sanomanetti.fi 2000/53


Pentti Arajärvi: "Lapsista ei voi erota."


Kotiliesi Nro 13-14 14. heinäkuuta 2000
Teksti Riitta Pollari Kuvat Kimmo Räisänen

Mäntyniemen herra
Ilta-sanomat torstaina 13. heinäkuuta 2000
Seppo Varjus (IS)

Pentti Arajärvi:
Yksityisyyden menettäminen ollut kaikkein vaikeinta
 
Pentti Arajärvi, 52, lopetti entisen elämänsä ja siirtyi nykyiseen helmikuun kuudentena päivänä kello 21.52. Hän muistaa kellonajan tarkasti. "Minä olin asiasta varma myöhemmin kuin Tarja ja Esko Aho. Oloni oli hyvin ristiriitainen." Viime kuukausina miehellä on ollut aikaa tottua uuteen rooliinsa presidentin miehenä.    
"Vaikeinta on ollut yksityisyyden, oman ajan käytön ja jopa elämänhallinnan menettäminen. Elämässäni on nykyään enemmän kuin ennen asioita jotka täytyy vain tehdä." - Vaikeinta ollut yksityisyyden, oman ajankäytön ja jopa elämänhallinnan menettäminen. Elämässäni on nykyään enemmän asioita, joita täytyy vain tehdä, Arajärvi sanoo.  
Mutta paljon on myös asioita, jotka Pentti Arajärvi tekee visusti omalla tavallaan, edeltäjiensä muodollisemmasta linjasta poiketen. Hän pahoittelee, kun ei päässyt tulemaan sateen vuoksi haastatteluun omalla pyörällään. Turvamiestä ei näy mailla halmeilla.    
"Olen tietoisesti päättänyt olla vieraantumatta todellisuudesta. Yritän itse hoitaa mahdollisimman paljon omia asioitani, vaikka eihän se aina ole mahdollista. En halua myöskään vältellä tilanteita, joihin kuka tahansa meistä voi joutua." Niinpä Arajärvi kulkee toisinaan bussilla sekä ratikalla ja menee nykyään mielellään jonoon. Hän huomaa kuitenkin yhä useammin, että edellä olevat antavat hänelle auliisti paikkansa. Näin ei käynyt koskaan virkamies Arajärvelle. "Aikaisemmin olisin ollut iloinen, jos olisin päässyt jonossa heti ensimmäiseksi, mutta nyt olen siitä vain kiusaantunut." Arajärvi yrittää pitää kosketusta todellisuuteen liikkumalla bussilla, raitiovaunulla ja pyöräilemällä. Myös jonottamisesta on tullut mieluisaa, vaikka ihmiset auliisti päästäisivätkin hänet ohitseen. - Aikaisemmin olisin ollut iloinen, jos olisin päässyt jonossa heti ensimmäiseksi. Nyt olen siitä vain kiusaantunut.  
Tuijotteluun Arajärvi on jo tottunut, mutta julkisuuden kanssa täytyy tehdä enemmän töitä. Virkamies Arajärvi tottui esiintymään julkisuudessa selvitysten tekijänä tai raporttien julkistamisen yhteydessä. Sellaisen ihmisen yksityiselämä harvemmin kiinnostaa julkisuuskoneistoa. "Kun työskentelin toimeentuloturvan selvitysmiehenä vuonna 98 lehdissä saatettiin joskus mainita suhde Tarjaan, mutta ei sen enempää." Nykyisellä Arajärvellä on taatusti kiinnostava yksityiselämä. Yksityisyyden ja julkisen rajanveto onkin ollut viime aikoina mietinnässä. Linja on selvä. "Perhesuhteet ja niihin liittyvät tilanteet sekä ystävät ovat yksityisyyttä, muusta voi jo puhuakin. Sitten tulevat tällaiset rajatapaukset. Miten niitä nyt kuvaisi? Vaikkapa mieliruoka. Siihen voisi jo vastatakin." Mikä se on?    
"Olen kaikkiruokainen, kuten kuulemma sika ja rottakin." Ruokatottumuksiltaan Arajärvi tunnustautuu kaikkiruokaiseksi. - Niin kuin kuulemma sika ja koirakin.  
