina lokakuun 28. päivänä 1999.


Merita luisui
ruotsalaisille, siniristi haalistuu.

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan.


torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.


Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin.

Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa.

Pilkkojan syntymäpäivä-
haastattelu.


maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999.


"Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!"


torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999.

Seuraavat STT:n välittämät uutiset

ovat pohjana eri lehtien ja tiedotusvälineiden tiedottamiselle "Eduskunnan suuresta pankkitukikeskustelusta", jossa piti kertoa yhteiskuntaamme pahoin järkyttäneen ja yksilötasolla jopa tragedioihin päättyneen talouspolitiikan seurauksista.

Julkaisemme sähkeet sellaisenaan lukijoiden arvioitaviksi.

Pankkien ahneudelle kyytiä eduskunnan tukikeskustelussa (11/17/99 20:16:39) HELSINKI, STT

Asiakkaiden jakaminen vuohiin ja lampaisiin tuomittiin jyrkästi. Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa (11/17/99 20:17:11) HELSINKI, STT

Keskustan mielestä pankkituki oli välttämätön paha. Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta (11/17/99 23:03:50) HELSINKI, STT


Pankinjohtaja Voutilainen sai huutia eduskunnassa. Pankkien ahneudelle kyytiä eduskunnan tukikeskustelussa.
Ajatus pankkipalveluiden käyttäjien jakamisesta hyviin ja huonoihin asiakkaisiin sai jyrkän tuomion eduskunnan keskiviikkona käymässä pankkitukikeskustelussa.

Monissa puheenvuoroissa syytettiin pankkeja järkyttävästä ahneudesta ja todellisuuden tajun menettämisestä. SDP:n ryhmäpuhuja Leena Luhtanen muistutti pankkien parantaneen kannattavuuttaan mm. raa'alla henkilöstöpolitiikalla, karsimalla kuluja ja hankkimalla uusia tuottoja. Luhtasen mukaan vähittäispankkitoimintaa harjoittavan pankin on tarjottava palveluitaan kaikille.

Vähittäiskauppakaan ei voi rajata asiakkaitaan esimerkiksi siten, että se ilmoittaisi palvelevansa vain yli 1000 markalla ostavia henkilöitä. Luhtanen moitti hallituksen selontekoa siitä, ettei se kerro riittävästi pankkituen vastikkeellisuudesta. Lisäksi pankkituen eräänlaiselta loppuarviolta olisi odottanut laajaa koko kriisiä koskevaa yhteenvetoa. SDP:n ryhmä kiirehti tarpeellisia muutoksia pankki- ja vakuutusvalvontaan, jotta tarpeeton riskinotto voidaan vastaisuudessa torjua. Valvontaviranomaiset tulisi yhdistää samaan virastoon yhdessä ministeriössä.

Pankkien johdolta odotetaan nöyryyttä

Myös kokoomuksen Kari Kantalainen kaipasi pankkien johdolta edes lievää nöyryyttä veronmaksajien edessä. Puheet veromarkoin kustannettavista "kannattamattomien" asiakkaiden palveluista osoittavat hänen mukaansa irtautumista yhteiskunnan todellisuudesta. Kantalainen puolusti vireille pantuja vahingonkorvausoikeudenkäyntejä osana koko pankkikriisin hoitoa. Väärinkäytösten ja holtittomuuksien painamisella villaisella olisi entisestään vaikeutettu yhteiskunnalliseen ilmapiiriin katkeroittavasti. Vastaajat on tähän mennessä tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia noin 84 miljoonaa markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 10 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan rahaa on onnistuttu saamaan sulkutalletuksien, ulosmittausten ja sovintosopimusten kautta yhteensä vain kymmenisen miljoonaa markkaa.

Palveluvelvoite pankeille lailla

Vasemmistoliiton Kari Uotila
kuvasi Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen "vuohia ja lampaita" koskevaa lausuntoa vähävaraisia nöyryyttäväksi. Se on saanut monet esittämään vaatimuksia köyhien oman pankin perustamisesta. Uotila ei pitänyt tällaista hanketta tarkoituksenmukaisena. Hän esitti sen sijaan palveluvelvoitteen säätämistä pankeille lailla. Toimiluvan saamisen ja säilymisen ehtona ne tulisi pakottaa turvaamaan kattavat ja määrätyn tasoiset palvelut kaikille kansalaisille.

Myös RKP:n ryhmä torjui ajatuksen, että pankit voisivat sanoutua irti julkisesta vastuustaan siirtämällä kannattamattomat asiakkaat sosiaaliviranomaisille. Ola Rosendahl (r.) kiinnitti lisäksi huomiota perheisiin, jotka ovat yhä maksuvaikeuksissa kasinotalouden seurausten vuoksi.

