1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008
2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
2019	2020	2021	2022	2023	2024	2025	2026

24.8.2026

Maanantai

Uudelleen julkaisu viidentoista kuvan sarjasta "Pillit pussiin" 12.08.1999 isonnetuin kuvin.

< takaisin kuvagalleriaan
Puhkupillit Jyväskylän kesässä: Pillit pussiin!
Kuvat ja tarinat kertoo kulkija, joka sattui paikalle ihastelemaan. Pertti Manninen

viimeinen kumarrus

kuulijat kiittävät


torvi tantereelle	suu suppuun

nuotit pinoon	ilo ilmaan


kritiikkipalaveri

1		2
3
4		5
6		7
hymy

yhteydenotto: nettisanomat@hotmail.com

Sivun valmisti Pertti Manninen11.08.99 copyright nettisanomat nro 2/99

Edellinen kuva - Seuraava kuva

Uudelleen julkaisu viidentoista kuvan sarjasta "Pillit pussiin" 12.08.1999 isonnetuin kuvin.

N:o 3476 - 28. vsk	24.8.2026	Maanantai Etusivu - Kuvasarja
Perttu, Bertta. - Berta, Bertel, Bertil. - Beartu, Birtá.

Asekauppias.

KALEVA

STT

15:29

HELSINKI

ОДНІЄЇ КРАЇНИ

Puolustusteollisuus- ja teknologiayhtiö Patria Oyj toimitusjohtaja Panu Routila, Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja ukrainalaisen droonivalmistaja General Cherryn Co-Founder Stanislav Hryshyn sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

KUVA: HANDOUT

Puolustusteollisuusyhtiö Patria ja ukrainalainen droonivalmistaja ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, Patria kertoo. Osana yhteistyötä Patria suunnittelee käynnistävänsä droonien tuotannon

TÄ ChatGPT:lle:

Tee pääkirjoitus presidentti Stubbin merkityksestä, hyvässä ja pahassa, asekauppiaana olemisessa droonidiilissä Ukrainan kanssa.

Pääkirjoitus

Stubb – presidentti, aseteollisuuden edistäjä vai asekauppias?

24.8.2026

Presidentti Alexander Stubb oli Kiovassa Ukrainan itsenäisyyspäivän aattona tilanteessa, jossa Suomen ja Ukrainan suhteet ovat siirtyneet uudelle tasolle. Hänen vierailunsa yhteydessä suomalaiset ja ukrainalaiset puolustusalan yritykset allekirjoittivat sopimuksia droonien, miehittämättömien järjestelmien ja muun puolustusteknologian kehittämisestä. Patria ja ukrainalainen Center of Unmanned Technologies eli General Cherry allekirjoittivat aiesopimuksen droonituotannon käynnistämisestä Suomessa.

Stubb oli paikalla, kun yritykset tekivät kauppansa. Hän ei siis ole kirjaimellisesti asekauppias siinä mielessä, että tasavallan presidentti myisi drooneja. Mutta poliittisesti hän toimii aivan selvästi ase- ja puolustusteollisuuden edistäjänä.

Ja juuri siinä piilee asian hyvä ja paha.

Jatkuu

Pääkirjoitus jatkuu:

Hyvä puoli: Suomi oppii sodasta

Ukraina on joutunut muutamassa vuodessa kehittämään sodankäynnin teknologiaa tavalla, johon rauhan aikana ei olisi ollut mahdollisuutta. Droonit ovat muuttaneet tiedustelua, tulenkäyttöä ja ilmapuolustusta. Ukrainalaisen osaamisen yhdistäminen Patrian tuotantokykyyn voi vahvistaa Suomen ja Euroopan puolustusta.

Patrian mukaan yhteistyön tarkoituksena on käynnistää droonituotanto Suomessa ja vahvistaa Euroopan puolustuskykyä.

Tässä mielessä Stubb tekee presidenttinä jotain hyvin konkreettista: hän auttaa rakentamaan Suomesta osaa eurooppalaisesta puolustusteollisesta verkostosta.

Se ei ole pelkkää Ukrainan auttamista. Se on myös Suomen oman turvallisuuden rakentamista.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on puolestaan kuvannut yhteistyötä Ukrainan taistelukokemuksen ja suomalaisen teknologian yhdistämiseksi.

Tämä on ehkä koko sopimuksen kiinnostavin asia. Suomi ei ainoastaan vie teknologiaa Ukrainaan. Suomi saa Ukrainasta kokemusta takaisin.

Jatkuu

Pääkirjoitus jatkuu

Mutta missä kulkee asekauppiaan raja?

Sanan ”asekauppias” käyttäminen Stubbin yhteydessä on kärjistystä, mutta se nostaa esiin todellisen kysymyksen.

Kun presidentti matkustaa sotaa käyvään maahan mukanaan suomalaisen puolustusteollisuuden johtajia ja kun vierailun yhteydessä syntyy sopimuksia asejärjestelmien tuotannosta, presidentin rooli ei ole enää vain diplomaattinen.

Hän toimii myös Suomen puolustusteollisuuden kansainvälisenä ovenavaajana.

Tätä voidaan pitää hyvänä asiana. Pienen maan presidentti käyttää poliittista arvovaltaansa suomalaisen teollisuuden hyväksi. Samalla vahvistetaan liittolaissuhteita ja Suomen omaa puolustuskykyä.

Mutta toisesta näkökulmasta kysymys kuuluu: kuinka pitkälle presidentin pitäisi mennä puolustusteollisuuden edustajana?

Presidentin tehtävä ei ole tehdä yritysten puolesta voittoa. Hänen tehtävänsä on huolehtia Suomen turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta.

Siksi rajaa tarvitaan.

Jatkuu

Pääkirjoitus jatkuu

Ukraina ei ole vain markkina

Tässä tapauksessa rajaa on kuitenkin vaikea vetää pelkästään kaupallisuuden perusteella. Ukraina ei ole tavallinen vientimarkkina. Se käy puolustussotaa Venäjän hyökkäystä vastaan.