Arajärvellä ei ole koskaan suurta hinkua julkisuuteen, hän on viihtynyt taustavaikuttajana. Niinpä vaalien jälkeinen haastattelupyyntöjen tulva tuntui aluksi melkein kauhistuttavalta. "Mutta onneksi tämän ikäinen ihminen pystyy jo hallitsemaan julkisuutta. Joskus ajattelen kauhulla parikymppisiä urheilijoita ja missejä, jotka kertovat auliisti kaiken elämästään julkisuudessa." "Toisaalta julkisista asioista voi puhua yksityisyyden kautta. Luin vaalien jälkeen Tellervo Koiviston viimeisimmän kirjan. Se oli upea; hän kertoo hyvin yksityisistä asioista, mutta kuitenkin julkisella tasolla pysyen. Kirja varmasti vaikuttaa mielenterveyskysymyksistä käytävään keskusteluun." Pentti Arajärvi on totisesti piilohauska ja älykäs mies. Hän ei varmastikaan ole mikään seurueen keskipiste vaan pidättyvä ja vähän ujonoloinenkin. Mutta kiinnostavinta hänessä onkin virkamiesmäisen asiallisuuden ja poikamaisen sanailun sekoitus. Arajärvi yksinkertaisesti ei pelkää kääntää asioita hassuiksi, mutta ikään kuin varmuudeksi hän vilkaisee sen jälkeen vakavana ympärilleen ja sanoo: "No, leikki leikkinä." Monet pitävät Arajärvestä, ja hänen ammattitaitoaan, asiantuntemustaan ja poliittista pelisilmäänsä ei kiellä kukaan. Mutta on niitäkin, jotka pitävät häntä varsinaisena "perusdemarijääränä", jonka näkemykset esimerkiksi yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ovat vanhakantaisia ja nyky-yhteiskuntaan sopimattomia.    
Arajärvi kuitenkin pitää näkemyksistään kiinni: "Minusta on tärkeää, että julkisen sektorin hyvinvointipalvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja tarpeeksi korkeatasoisia. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikki ovat halukkaita käyttämään samoja palveluja, eivätkä rikkaat ja köyhät hoida terveyttään tai käy koulua eri paikoissa." Arajärvi haluaa arvosteluista huolimatta elää ja ajatella tavallaan.    
Joidenkin lehtien taannoista jupinaa Ruotsin-valtiovierailusta mies näyttää aidosti ihmettelevän. Syytös numero yksi: Arajärvi erosi Modernin taiteen museossa hetkeksi muusta seurueesta ja katseli yksin tauluja. "Mutta minähän olen vain aidosti kiinnostunut modernista taiteesta." Syytös numero kaksi: Arajärvellä olivat puvuntakin napit auki. Arajärveä ärsyttää presidenttiparin äskeiseen Ruotsin-vierailuun liittynyt kirjoittelu. Arajärvi sai kritiikkiä mm.siitä, että hän piti puvuntakkinsa nappeja auki  
"Minä en pidä kauhean tärkeinä ylitarkkoja muodollisia sääntöjä. . - Minä en pidä kauhean tärkeinä ylitarkkoja muodollisia sääntöjä.  
  Arajärvi ei arvosta ylitarkkaa muodollisuutta. Hän kertoo tuntemuksistaan perjantaina ilmestyvän Kotiliesi-lehden haastattelussa.  
Olen ihan varma, että takkini napit olivat kiinni niissä tilanteissa, joissa niiden pitikin. Jos ne olivat jossakin tilanteessa auki, en silti loukannut ketään. Hyvät tavat ovat tärkeitä ja hyvä käyttäytyminen on toisten kunnioittamista." - Olen ihan varma, että takkini napit olivat kiinni tilanteissa, joissa niiden pitikin.  
"Takin nappien nostaminen elämää suuremmaksi kysymykseksi on epäolennaisuuksiin juuttumista. - Takin nappien nostaminen elämää suuremmaksi kysymykseksi on epäolennaisuuksiin juuttumista  
Mikä on sellaisen keskustelun tavoite?. Nyt Arajärven silmissä melkein välähtää. Onkohan hän vihainen? "Ja sitä paitsi tähän voisi vielä sanoa, että jos etiketin tuntee, sitä voi rikkoakin."    