Vihreiden Erkki Pulliainen teki ehdotuksen puolueettoman "oikeuskomission" perustamisesta. Se toimisi pankkikriisin yhteydessä ylivelkaantuneiden entisten säästöpankkien ja omaisuudenhoitoyhtiöiden asiakkaiden oikeusturvaelimenä. Tämän elimen puoleen voisivat määräajassa kääntyä kaikki ne, jotka katsovat tuleensa väärin kohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla.

Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa (11/17/99 20:17:11) HELSINKI, STT

Keskustan mielestä pankkituki oli välttämätön paha. Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa
Keskusta vieritti keskiviikkona eduskunnassa käydyssä pankkitukikeskustelussa syytä pankkikriisistä 1980-luvun lopulla harjoitetulle talouspolitiikalle, jota johti Harri Holkerin (kok.) sinipunahallitus: vuonna 1991 toimintansa aloittanut Esko Ahon porvarihallitus joutui korjaamaan edeltäjänsä satoa.

-Pankkituki oli välttämätön paha, joka teki mahdolliseksi Suomen talouslamasta selviämisen. Ilman tukea pankkikriisin hinta olisi ollut vieläkin kovempi, keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Mari Kiviniemi todisteli. Syntilistasta tuli pitkä Kiviniemi listasi Ahon edeltäjien syntejä: pääomamarkkinoiden vapauttamisen väärä ajoitus johti pahaan talouden ylikuumenemiseen. Löysä finanssipolitiikka ja huonosti kohdennettu veropolitiikka heikensivät tilannetta edelleen.

-Myös pankkien valvonta oli vapautuneiden rahamarkkinoiden oloissa täysin riittämätöntä. Pankkikriisi oli lähinnä säästöpankkikriisi, Kiviniemi muistutti. Suomen kansantalous ajautui kansainväliseen lamaan ylivelkaantuneena ja kilpailukykynsä menettäneenä, jolloin 90-luvun päättäjät saivat hoitaakseen lähes mahdottoman tehtävän, Kiviniemi totesi. Kriisistä kuitenkin suoriuduttiin jokseenkin kunnialla.

-Tehtyjen päätöksien suurissa linjoissa on toimittu oikein. Sen sijaan joissakin asioissa ja yksityiskohdissa olisi varmaankin voinut toimia toisin, Kiviniemi sanoi. Kiviniemi valitteli, ettei omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamista saatu voimaan kiireellisenä: se, ettei hyviä ja huonoja pankkeja eroteltu ajoissa, maksoi miljardeja. Kiviniemi arvosteli myös pankkien luottamusmiesjohdon viemistä liian hanakasti korvausoikeudenkäynteihin. Kiviniemen mukaan pankkikriisistä tulisi tehdä vielä puolueeton kokonaisselvitys.

Moraali pääsi pettämään

Kristillisten
mielestä pankkikriisi johtui moraalin katoamisesta taloudellisesta päätöksenteosta.

-Laajasti ymmärrettynä moraalikato oli keskeinen pankkikriisin syy. Työnteon, säästämisen ja ihmisen arvo devalvoitiin, pörssipelin ja helpon rahan tavoitteleminen revalvoitiin, kristillisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sakari Smeds tulkitsi. Smedsin mukaan pankkikriisissä murjotuille kansalaisille tulee antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus.

-Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä velka-armahdusta, Smeds julisti.

Velallisia ei pelastettu

Perussuomalaisten
kansanedustaja Raimo Vistbacka muistutti ehdottaneensa vuonna 1992, että pankkituki pitäisi maksaa kierrättämällä rahat velallisten kautta. Näin olisi voitu pelastaa pankkien lisäksi suuri joukko yrityksiä, työpaikkoja, koteja ja perheitä normaaliin elämään.

-Katson edelleenkin olleeni oikeassa, kun nyt voimme havaita, että pankit on pelastettu jopa erittäin hyvin kannattaviksi kun taas kriisin alkuvaiheen velka-asiakkaat voivat useimmiten kaikkea muuta kuin hyvin, Vistbacka sanoi. Myös Vistbacka ehdottaa velka-armahdusta lähinnä Arsenalin perintälistoilla oleville pankkikriisin aikaisille pankkien velka-asiakkaille. Hän ehdottaa, että pankkikriisin aikaiset vastuut kuoletettaisiin 10 vuoden kuluttua niiden nostamispäivästä tai kun velallinen on maksanut vastuustaan vähintään alkuperäistä velkapääomaa vastaavan määrän korkoina tai lyhennyksinä.

Pankkituella ostettiin hiljaisuus Remonttiryhmän Risto Kuisma tulkitsi, että pankkituella haudattiin pankkikriisin syyt pankkisalaisuuden taakse: jos Säästöpankkien Keskusosakepankki olisi päästetty konkurssiin, pankin asiat olisivat tulleet julkisiksi.