Jos suomalainen yritys valmistaa Ukrainalle drooneja Suomessa, kysymys ei ole ainoastaan siitä, kuinka paljon Patria ansaitsee. Kysymys on myös siitä, kuinka paljon suomalainen tuotanto auttaa Ukrainaa puolustautumaan ja kuinka paljon se vahvistaa Euroopan turvallisuutta.

Patrian ja General Cherryn järjestelyssä kyse on vasta aiesopimuksesta, ei valmiista massatuotantosopimuksesta. Yhteistyön tarkoituksena on kuitenkin yhdistää ukrainalainen rintamakokemus ja nopea tekninen kehittäminen Patrian teolliseen tuotantokykyyn.

Tämä tekee hankkeesta strategisesti merkittävämmän kuin tavallisesta puolustustarvikekaupasta.

Jatkuu

Pääkirjoitus jatkuu

Stubb ottaa riskin – mutta myös vastuun

Presidentti Stubb on selvästi valinnut linjan, jossa Suomi ei katso Ukrainaa sivusta. Hän vie Suomen mahdollisimman lähelle Ukrainaa, Natoa ja eurooppalaista puolustusteollisuutta.

Se vahvistaa Suomen asemaa.

Mutta samalla se tekee Suomesta entistä näkyvämmän toimijan sodassa, vaikka Suomi ei itse ole sodan osapuoli.

Tässä on Stubbin politiikan paradoksi.

Mitä enemmän Suomi osallistuu Ukrainan puolustuksen rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi valmistautua tulevaisuuden turvallisuusympäristöön. Mutta samalla sitä näkyvämmäksi Suomen rooli sodan osapuolen tukijana tulee.

Siksi presidentin ”asekauppiaan” rooliin kannattaa suhtautua sekä myönteisesti että kriittisesti.

Hyvässä tapauksessa Stubb ei ole asekauppias vaan Suomen turvallisuuspolitiikan ja puolustusteollisuuden yhdistäjä.

Huonossa tapauksessa presidentin näkyvä rooli voi hämärtää sen, missä kulkee valtiollisen turvallisuuspolitiikan ja teollisen kaupankäynnin raja.

Ja juuri siksi tästä droonisopimuksesta kannattaa puhua avoimesti.

Ei vain kysyen, kuinka monta droonia Suomi valmistaa, vaan myös kysyen:

Millaista Suomea näillä drooneilla rakennetaan – ja millaiseen Eurooppaan presidentti Stubb meitä vie?

Tee yhteenveto, merkitse päivämäärä, laatija, 12:02.

Yhteenveto keskustelusta

Päivämäärä: 24.8.2026 Laatija: Pertti Manninen Aika: 12:02 Aihe: Presidentti Stubbin rooli Suomen ja Ukrainan drooniyhteistyössä

Keskustelussa tarkasteltiin presidentti Alexander Stubbin merkitystä Suomen ja Ukrainan puolustusteollisessa yhteistyössä, erityisesti Patrian ja ukrainalaisen dronevalmistajan välisessä aiesopimuksessa.

Pääkirjoituksen keskeinen lähtökohta oli kärjistetty kysymys: onko Stubb presidenttinä myös eräänlainen ”asekauppias” edistäessään puolustusteollisuuden yhteistyötä?

Arviossa erotettiin toisistaan kaksi näkökulmaa.

Hyvässä mielessä Stubb toimii Suomen turvallisuuspolitiikan, puolustusteollisuuden ja kansainvälisten suhteiden yhdistäjänä. Ukraina tarjoaa sodankäynnistä ainutlaatuista käytännön kokemusta, ja suomalainen teollisuus voi saada tästä osaamista samalla kun Suomi auttaa Ukrainaa. Drooniyhteistyö voi siten vahvistaa sekä Ukrainan että Suomen ja muun Euroopan puolustuskykyä.

Kriittinen näkökulma liittyy presidentin rooliin puolustusteollisuuden edistäjänä. Kun presidentti matkustaa Ukrainaan suomalaisen puolustusteollisuuden edustajien kanssa ja yritykset tekevät siellä puolustusteknologiaa koskevia sopimuksia, presidentin diplomaattinen rooli ja suomalaisen teollisuuden kaupallinen edistäminen alkavat limittyä. Tätä voidaan kutsua kärjistäen ”asekauppiaan” rooliksi.

Samalla todettiin, että Ukraina ei ole tässä tilanteessa tavallinen vientimarkkina, vaan Venäjän hyökkäyssotaa käyvä maa. Siksi kyse ei ole vain kaupasta, vaan myös Suomen turvallisuuspolitiikasta ja Ukrainan puolustamisen tukemisesta.

Pääkirjoituksen keskeiseksi johtopäätökseksi nousi rajanvedon tarve valtiollisen turvallisuuspolitiikan ja puolustusteollisuuden kaupallisten intressien välillä.

Keskustelun viimeinen kysymys tiivistettiin muotoon:

”Millaista Suomea näillä drooneilla rakennetaan – ja millaiseen Eurooppaan presidentti Stubb meitä vie?”

Tämä TÄ ChatGPT:n pääkirjoitus pohjautui MTVn Kymmenen uutisten litterointiin:

Nyt vuorossa kymmenen uutiset. Hyvää iltaa.

Puolustusteollisuusyhtiö Patria kertoo allekirjoittaneensa aiesopimuksen droonien valmistamisesta Suomessa ukrainalaisen dronevalmistajan kanssa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb puolisoineen vierailee parhaillaan Kiovassa. Tänään Stubb tapasi vierailullaan Volodymyr Zelenskyn sekä Pohjoismaiden ja Baltian johtajia. Hän osallistuu huomenna myös Ukrainan itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin.

24.8.1991 Ukraina julisti itsenäisyytensä henkitoreissaan olevasta Neuvostoliitosta. Nyt 35 vuotta myöhemmin maa juhlistaa tuota tapahtumaa ja samalla Ukrainan lipun päivää sodan keskellä ja lämpimimpien tukijoidensa Pohjoismaiden ja Baltian kanssa.

We will continue to support Ukraine for as long as it takes. And we might be standing here now in bright sunshine, and I might have felt when I took the train here this morning that I was travelling through the Ukrainian flag with yellow fields and a blue sky.