Arajärvi itse on imenyt käyttäytymisen perussäännöt kotoaan, jota hän luonnehtii "helsinkiläiseksi ylemmän keskiluokan perheeksi". Nelilapsisen perheen esikoinen on tottunut olemaan lastenpsykiatrin Terttu Arajärven poika. Naureskellen hän toteaa, että "en kuitenkaan ole äitini ammatinvalinnan syy tai seuraus". "Minua on aina hämmästyttänyt, että ihmiset kyselevät minulta lastenpsykiatriasta ikään kuin olisin jonkinlainen alanasiantuntija. Lastenpsykiatrian tiedot eivät kuitenkaan periydy geneettisesti." Ala kuitenkin kiinnostaa. "Lastenpsykiatria on nuori tieteenala, ja monet sitä luomassa olleet ovat siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Lääkärivajaus on suuri ongelma. Lamahan koetteli lastenpsykiatriaa ja lapsia.." Äidin ura ei liiemmin Arajärven lapsuutta ja nuoruutta haitannut. Sairaala ei näkynyt lasten arkipäivässä. "Äidistäni tuli professori vasta, kun olin melkein täysi-ikäinen. Lapsuudessani äiti meni sairaalaan töihin ja tuli sieltä pois. Joskus olin kuulemma vauvana mukana päivystysvuoroissa. Äiti laittoi minut päivystyshuoneen lipaston laatikkoon nukkumaan. Tarjan kanssa joskus kiistelimmekin, oliko laatikko kiinni vai auki." Arajärvi korostaa todellisen hyvän käyttäytymisen tärkeyttä. Hän on oppinut sen lapsuudenkodissaan. Arajärven äiti on lastenpsykiatrian guru Terttu Arajärvi.  
Kouluaikoina Arajärvi oli innokas partiolainen. Kun koulu loppui lauantaina, hän hyppäsi poikajoukon kanssa Espoon Nuuksioon vievään bussiin. "Minulle palaavat muistot mielen, kun luen lehdistä juttuja Nuuksioon eksyneistä partiolaisista. Mekin eksyimme sinne joka viikko. Pimeän tultua päätimme kenen vuoro on tällä kertaa johtaa eksymistä."    
Luonto tuli partiovuosina tärkeäksi Arajärvelle: Nykyäänkin hän vaeltaa vuosittain Lapissa. "Enää ei ole nuoruusaikojen tapaan tarvetta koetella rajojaan esimerkiksi nukkumalla 30 asteen pakkasessa lumikuopassa." Entinen partiolainen Arajärvi rentoutuu vaeltamalla vuosittain Lapissa. Enää hän ei kuitenkaan koettele rajojaan nukkumalla 30 asteen pakkasessa lumikuopassa.  
Jos koti ja partio opettivat kodin, uskonnon ja isänmaan tärkeyttä, koulun yläluokilla maailmankuva laajeni. Historiallista ja yhteiskunnallista kirjallisuutta ahmiva nuorimies vannoi vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden nimeen. "Kiinnostus historiaan alkoi jo kymmenvuotiaana. Sain lahjaksi Välskärin kertomukset. Kirjan romanttisesta historiakäsityksestä voidaan olla mitä mieltä tahansa, mutta minut teos sai kiinnostumaan historiasta ja sitä kautta yhteiskunnasta."    
Arajärvi kuvaa päätymistään sosiaalidemokraatiksi älylliseksi prosessiksi. Arajärvi sanoo itse päätyneensä sosiaalidemokraatiksi "älyllisellä prosessilla".  