-Veronmaksajien rahoilla ostettiin hiljaisuus, Kuisma epäili. Kuitenkaan rahat eivät ole auttaneet ihmisiä - päinvastoin pankit käsittelivät velallisia armoa antamatta, koska niillä oli kiire saada puuttuvat rahat pankkituesta, Kuisma syytti.

Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta (11/17/99 23:03:50) HELSINKI, STT

Pankinjohtaja Voutilainen sai huutia eduskunnassa. Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta

Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) pitää kilpailun puutteen merkkinä sitä, että ihmiset saavat korkeista palvelumaksuista huolimatta huonoa palvelua pankeissa. He joutuvat jonottamaan ja kohtaavat lisäksi joskus ylenkatsetta. Jos pankeilla on varaa luokitella jotkut asiakkaat ylimääräisiksi tai tarpeettomiksi, on pankkisektorilla Siimeksen mielestä liian vähän palvelujen tarjoajia. Siimes muistutti asettaneensa jo syyskuussa valtiovarainministeriön työryhmän selvittämään pankkipalvelujen tuottamisen tulevaisuutta. Eduskunnan keskiviikkona käymässä pankkitukikeskustelussa tuomittiin jyrkästi Pankkiyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Voutilaisen ajatus siirtää kannattamattomien pankkiasiakkaiden aiheuttamat kustannukset yhteiskunnan vastuulle. Pankit saivat sekä hallituspuolueilta että oppositiolta moitteita ahneudesta, todellisuuden tajun menettämisestä ja yhteiskunnallisen vastuun puutteesta. Keskustelussa sai kannatusta pankki- ja postipalvelujen kirjaaminen lakiin. Hallituksen pankkitukea koskevassa selonteossa arvioidaan yhteiskunnan ja veronmaksajien kustannukset pankkien tukemisesta 50,2 miljardiksi markaksi.


Edelliset STT:n välittämät uutiset

olivat pohjana eri lehtien ja tiedotusvälineiden tiedottamiselle "Eduskunnan suuresta pankkitukikeskustelusta", jossa piti kertoa yhteiskuntaamme pahoin järkyttäneen ja yksilötasolla jopa tragedioihin päättyneen talouspolitiikan seurauksista.

Julkaisimme sähkeet sellaisenaan lukijoiden arvioitaviksi.



Viikon kuva:

Pankkikonttorin
karu kohtalo:

Säästöpankki -
Säästöpankki -
KOP-
Merita -
TYHJÄ.


Mitä STT kertoi "Suuresta pankkituki-keskustelusta"

ja mitä tästä poimittiin edelleen kerrottavaksi?

Lue lisää!


Presidentinvaalit 2000

Ehdokkaiden luonteenpiirteitä kaivetaan esille.

Uosukainen vahvoilla
.

Hirttäytyykö Aho ruotsinkieleen niinkuin Rehn Natoon?

Karjala - Nato - Pakkoruotsi

selkiintymässä.


Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!




Viikon kuva:


Pankkikonttorin
karu kohtalo:

Säästöpankki -
Säästöpankki -
KOP-
Merita -
TYHJÄ.


Mitä STT kertoi "Suuresta pankkituki-keskustelusta"

ja mitä tästä poimittiin edelleen kerrottavaksi?

Lue lisää!


Presidentinvaalit 2000

Ehdokkaiden luonteenpiirteitä kaivetaan esille.

Uosukainen vahvoilla
.

Hirttäytyykö Aho ruotsinkieleen niinkuin Rehn Natoon?

Karjala - Nato - Pakkoruotsi

selkiintymässä.


Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Tässä lehdessä:


Voiko kolmosen ratikkaan kadottaa ystävän? Voiko?

Hakkaamista Harkimon Hartwall Areenalla ja vähän muuallakin


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
torstaina marraskuun 25. päivänä 1999

Presidenttimielipidekyselyt: jatkuva todellinen tilanne!


NYKYAIKA CHARLES CHAPLIN
1936
Nykyaika: Faktaa ja fantasioita.
Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta!
Versio 1.0 on nyt valmis.


Viikon runoelma:
Voiko kolmosen ratikkaan kadottaa ystävän?
Voiko?
Viikon kuva:
Pankkikonttorin karu kohtalo


torstaina marraskuun 25. päivänä 1999
etusivulle


yhteydenotto: suoraan lomakkeella tai
nettisanomat@hotmail.com

Kuva: Mika Hänninen Helsingissä syyskuussa 1999

Sivut valmisti Pertti Manninen 25.11.1999
(30.11.1999)
copyright
sanomanetti.fi 99/17
 

sivun alkuun!

sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

otsikko ja navigointi 03.01.2001. logon siirto 01.02.02.


20030212

  Sisällysluettelo 1999/11 marraskuu.
Sisällysluettelo 1999/10 lokakuu.

Sisällysluettelo 1999/09 syyskuu.

Sisällysluettelo 1999/07 heinäkuu - 1999/08 elokuu.