Yhdeksän maan johtajien huipputapaamisessa puhuttiin muutakin kuin vain kauniita juhlapuheita. Ukraina tarvitsee kipeästi torjuntaohjuksia puolustaakseen kaupunkejaan.

We have committed to develop a new missile system quickly. We know how difficult this winter might be for the infrastructure. Russia has no ethics, Putin has no ethics. He will attack electricity, water and heat supplies. Then we move to some details of our project. Freya. We will be ready with concrete steps in a week, two weeks.

Presidenttiparin lisäksi matkalla on mukana useiden suomalaisten puolustusteollisuuden yritysten edustajia. Kolme suomalaisyritystä, suurimpana Patria, solmi aiesopimuksia ukrainalaisten kanssa. Sopimukset ovat näillä näkymin tuomassa droonien valmistusta ja ukrainalaista alan teknologiaa myös Suomeen.

90 percent of the production comes to Ukraine and 10 percent of the production stays in Finland. It will be mutually beneficial. And I think a lot of Europeans and actually Americans need to get out of the mindset that we are doing some kind of charity to Ukraine. Perhaps in the beginning it was that. But now we stand to learn more from Ukraine than Ukraine learns from us.

Kiovassa on myös toimittajamme Niko Nurminen. Niko, tänään tosiaan tuon vierailun yhteydessä kerrottiin, että Patria ja ukrainalainen droonivalmistaja aloittavat yhteistyön. Miten merkittävästä sopimuksesta on kyse nyt Suomen kannalta?

Niin, generalt, sehän tuo yhtiö, on se ei kovin tunnettu tai suurin ole, mutta aktiivinen tekijä. Se tarkoittaa tietysti hyvää Suomelle, sillä tätä kautta Suomi saa erittäin kovaa kenttäkokemusta kovinta maailmassa siitä, miten käytännössä noita droonisodan asioita hoidetaan. Toki valmistuksista vain, ja kuten presidentti Stubb sanoi, jos tämä aiesopimus lähtee toteutumaan, niin ainoastaan kymmenesosa jää Suomeen, 90 prosenttia tapahtuu Ukrainassa, mutta yhtä kaikki.

Samanaikaisesti on kehitteillä tuo droonidiili, joka tarkoittaa sitä, että useat Euroopan maat, jotka näitä Ukrainan kanssa sopineet, niin Ukraina hakee pitkäaikaista, yleensä noin kymmenvuotista yhteistyötä, kehitysyhteistyötä ja tiedonvaihtoa, tekniikan vaihtoa siitä, mitä droonisodan käynti tarkoittaa laajassa mielessä. Sekä kenttäoppeja, mutta koko järjestelmää ja näitä itse lennokkeja, mutta kaikkea myös siihen liittyvää. Tällaista sopimusta Suomi on nyt tekemässä.

Ukrainan ilmapuolustus on ollut viime aikoina heikkoa. Saatiinko tänään minkäänlaista apua tähän asiaan?

No se oli noiden kaikkien keskustelujen ilmeisesti kärkiaihe. Kaikki osallistujat siitä Baltian johdosta sekä Pohjoismaiden johdosta puhuivat, Zelenskyistä nyt puhumattakaan. Se on täällä kuultavin ongelma. Noita patriottija ei ole tarpeeksi, kuten Ukraina on selväksi tehnyt kaikilla foorumeilla.

Eurooppa haluaa auttaa, ja tänään kaikki Euroopan johtajat täällä olevat sanoivat, että omista lähdekoodista annetaan kaikki mitä pystyy ja lisää kehitetään. Kehitteillähän on useita eurooppalaisia projekteja, että saattaisi jotain vastaavaa kuin tämä Patriot-toimitus, mutta näiden kehittämiseen menee vielä aikaa ehkä puoli vuotta, ehkä jopa vuosi.

On olemassa tuo saksalais-ranskalais-italialainen Samp-T ja jokunen muukin hakemus, mutta suuri kysymysmerkki on se, että mitä tapahtuu siinä aikana tuhannen vajaa vuotena, kun Venäjä pääsee vapaasti noita ballistisia ohjuksia ampumaan.

Hyvä, kiitos Niko sinne Kiovaan.

Tämä TÄ ChatGPT:n pääkirjoitus pohjautui MTV.n Kymmenen uutisten litterointiin.

Asekauppias.

Alkuun!

10:54 - 11:00. Kuva. Jo syksyn merkkejä.

Sunnuntai 23.8.2026 10:54- 11:00. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa, paitsi rullapoika. Kuvannut Pertti Manninen maanantaina elokuun 23. päivänä 1999. Alkuperäinen sivu TÄÄLLÄ - ETUSIVU

Rullapoika Kuva1 --- Valta Kuva2 --- Haave Kuva3 --- Kohtalo Kuva4 --- Rakkaus Kuva5 --- Ystävyys Kuva6 --- Ilo ja riemu Kuva7 ja Kuva8 --- Kivinen tie Kuva9.

N:o 3475 - 28. vsk	23.8.2026	Sunnuntai Etusivu - Sivu2 - Kuvasarja
Signe, Varma. - Signe, Signhild. - Sivnne.
- Mustan nauhan päivä (stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalainen muistopäivä). - Kansainvälinen päivä orjakaupan ja sen poistamisen muistoksi (YK).

Jo syksyn merkkejä.

10:54 - 11:00. Kuvat.
Jo syksyn merkkejä.

Sunnuntai 23.8.2026 10:54- 11:00. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa.

Pääkirjoitus.

Myrskyisen yön jälkeinen sunnuntaiaamu

Sunnuntai 23. elokuuta 2026, klo 8.00 – Yle Radio 1:n aamu-uutisten aikaan

Eräänä myrskyisen yön jälkeisenä sunnuntaiaamuna Yle Radio 1:n uutiset kertovat maailmasta, jossa ihmisten ongelmat eivät synny yhdestä syystä eivätkä myöskään ratkea yhdellä päätöksellä.