"Olenhan minä Marxini, Leninini ja Bersteinini lukenut. Demokratia-käsitys piti minut sosiaalidemokraattina enkä lähtenyt eteenpäin vasemmalle." Ylioppilas Arajärvi päätti ryhtyä isänsä tavoin lakimieheksi ja alkoi opiskella oikeustieteitä. Toisena vankkana vaihtoehtona oli valtiotieteet. Valmistuttuaan Arajärvi sai esittelijän viran opetusministeriöstä. Hän oli tuolloin päivää vaille 24-vuotiaas. "Noihin aikoihin julkinen sektori kasvoi kovaa vauhtia ja ihmisillä oli kysyntää. En voinut kuvitella itseäni liike-elämässä tai asianajajan työssä. Olen kiinnostunut yhteiskunnasta ja vierastan liikemaailman yksityisen voiton tavoittelua." Nuori, lakeja kirjoittava virkamies oli intoa täynnä. Nyt innostus vähän naurattaakin. "Olinhan minä aikamoinen kukkopoika, mutta kylläkin aika oppimishaluinen. Onneksi minulla ei ollut valtaa yksittäisiin ihmisiin, eihän nuorella koskaan saisi ollakaan. Kun käytössä on vain tietoa ilman elämänkokemusta, on tiedon käyttökin vajavaista."    
Kahdentoista opetusministeriön vuoden jälkeen Arajärvestä tuli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sihteeri. Kuudentoista vuoden ajan lähestulkoon kaikki sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö kulki Arajär4ven käsien kautta. "Lama aiheutti melkoisen ajattelutavan muutoksen. Olin ollut melkein kymmenen vuotta rakentamassa sosiaali- ja terveyssektoria, jota piti laman vuoksi rationalisoida ja leikata. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että palvelujärjestelmän ydin säilyi tyydyttävässä kunnossa. Jos palveluja olisi purettu laman aikana, niiden palauttaminen olisi ollut kallista ja vaivalloista. Rahaetuuksien palauttaminen eo ole yhtä vaikeaa." Valiokuntaneuvos Arajärven mielestä eduskunta oli viihtyisä työpaikka. Valiokunnan sihteerinä hänen työnsä ohjenuora oli tulla toimeen kaikkien poliittisten suuntausten kanssa. "Eduskunnan virkanimitykset ovat usein poliittisia. En pidä sitä yksinomaan kielteisenä. Kun tunnetaan henkilön maailmankuva, tiedetään suunnilleen mitä valitaan. Sen sijaan täysin epäpoliittiseksi heittäytyvän henkilön maailmankuvasta ei aina tiedä. Poliittinen kanta ei voi olla virkanimityksissä erityinen ansio mutta ei myöskään haitta." Toinen toiminnan ohjenuora oli tehdä työ aina kunnolla. "Kun asia voitiin ratkaista, pyrin siihen, että se ei jäänyt ainakaan minusta roikkumaan. Paperit olivat valmiina ja selvitykset tehty. Minulle oli kunnia-asia toimia korrektisti eli tuoda esille kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot. Asiantuntijavaltaahan voi käyttää myös väärin esimerkiksi väittämällä poliitikoille, että jokin käypä vaihtoehto ei ole mahdollinen."    
Arajärvi on eittämättä oman alansa ehdoton asiantuntija. Tai omasta mielestään ainakin oli. "Nyt en enää ole tapahtumien keskipisteessä. Samalla, kun hiljakseen menetän asiantuntemustani, ollaan sanomisistani yhä kiinnostuneempia." Suomen parhaisiin sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön tuntijoihin kuuluva Arajärvi valittaa, että on menettämässä asiantuntemustaan, kun ei ole enää tapahtumien keskipisteessä eduskunnan valiokunnassa. Samalla hänen sanomisistaan ollaan yhä kiinnostuneempia.  
Onhan Arajärvi tullut myös varovaisemmaksi. Perheessä politiikkaa tekee tällä hetkellä Tarja Halonen. "En ole poliittinen toimija, enkä halua astua poliittisissa kysymyksissä Tarjan varpaille. Hän haluaa kuitenkin jättää politiikan tekemisen Haloselle.  
Se, mitä taannoin sanoin KTV:n seminaarissa, oli rohkeinta mitä voin tällä hetkellä sanoa." Mitä Arajärvi sitten sanoi? Hän muistutti, että 90-luvulla sosiaali- ja terveysmenoja on karsittu noin 20 miljardilla markalla. Nyt olisi hänen mukaansa aika miettiä, mitä palveluja voitaisiin palauttaa ja missä muodossa.    