Uutisten ensimmäinen suuri aihe on häätöjen lisääntyminen. Ulosottoviraston mukaan toimitettujen häätöjen määrä on kasvanut alkuvuonna seitsemän prosenttia koko maassa. Taustalla ei kuitenkaan ole vain maksamaton vuokra. Päihteiden käyttö, velkaantuminen, toimeentulon vaikeudet ja nuoren ihmisen vaikea itsenäistyminen voivat muodostaa ketjun, jonka viimeinen lenkki on häätö.

Siksi on merkittävää, että Jyväskylässä, Vantaalla ja Lahdessa häätöjen määrä on samaan aikaan vähentynyt ennaltaehkäisevän kokeilun aikana. Kun vuokranantaja, sosiaalityö ja asumisneuvonta kohtaavat ihmisen ajoissa, ongelmaan voidaan ehkä puuttua ennen kuin koti menetetään.

Tämä on enemmän kuin asumispolitiikkaa. Se on kysymys siitä, halutaanko yhteiskunnassa puuttua seurauksiin vai syihin.

Uutislähetyksen seuraavat aiheet muuttavat mittakaavaa, mutta eivät ihmisen haavoittuvuutta. Ruotsin Falgestassa nuori lukiolaistyttö kuolee kouluiskussa. Japanissa maa järisee. Helsingissä lastenkoti vaurioituu pahoin tulipalossa. Saimaalla ihminen putoaa purjeveneestä ja hukkuu.

Yhteistä näille tapahtumille on niiden äkillisyys. Ihminen voi hetkessä menettää kodin, turvallisuuden, läheisen, terveytensä tai henkensä.

Ja sitten uutislähetys siirtyy musiikkiin.

Tšaikovskin kuudennen sinfonian äärellä sama ihmisen haavoittuvuus saa toisen muodon. Säveltäjä tiesi kuolevansa kohti jotakin, jota hän ei voinut kokonaan selittää muille. Sinfonia päättyy hitaasti, valittavasti, ilman aikaisemmille sinfonioille tyypillistä voitonriemuista päätöstä.

Aamu-uutisten maailmassa ihmiset yrittävät estää häätöjä, tutkia väkivallantekoja, pelastaa ihmisiä tulipaloista ja etsiä järistyksissä loukkaantuneita. Tšaikovskin maailmassa samaa ihmisen kärsimystä yritetään puolestaan ymmärtää musiikin avulla.

Ehkä juuri siksi tällainen sunnuntaiaamu on hyvä muistutus siitä, mitä uutiset parhaimmillaan voivat tehdä. Ne eivät vain kerro tapahtumista. Ne voivat auttaa näkemään, miten erilaiset tapahtumat liittyvät ihmisen elämään.

Häätötilastoissa on ihminen. Kouluiskun uhrissa on ihminen. Lastenkodin nuorissa on ihminen. Saimaalla kadonneessa ihmisessä on ihminen.

Ja musiikissa on ihminen.

Myrsky on yön aikana kulkenut yli maan. Aamulla sade jatkuu paikoin ja tuuli puhaltaa voimakkaana. Uutiset kertovat maailman tapahtumista, mutta samalla ne kertovat jotakin hyvin vanhaa: ihminen on haavoittuva, ja toinen ihminen voi joskus auttaa.

Sunnuntaiaamuna on ehkä syytä aloittaa juuri siitä.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen, Nettisanomat.

Päivämäärä: 23.8.2026
Laatija: Pertti Manninen
Kellonaika: 8:18 (Suomen aikaa)

NÄIN PÄÄKIRJOITUS SYNTYI:

TÄ ChatGPT:lle 10 minuuttua Ylen lähetystä

tänään 8.11

ja pitäisi asunnossa pitää puolta. Mutta sitten se isoin osa mikä oli, niin oli kuitenkin se päihteiden käyttö, että kaikki raha mitä tuli, niin meni niihin päihteisiin ja kaikki tuet, mitkä oikeastaan tuli, niin käytettiin sitten niihin päihteisiin myös. Ulosottoviraston mukaan toimitettujen häätöjen määrä on kasvanut alkuvuonna seitsemän prosenttiyksikköä koko maassa. Kovinta kasvu on Turussa, Oulussa ja Porissa. Häätöjä ennaltaehkäisevässä kokeilussa mukana olevissa Jyväskylässä, Vantaalla ja Lahdessa häätöjen määrä on puolestaan vähentynyt samaan aikaan. Ulosottovirasto on pohtinut pilottikaupungeissa sosiaalityön, asumisneuvonnan ja suurten vuokranantajien kanssa parhaita keinoja häätöjen estämiseksi. Kokeilun tavoitteena on puuttua vuokravelkoihin ajoissa ja tavoittaa nuoria miehiä, joille häätö kasaantuvat, kertoo talousneuvonnan asiantuntija Tiia Vassholm ulosottovirastosta. Meillä Lahdessa tosiaan koulutettu vuokranantajia, nimenomaan yksityisiä vuokranantajia ja isännöitsijöitä. Sitten pyritään tavoittelemaan niitä nuoria aikuisia, jotka on siinä itsenäistymisen kynnyksellä, ja lisäksi on vielä otettu tätä puheeksioton mallia Jyväskylästä käyttöön. Eli raha-asioita ja taloutta otetaan puheeksi palveluissa. Ville Kupiainen on ollut jo kolme vuotta kuivilla ja kouluttautunut päihde- ja mielenterveystyön ohjaajaksi. Kupiainen kertoo lyhentävänsä yhä vanhoja vuokrarästejään velkajärjestelyssä. Ruotsalaisessa Falgestassa on surtu laajasti kouluiskussa menehtynyttä 17-vuotiasta lukiolaistyttöä. Perjantaina tapahtuneissa miekkahyökkäyksissä lukioon haavoittui lisäksi kolme nuorta. Kuulusteluissa 18-vuotias miesoppilas on sanonut valinneensa uhrinsa sattumalta. Lukiolaistytön tuntenut opettaja Pontus Ekvald kuvaili Ruotsin television haastattelussa uhria kiltiksi mallioppilaaksi. Otroligt fin tjej. Hon var stillsam och... alla pluggar förnäm. Aisha, det är helt galet alltså. Tämä on aivan hullua, Ekvald totesi. Poliisi tutkii Falgestan kouluiskusta epäilyn yhteyksiä koulusurmia ja väkivaltaa ihannoiviin nettiryhmiin. Japanissa useita ihmisiä loukkaantunut maanjäristyksessä. Järistys iski Japanin itäosiin varhain aamulla paikallista aikaa ja se tuntui myös pääkaupunki Tokiossa. Maanjäristys oli voimakkuudeltaan 5,9. Alueen ydinvoimalaitoksissa ei ole raportoitu poikkeuksista. Viime kuussa kymmenen ihmistä kuoli Japanin lounaisosassa sattuneessa jonkin verran voimakkaammassa järistyksessä. täällä kotimaassa Helsingin Mellunkylässä lastenkodissa on sattunut viime yönä suuri tulipalo. Pelastuslaitoksen mukaan palo levisi rakennuksen yläpohjaan, mutta henkilövahinkoja ei tullut. Rakennukseen tuli mittavia palo-, savu- ja vesivahinkoja. pelastuslaitoksen arvion mukaan rakennusta tuskin päästään käyttämään normaalisti vielä moneen kuukauteen. Poliisi tutkii palon syttymissyytä. Naulakallion lastenkotiin sijoitetaan 12-17-vuotiaita helsinkiläisiä lapsia ja nuoria. laitoksessa on yhteensä yli 30 asiakaspaikkaa. Taipalsaarella purjeveneestä pudonnut ihminen on hukkunut työllä eteläisellä Saimaalla. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan hälytys pelastustehtävästä eteläisen Saimaan kotiselälle tuli ennen ilta kymmentä. Kohteeseen saavuttuaan pelastuslaitos otti purjeveneeseen jääneet kaksi ihmistä kyytiinsä ja hinasi veneen läheiseen saareen. pudonnutta etsittiin vedestä sekä lähiluodoilta ja lähisaareilta tuntien ajan tuloksetta. pudonneella ei ollut pelastusliivejä. jatkotoimista vastaa poliisi. Sateita tulee yleisesti koko maassa. idässä sade on jatkuvampaa. yötä kohden sää poltaantuu. Päivälämpötila on 6–20 astetta idässä ja pohjoisessa 11–16 astetta. vielä tuulivaroitus maa-alueelle. maan itäosassa sekä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa tuuli on voimakasta. tuulen nopeus pulskissa on 15 metriä sekunnissa. Kuuntelet Yle Radio 1. Seuraavaksi maestro Lindgrenin musiikkiesitelmä. Todennäköisesti hyvin moni kolmesta kuulijastani tietää, että Pyotr Tchaikovskylla oli suuria salaisuuksia. niitä pidettiin pitkään Venäjällä ja Neuvostoliitossa ja sitten jälleen Venäjällä suurina salaisuuksina, vaikka hyvin moni tiesi, että Tchaikovsky oli homo ja että hänen kuolinsyynsä ei ehkä ollut se, miten virallisesti sanottiin. Hän kuoli marraskuussa 1893 53-vuotiaana, mutta se on ainoa vedenpitävä fakta, vaikka siitäkin on pientä horjuntaa, sillä Venäjällä oli tuolloin eri kalenteri kuin länsimaissa, joten päivämäärästä on eri versioita. Juliaanisessa kalenterissa päivä oli 25. lokakuuta, nykykalenterissa 6. marraskuuta, ja kello oli Pietarin aikaa 3 iltapäivällä. Kuusi viikkoa aiemmin hän oli johtanut Pietarin filharmonikkojen konsertissa suurella menestyksellä kuudennen sinfoniansa kantaesityksen lisänimeltään Patettinen. Ja nyt rakas kuuntelija ei saa sortua anglismiin ja kuvitella, että patettinen tarkoittaa tässä samaa kuin englannin kielessä sana pathetic suomeksi, kun haluatte säälittävä. Sillä sinfonia numero 6 ei ole säälittävä, vaan patettinen. Tässä sillä viitataan suuriin tunteisiin, sellaiseen slaavilaiseen maailmaan, jossa melankolia on suurmoisen ihanaa ja se saa raavaat miehetkin itkemään suolakurkun ja valkosipulin äärellä. Tchaikovskin viimeinen sinfonia tunnetaan ranskalaisella nimellään Pathetique, jollaisella onkin täsmälleen sama lisänimi kuin Beethovenin kahdeksannella pianosonaatilla, siis tällä. Ja näin Pathetique ei enää viitatakaan slaavilaiseen tapaan sallia miestenkin itkeä, ainakin humalassa, vaan se edustaakin ranskalaista sivistystä ja tarkoittaa vakavaa ja tunteisiin vetoavaa. Ja sitähän Tchaikovskin kuudes sinfonia varmasti on. Tiedän ihmisiä, jotka säännöllisin väliajoin valvovat aamu neljään voidakseen yön synkimpinä hetkinä kuunnella yksin patettisen sinfonian alusta loppuun. Patettisuus ja 53-vuotiaan terveen säveltäjän äkillinen kuolema ovat aikaansaaneet suuren mysteerin Tchaikovskin kuoleman ympärille. eikä pelkkä patettisuus, vaan se tosiasia, että Tchaikovsky kirjoitti helmikuussa 1893 sisarenpojalleen Vladimir Davydoville saamensa inspiroivan idean seuraavaan sinfoniansa, jota jo täyttä päätä sävelsi. Tällä kertaa musiikki olisi ohjelmallista, toisin sanoen se sisältäisi tarinan. Se on kokonaan omasta elämästäni ja usein säveltäessäni olen itkenyt. Uskon, että tästä tulee yksi parhaista teoksistani. Etukäteen hän varoitti läheisiään, että sinfonian rakenne tulisi olemaan aiemmista poikkeava ja se päättyisi hitaaseen osaan. Ei siis mitään äänekästä triumfia, kuten aiemmissa sinfonioissa. Ja loppu onkin poikkeuksellinen. Se ei ole vain hidas, vaan esitysohje on Adagio Lamentoso, mikä viittaa valitukseen, suruun ja murheeseen. finaali on myös mollissa, mikä kumma kyllä ei ollut yleinen tapa 1800-luv

ChatGPT:

Tässä uutislähetyksessä on kiinnostava kokonaisuus, jossa asuminen, päihdeongelmat, nuorten syrjäytyminen, väkivalta, luonnononnettomuudet ja kulttuuri seuraavat toisiaan.