"Laman aikana siirryttiin avohuoltopaonotteisuuteen lastensuojelussa, päihdehuollossa ja mielenterveyshuollossa. Olisi kuitenkin tärkeä muistaa, että hyvässä avohuollossa kukaan ei saa jäädä heitteille." "Lastensuojelun lisääntynyt tarve voi olla seurausta palvelujen liiallisesta alasajosta. Parasta lastensuojelua on lasten elinolosuhteiden yleinen parantaminen. Ongelmien ehkäisy on aina halvempaa ja inhimillisempää kuin esimerkiksi laitossijoitukset, vaikka tietysti vauriot täytyy korjata." Lama sai Arajärven mielestä monen pahan lisäksi aikaan jotakin hyvääkin. "Laman aikana poistettiin tarpeetonta hallintoa ja päällekkäisyyksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorit olisivat joutuneet rakenneremonttiin ilman lamaakin. Lama opetti myös, että hyvinvointiyhteiskunta ei tipahda taivaasta vaan sen vuoksi pitää lähteä aamulla töihin."    
Arajärvi ei halua puhua hyvinvointivaltiosta vaan hyvinvointiyhteiskunnasta. "Hyvinvointia luovat valtion lisäksi kunnat ja kansalaisjärjestöt. Myös kirkolla on ollut myönteinen panos." Hyvinvointiyhteiskunnan tekijöitä ja siitä hyötyjiä ovat Arajärven mukaan naiset. "Toimiva päivähoito ja kouluruokailu ovat suomalaisten naisten työssäkäynnin ja tasa-arvon takuita. Hyvinvointiyhteiskunnan karsiminen vaikuttikin enemmän naisten kuin miesten elämään. Naisia työllistävällä julkisella sektorilla siirryttiin pätkätöihin ja karsittiin työpaikkoja. Työttömyys on paljon sitkeämpää naisten kuin miesten aloilla, joilla työllistytään teollisuuden ja kaupan elpymisen vuoksi nopeammin. Myös hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tehostaminen on otettu irti paljolti työntekijöiden eli useimmiten naisten selkänahasta." Arajärven mielestä on selvää, että sosiaaliturvan ylläpitäminen merkitsee korkeaa verokantaa. "Sosiaaliturvan hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että myös niillä, joilla olisi vara käyttää yksityisiä palveluja, on halu turvautua julkisiin. On tärkeää, että esimerkiksi lapsilisät, terveydenhuolto ja päivähoito eivät ole vain pienituloisten saatavilla."    
Arajärvi ei vaivu pessimismiin suomalaista yhteiskuntaa miettiessään. "Jopa laman aikana ajattelin, että tämä on hieno yhteiskunta. Sosiaaliturva vei meidät laman yli. Mikä olisi ollut lopputulos, jos puoli miljoonaa ihmistä ei olisi saanut työttömyysturvaa? Ei ainakaan rauhallinen yhteiskunta. Vaikka jouduimmekin tekemään rajuja toimenpiteitä, järjestelmä toimi kuitenkin kohtuullisesti." "Hyvinvointiyhteiskunta on meille todellinen kilpailuvaltti. Se on halvempi ja miellyttävämpi vaihtoehto kuin poliisivaltio. Hyvinvointiyhteiskunnassa voi kulkea kadulla pelkäämättä ja lapset voi lähettää rauhassa kouluun. Rauhattomissa yhteiskunnissa rikkaat elävät aidatuilla alueilla. Epäilen, onko se edes heistä mukavaa." Hän korostaa hyvinvointiyhteiskuntaa Suomen kilpailuvalttina.  
Arajärvi itse elää nykyään aidatuissa olosuhteissa tarkan vartioinnin alla Mäntyniemessä. Onko se mukavaa? "No, onhan Mäntyniemi aika iso asunnoksi. Siellä on kuitenkin yllättävän paljon tilaa, jota ei voi käyttää. Esimerkiksi käytäviä. Mutta kyllä siellä asuu." Arajärvi sanoo, että Mäntyniemessä "kyllä asuu". - Onhan Mäntyniemi aika iso asunto. Siellä on kuitenkin yllättävän paljon tilaa, jota ei voi käyttää. Esimerkiksi käytäviä.  