Erityisen vahva on ensimmäinen uutinen. Häätöjen lisääntyminen ei näyttäydy pelkästään asumisen tai vuokravelkojen ongelmana, vaan taustalla voi olla paljon laajempi elämänhallinnan kriisi. Haastatellun Ville Kupiaisen tapauksessa päihteet olivat vieneet sekä tulot että tuet, ja vaikka päihteiden käyttö on päättynyt, vanhat vuokravelat seuraavat edelleen mukana. Samalla uutinen tuo esiin ennaltaehkäisevän työn: Jyväskylässä, Vantaalla ja Lahdessa häätöjen määrä on vähentynyt, kun vuokranantajia, asumisneuvontaa ja sosiaalityötä on pyritty tuomaan aikaisemmin yhteen.

Tässä on myös uutisen ehkä tärkein yhteiskunnallinen havainto: häätö ei välttämättä ole ongelman alku vaan ongelmien viimeinen näkyvä seuraus. Jos päihteet, velat, mielenterveysongelmat ja nuoren itsenäistymisen vaikeudet kasaantuvat, pelkkä vuokravelan maksaminen ei ratkaise kokonaisuutta.

Ruotsin Falgestan kouluisku tuo aivan toisenlaisen, mutta yhtä vakavan nuorten ongelman. Uutisessa korostuu sattumanvaraisuus: uhri valikoitui epäillyn mukaan sattumalta. Poliisin selvitys mahdollisista yhteyksistä väkivaltaa ja koulusurmia ihannoiviin verkkoryhmiin kertoo puolestaan siitä, että yksittäisen teon taustalla voidaan joutua tarkastelemaan myös digitaalista ympäristöä.

Kotimaan uutiset Mellunkylän lastenkodin tulipalosta ja Saimaan hukkumisesta palauttavat lähetyksen konkreettisiin onnettomuuksiin. Niissä ei ole samanlaista yhteiskunnallista rakennetta kuin häätöuutisessa, mutta lastenkodin tulipalo on erityisen pysäyttävä, koska kyse on 12–17-vuotiaista lapsista ja nuorista.

Lopussa tunnelma vaihtuu kokonaan. Maestro Lindgrenin Tšaikovski-esitelmä alkaa kuolemasta, seksuaalisuudesta ja salaisuuksista, mutta muuttuu vähitellen musiikin rakenteen ja tunnetilan analyysiksi. Kuudennen sinfonian hidas, valittava loppu ja säveltäjän oma puhe teoksen henkilökohtaisesta luonteesta tekevät Tšaikovskin kuolemasta erityisen kiehtovan historiallisen arvoituksen.

Lähetyksen rakenteessa onkin kiinnostava vastakohta: ensin käsitellään ihmisiä, joiden elämässä ongelmat ovat kasaantuneet konkreettisiksi kriiseiksi, ja lopussa ihmisen sisäinen kriisi muuttuu musiikiksi. Tšaikovskin Patettinen ei ole tässä vain musiikkiteos, vaan tapa kuvata surua, menetystä ja elämän ristiriitaisuutta.

ChatGPT:lle

Tee pääkirjoitus: Eräänä myrskyisen yön jälkeisenä sunnuntaina elokuussa 2026 Yle radio1:n aamu-uutisten aikaan klo 8.

ChatGPT:

Myrskyisen yön jälkeinen sunnuntaiaamu

Sunnuntai 23. elokuuta 2026, klo 8.00 – Yle Radio 1 aamu-uutisten aikaan

Eräänä myrskyisen yön jälkeisenä sunnuntaiaamuna Yle Radio 1 uutiset kertovat maailmasta, jossa ihmisten ongelmat eivät synny yhdestä syystä eivätkä myöskään ratkea yhdellä päätöksellä.

KOKONAAN TÄÄLLÄ

ChatGPT.lle

Tee yhteenveto keskustelustamme, merkitse päivämäärä, laatija, 8:18

ChatGPT:

Keskustelun yhteenveto

Päivämäärä: 23.8.2026 Laatija: Pertti Manninen Kellonaika: 8:18 (Suomen aikaa)

Keskustelussa käsiteltiin Yle Radio 1:n sunnuntain aamu-uutisia myrskyisen yön jälkeen. Uutisissa nousivat esiin erityisesti häätöjen lisääntyminen, päihdeongelmien yhteys asumisen menettämiseen, nuorten syrjäytyminen, Ruotsin kouluisku, Japanin maanjäristys, Helsingin Mellunkylän lastenkodin tulipalo, Saimaalla tapahtunut hukkuminen sekä säätilanne.

Keskustelun keskeiseksi teemaksi nousi häätöjen ennaltaehkäisy. Ulosottoviraston mukaan häätöjen määrä oli kasvanut alkuvuonna seitsemän prosenttia. Samalla Jyväskylässä, Vantaalla ja Lahdessa häätöjen määrä oli vähentynyt kokeilussa, jossa sosiaalityötä, asumisneuvontaa ja vuokranantajia pyritään yhdistämään aikaisemmin. Päihteiden käyttö näyttäytyi yhtenä vakavana häätöihin johtavana tekijänä.

Lisäksi tarkasteltiin Ruotsin Falgestan kouluiskua ja poliisin tutkimia mahdollisia yhteyksiä koulusurmia ja väkivaltaa ihannoiviin verkkoryhmiin. Kotimaan uutisissa huomio kiinnittyi Mellunkylän lastenkodin suureen tulipaloon sekä Saimaan purjeveneonnettomuuteen.

Uutislähetyksen lopussa siirryttiin Pjotr Tšaikovskin elämään ja kuudenteen sinfoniaan, Patettiseen. Musiikkiesitelmässä käsiteltiin säveltäjän homoseksuaalisuuteen liittyneitä salaisuuksia, hänen kuolemaansa liittyvää historiallista mysteeriä sekä sinfonian poikkeuksellista, hitaasti ja valittavasti päättyvää finaalia.

Näiden uutisten pohjalta laadittiin pääkirjoitus ”Myrskyisen yön jälkeinen sunnuntaiaamu”. Sen keskeinen ajatus oli, että uutisten erilaiset tapahtumat yhdistyvät ihmisen haavoittuvuuden teemaan: häätötilaston takana on ihminen, kouluiskun uhrin takana on ihminen, samoin tulipalon ja hukkumisonnettomuuden. Tšaikovskin musiikki puolestaan antaa tälle haavoittuvuudelle taiteellisen muodon.

UUTISLÄHETYKSEN YHTEENVETO SUNNUNTAINA 23.8.2026. ChatGPT.

ChatGPT voi tehdä virheitä. Suosittelemme tarkastamaan tärkeät tiedot.

Jo syksyn merkkejä.

10:54 - 11:00. Kuvat. Jo syksyn merkkejä.

Sunnuntai 23.8.2026 10:54- 11:00. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa.

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com Jokaiselle etusivulle - Sivustot -

Dilemma Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 *

"Nettisanomat on todennäköisesti Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ilmestyvä yksinomaan verkossa julkaistu yleisaikakauslehti. Se on julkaistu vuodesta 1999 ilman katkosta, ilman ulkopuolista rahoitusta, yhden toimittajan voimin."

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

Näin lehti syntyi. Muistelo 12-vuotisnumerossa 27.7.2011. Lue!

22.8.2026

Lauantai

Uudelleen julkaisu viiden kuvan kuvasarjasta 18.08.1999.
Moto Guzzi, tyttö ja puhelin Jyväskylän kesässä 1999.

Moto Guzzi, tyttö ja puhelin

Jyväskylän kesässä 1999

Nähdään pian!
...(Rakastan Sinua)

Edellinen kuva - Seuraava kuva
Kuvat ja tarinat kertoo kulkija, joka sattui paikalle ihastelemaan. Pertti Manninen 18.08.99. - Alkuperäinen sivu Täällä! - Etusivu MOTO GUZZI - Vapaa kuin kotka - Le Mans Mille. Kuva1 --- Historia ja nykyaika: Saksalainen Suomessa Italialaisen kyydissä. Kuva2 --- HEI! Kuva3 --- Olen tulossa! Kuva4 --- Nähdään pian! ... (Rakastan Sinua). Kuva5.

	22.8.2026	Lauantai
Kansainvälinen päivä uskontoon perustuvan väkivaltaisuuksien uhrien muistoksi (YK).

Rauhallinen hetki 2.

11:24 - 11:28. Kuvasarja.
Lintu siirtyy varjoisampaan paikkaan rauhaansa jatkamaan.

Perjantai 21.8.2026 11:24- 11:28. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal.
Kuva Pertti Manninen ruudun takaa ruutu edessään. Tänään lauantaina 22.8.2026 yhdeksän aikoihin pyrähti takapihalta lentoon kun hiukan ovea aukaisin.

	21.8.2026	Perjantai
Kansainvälinen päivä terrorismin uhrien muistoksi (YK).

Rauhallinen hetki.

11:13 - 11:18 - 11:23. Kuvasarja.
Lintu nauttii rauhallisen kymmenminuuttisen vanhalla sammaloituneella kaivonrenkaalla auringon lämmössä.

Perjantai 21.8.2026 11:13- 11;23. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal.
Kuva Pertti Manninen ruudun takaa ruutu edessään.

Heurekan
astronautit:

Akseli, Frans
ja Lasse.

Tiedekeskus Heurekan reissulta tiistaina 25.6.2024. Kuvat lähetti Lasse M.