Arajärvi sanoo elävänsä tällä hetkellä elämänsä parasta aikaa. "Eikö ihmisellä olekin aina elämänsä paras aika? Onhan niitä koettelemuksia ollut, mutta omalla tavallani olen ollut melkoinen Hannu Hanhi. Toimeentuloni ei ole koskaan ollut uhattuna enkä ole koskaan ollut vakavasti sairas." Mutta hannu hannillakin on ongelmansa.  
Työsuuntautunut Arajärvikään ei pidä itseään ihmissuhteiden mestarina. Hän on ollut kaksi kertaa naimisissa. Tarja Halosen kanssa hän on seurustellut viisitoista vuotta. Yhdestä asiasta Arajärvi on ihmissuhteiden saralla kuitenkin visusti varma. Jos avioliitto päättyykin, lapsista ei voi erota. Niinpä hän kertookin lapsia olevan neljä. "Yksi biologinen, kaksi entisen vaimon ensimmäisestä avioliitosta ja neljäs Tarjan tytär. Kaikkia tapaan säännöllisesti. Biologinen poikani Esko on yhdeksäntoistavuotias ja tällä hetkellä siviilipalveluksessa." Kahdesti naimisissa ollut, 15 vuotta Halosen kanssa seurustellut Arajärvi ei pidä itseään mestarina ihmissuhteissa. Hän korostaa, että lapsista ei voi erota. Niinpä hän pitää omina lapsinaan "biologista" poikaansa, kahta lasta entisen vaimonsa aiemmasta liitosta sekä Halosen tytärtä. Arajärven 19-vuotias Esko-poika on parhaillaan siviilipalveluksessa.  
Vaalitaistelun aikana Arajärvi väsyi selvittämään kerran toisensa jälkeen suhteensa laatua Tarja Haloseen. Uteluihin naimisiinmenosta pari kehitti yhdessä vakiovastaukset. Vaalitaistelun puristus on tainnut unohtua, koska Arajärvi ei enää hetkessä saa päähänsä vakiovastaustensa kaavaa. "Taisi se kuitenkin niin olla, että se on yksityisasia." Ja niin on edelleenkin. "Mutta kumppanien mukanaolo presidenttikilvassa ei ollut kuitenkaan huono asia. Kertoohan se Tarjasta, millainen kumppani hänellä on."    
Vaalitaistelussa ja sen jälkeenkin Arajärvi on tottunut kuuntelemaan itsestään ja Tarja Halosesta liikkuvia juttuja. Ongelma vain on, että Arajärveltä jää moni hyvä juttu kuulematta. Vieraat eivät kehtaa kertoa ja ystävät taas eivät viitsi. "Meistä liikkuu paljon juoruja ja anekdootteja, joissa ei ole päätä eikä häntää. Kaikkein uskomattomin on kuitenkin vaalien aikaan liikkunut juttu, jonka mukaan olen nimeä vaihtanut rikollinen."    
Tällä hetkellä Arajärven päivät täyttyvät edustusvelvollisuuksista sekä KELA:n selvitysmiehen työstä. Tutkimustyön aihe on toimeentuloturvan lainsäädännöllinen suhde perus- ja ihmisoikeuksiin ja Euroopan unionin säädöksiin. Kun Arajärveltä utelee, onko tutkimustyö tuleva väitöskirja, hän vastaa kipakasti: "Mistä tämä juttu on oikein saanut alkunsa? Kaikki kirjoittavat siitä: En ole missään sanonut niin. Itsellänikin on välähtänyt mielessä, että selvityksen jotakin osaa voisi myöhemmin käyttää väitöskirjana, mutta mitään tarkkaa suunnitelmaa sellaisesta ei ole."    
Arajärvi on yllättynyt siitä, miten paljon kansalaiset ovat ottaneet häneen yhteyttä. "Minulla on ihmisten kanssa ihan elävä keskusteluyhteys. Ihmiset pyrkivät vaikuttamaan kauttani asioihin ja kertovat omista ongelmistaan. Yleensä voin tarjota kuitenkin vain sympatiaa."