2001

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01

modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista
12.fi

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

Sanomanetti - N:o 3475 - 28. vsk - 19990812kuvasarjapillitpussiin - Kuvarja Pillit pussiin - Maanantai 24.8.2026 - Perttu, Bertta. - Berta, Bertel, Bertil. - Beartu, Birtá...-- 99 Uudelleen julkaisu viidentoista kuvan sarjasta "Pillit pussiin" 12.08.1999 isonnetuin kuvin. Puhkupillit Jyväskylän kesässä: Pillit pussiin! viimeinen kumarrus kuulijat kiittävät Edellinen kuva - Seuraava kuva -- Asekauppias. KALEVA STT 15:29 HELSINKI ОДНІЄЇ КРАЇНИ Puolustusteollisuus- ja teknologiayhtiö Patria Oyj toimitusjohtaja Panu Routila, Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja ukrainalaisen droonivalmistaja General Cherryn Co-Founder Stanislav Hryshyn sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. KUVA: HANDOUT Puolustusteollisuusyhtiö Patria ja ukrainalainen droonivalmistaja ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, Patria kertoo. Osana yhteistyötä Patria suunnittelee käynnistävänsä droonien tuotannon TÄ ChatGPT:lle: Tee pääkirjoitus presidentti Stubbin merkityksestä, hyvässä ja pahassa, asekauppiaana olemisessa droonidiilissä Ukrainan kanssa. Pääkirjoitus Stubb – presidentti, aseteollisuuden edistäjä vai asekauppias? 24.8.2026 Presidentti Alexander Stubb oli Kiovassa Ukrainan itsenäisyyspäivän aattona tilanteessa, jossa Suomen ja Ukrainan suhteet ovat siirtyneet uudelle tasolle. Hänen vierailunsa yhteydessä suomalaiset ja ukrainalaiset puolustusalan yritykset allekirjoittivat sopimuksia droonien, miehittämättömien järjestelmien ja muun puolustusteknologian kehittämisestä. Patria ja ukrainalainen Center of Unmanned Technologies eli General Cherry allekirjoittivat aiesopimuksen droonituotannon käynnistämisestä Suomessa. Stubb oli paikalla, kun yritykset tekivät kauppansa. Hän ei siis ole kirjaimellisesti asekauppias siinä mielessä, että tasavallan presidentti myisi drooneja. Mutta poliittisesti hän toimii aivan selvästi ase- ja puolustusteollisuuden edistäjänä. Ja juuri siinä piilee asian hyvä ja paha. Jatkuu ------------------------- Sanomanetti - N:o 3475 - 28. vsk - Etusivu - Sunnuntaii 23.8.2026 - Signe, Varma. - Signe, Signhild. - Sivnne.. -- Mustan nauhan päivä (stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalainen muistopäivä). - Kansainvälinen päivä orjakaupan ja sen poistamisen muistoksi (YK) - - Uudelleen julkaisu yhdeksän kuvan kuvasarjasta 23.08.1999 isonnetuin kuvin. Elämä yhdessä kuvassa: "Rullapoika" Jyväskylän kesässä 1999. Elämä yhdessä kuvassa: "Rullapoika" Jyväskylän kesässä 1999 Kuvannut Pertti Manninen Edellinen kuva - Seuraava kuva Elämä yhdessä kuvassa Valta, haave, kohtalo, rakkaus, ystävyys. Ilo ja riemu järjestyksessä, johon olemme tottuneet: vasemmalta oikealle, ylhäältä alas. Se mikä puuttuu on kaikki kivisessä tiessä, aina, alimpana meille jokaiselle. Kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa, paitsi rullapoika. Kuvannut Pertti Manninen maanantaina elokuun 23. päivänä 1999. Alkuperäinen sivu täällä! - Etusivu Rullapoika Kuva1 --- Valta Kuva2 --- Haave Kuva3 --- Kohtalo Kuva4 --- Rakkaus Kuva5 --- Ystävyys Kuva6 --- Ilo ja riemu Kuvat 7 ja 8 --- Kivinen tie Kuva9. -- Jo syksyn merkkejä. 10:54 - 11:00. Kuvat. Jo syksyn merkkejä. Sunnuntai 23.8.2026 10:54- 11:00. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa. .- Pääkirjoitus. Myrskyisen yön jälkeinen sunnuntaiaamu Sunnuntai 23. elokuuta 2026, klo 8.00 – Yle Radio 1:n aamu-uutisten aikaan - NÄIN PÄÄKIRJOITUS SYNTYI: TÄ ChatGPT:lle 10 minuuttua Ylen lähetystä - .----------------------- Sanomanetti - N:o 3474 - 28. vsk - Etusivu - Lauantai 22.8.2026 - Iivari, Iivo. - Ivar, Joar. - Ivvár. - Kansainvälinen päivä uskontoon perustuvan väkivaltaisuuksien uhrien muistoksi (YK).-- Nähdään pian! ...(Rakastan Sinua)Moto Guzzi, tyttö ja puhelin Jyväskylän kesässä 1999 5. kuva viiden kuvan sarjasta 18.08.1999. Kuvat: 1 - 2 - 3 - 4 - 5 Alkuperäinen sarja täällä!-. Rauhallinen hetki 2. 11:24 - 11:28. Kuvasarja. Lintu siirtyy varjoisampaan paikkaan rauhaansa jatkamaan. Perjantai 21.8.2026 11:24- 11:28. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa ruutu edessään. Tänään lauantaina 22.8.2026 yhdeksän aikoihin pyrähti takapihalta lentoon kun hiukan ovea aukaisin. -----------------------Sanomanetti - N:o 3473 -- -- - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - --------------------------------- - - ---- SMILE from MODERN TIMES - --- - Kuvasarjasivu- 2 23.8.2026. - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi - - N:o 3476 - 2026-08-24 ja 2026-08-28, nettiin 2026-08-28 13:34, linkkejä 2026-08-24

"Haukkaavan logon" teki Jaikon kurssilla 1999 Mika. Ensimmäisen kerran logo oli lehdessä tortaina 30.9.1999. Pari vuoden jälkeen se korvautui steriilillä kirjainlogolla. Nyt se on taas mukana!

TOIMITUS päätoimittaja Kuva: Mika Hänninen		Yhteydenotto: nettisanomat@hotmail.com. copyright nettisanomat.com
		Sivut valmisti Pertti Manninen, Kuva sivulta:

http://www.nettisanomat.com/2002/10/17/popupkulkijasin.htm

2022-06-17. Tarvitsetko ...
2022-12-23. Kuusi syytä ...
2023-06-26. Aktiivinen.
2023-09-21. Yli 20 mg ...

2025-09-30. Maalausmestari.fi on

Alkuperäinen haukkaava nettisanomat.com-logo lisätty 2025-sivujen alkuun lauantaina 30.8.2025. Nettisanomat-otsikko muutettu muotoon Nettisanomat.com maanantaina 1.9.2025. Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Meilit: 2002 - 2003

Nettisanomat.com-sivuston rinnakkaissivuina (01.07.2026- 13.09.2026) nettiin sunnuntaina 13.09.2026.

Stubb – presidentti, aseteollisuuden edistäjä vai asekauppias?

Hyvä puoli: Suomi oppii sodasta

Mutta missä kulkee asekauppiaan raja?

Ukraina ei ole vain markkina

Stubb ottaa riskin – mutta myös vastuun

Yhteenveto keskustelusta

Pääkirjoitus.

Myrskyisen yön jälkeinen sunnuntaiaamu

Myrskyisen yön jälkeinen sunnuntaiaamu

Keskustelun yhteenveto

UUTISLÄHETYKSEN YHTEENVETO SUNNUNTAINA 23.8.2026. ChatGPT.

Heurekan astronautit:

Akseli, Frans ja Lasse.

SMILE from MODERN TIMES

Lyric by JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS Music by CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

SMILE, thou' your heart is aching, SMILE, even tho' it's breaking, When there are clouds in the sky, you'll get by, If you SMILE though your fear and sorrow, SMILE and maybe tomorrow, You'll see the sun come shining thru for you.

Light up your face with gladness, Hide ev'ry trace of sadness. Alto' a tear may be ever so near, That's the time you must keep on trying, SMILE, what's the use of crying, You'll find that life is still worth while, If you'll just SMILE.

Moderately, with great warmth AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen, 1.0-versio, 17.05.01 modern times - nykyaika. kuvitelma.

Heurekan
astronautit:

Akseli, Frans
ja Lasse.

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01

modern times - nykyaika. kuvitelma.