Presidentti Tarja Halosen avopuoliso Pentti Arajärvi valittaa, että voi tarjota hänen puoleensa ongelmineen kääntyville ihmisille yleensä vai sympatiaa. Hän on yllättynyt kansalaisten yhteydenottojen määrästä.
- Ihmiset pyrkivät vaikuttamaan kauttani.

 
Vähäisenä vapa-aikanaan Arajärvi käy pelaamassa koripalloa tutun peliporukan kanssa. Viime aikoina yhä harvemmin. "Aloitin pelaamisen jo kouluaikoina, mutta en ole koskaan ollut mikään mestari. Koripallohan on älykäs joukkuepeli. Paras saavutukseni on, kun sain parhaan pelaajan palkinnon Virossa pelatussa ottelussa, johon en liikenneongelmien vuoksi ehtinyt mukaan. Vastapuoli oli ehdottanut minua. Pidin sitä luottamuslauseena."    
Mutta mukavia vapaa-ajan hetkiä ovat myös yhteiset iltakävelyt Tarja Halosen kanssa Mäntyniemen läheisyydessä. "Lapset saattavat hypätä suoraan eteemme ja tuijottavat meitä. Usein he myös kysyvät: ooksä Tarja Halonen?"    

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.



torstaina 3. elokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.



viikon kuva: kesällä kerran

sanomanetti.fi:
haku kaikista aiemmista



keskisuomalainen.com

hänkin lukee keskisuomalaista

rotta vai koira?

Jutut ja artikkelit kirjoitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen Laukaassa, Jyväskylässä ja Helsingissä.

kirjoita!

Sivut valmisti Pertti Manninen 1 August, 2000, 9 August, 2000
copyright sanomanetti.fi 2000/53b
 

sivun alkuun!

otsikko ja navigointi 07.01.2001, tekstin vasennus ja logon siirto 30.04.02.

 

Kotiliesi Nro 13-14 14. heinäkuuta 2000 Teksti Riitta Pollari Kuvat Kimmo Räisänen Mäntyniemen herra . Ei mestari ihmissuhteissa Mäntyniemessä turhaa tilaa  
Valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi totuttelee uuteen rooliinsa. Välillä on ihan pakko hypätä pyörän selkään tai bussiin, jotta entinen elämä ei unohtuisi. "Ihmiset yrittävät vaikuttaa kauttani asioihin. Yleensä voin tarjota kuitenkin vain sympatiaa." "Lehdistön kiinnostus nostaa napit elämää suuremmaksi asiaksi on epäolennaisuuksiin juuttumista." "Hyvinvointiyhteiskunta on meille todellinen kilpailuvaltti." "Samalla kun hiljakseen menetän asiantuntemustani, sanomisistani ollaan yhä kiinnostuneempia." --------- "Lehdistön kiinnostus nostaa napit elämää suuremmaksi asiaksi on epäolennaisuuksiin juuttumista Kuvateksti: Pentti Arajärvi valittaa, että Mäntyniemessä on yllättävän paljon tilaa, jota ei voi käyttää. Kuva: Peter Jansson Ilta-sanomat torstaina 13. heinäkuuta 2000-08-09 Pentti Arajärvi: Yksityisyyden menettäminen ollut kaikkein vaikeinta Seppo Varjus (IS)  
     


20030212

 

Sisällysluettelo 2000/06 kesäkuu - 2000/07 heinäkuu
Sisällysluettelo 2000/05 toukokuu.
Sisällysluettelo 2000/04 huhtikuu.
Sisällysluettelo 2000/03 maaliskuu.
Sisällysluettelo 2000/01 tammikuu - 2001/02 helmikuu.