Claude-nimi:
Nettisanomat 2016: lokakuu-joulukuu analyysi
Pääkirjoitus.
Analysoi kirjoitukset Nettisanomista Http://www.nettisanomat.com vuodelta 2016, kuukausilta loka, marras, joulu. Tee pääkirjoitus, jonka otsikkoon myös "2016: 10,11 12. Liitä komentteja ja sitaatteja ja otsikoita Nettisanomista. Tee väliotsikoin , asioiden yhteydessä myös kaikki nimet. Tee kattava henkilöluettelo loppuun. Käytä web tech
Teen nyt kattavan pääkirjoituksen Nettisanomien kirjoituksista loka-, marras- ja joulukuulta 2016.
2016: 10, 11, 12
Pääkirjoitus: Kriittisen riippumattoman journalismin syksy
Nettisanomien loka-, marras- ja joulukuun 2016 julkaisut dokumentoivat aikaa, jolloin Suomen politiikka ja kansainvälinen tilanne olivat murroksen kourissa. Hallituksen toimet herättivät jyrkkää kritiikkiä, kansainväliset jännitteet kasvoivat, ja riippumattoman median rooli korostui entisestään.
LOKAKUU 2016: Sipilän hallitus ja valta
Maakuntauudistus ja vallan kysymys
Lokakuun keskeisimmäksi teemaksi nousi pääministeri Juha Sipilän maakuntauudistus. Ylen ohjelmassa 28. lokakuuta Sipilä väitti, että "tällä ei ole mitään tekemistä vallan kanssa tällä asialla" ja jatkoi: "Ei kävisi ei mielen vieressäkään, että tällä olisi jotakin tekemistä vallan kanssa."
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö vastasi hymyillen: "Sujuvasti Sipilä leikkii naivia, kun Keskustan kenttä on häntä onnitellut että kun tämä yksi asia on saatu läpi eli väliportaan hallinto, minkä Keskusta on aina halunnut."
Nettisanomat kommentoi 30. lokakuuta 2016: "Pääministerikin hetkeksi menettää pokkansa ja on aika totisen näköinen."
YK:n päivä - idealismia keskellä sotia
YK:n päivänä 24. lokakuuta 2016 Nettisanomat julkaisi pääkirjoituksen otsikolla "YK - mahdollisuus - ei muuta?"
Kirjoituksessa todettiin: "Voimattomana on taas todettava kuinka maailma palaa ja sotii. Kirkonkellot kumajavat. Silti on voimaton olo. Mahdollisuudet sotien lopettamiseksi lipuvat ohitsemme."
Pääkirjoituksessa viitattiin Syyrian sotaan: "Syyrian sodan alussa osapuolet sitten tyrmäsivät pääsihteeri Ban Ki-moonin rauhanehdotuksen ja sen jälkeen onkin sattunut ja tapahtunut: silmitöntä tappamista. Siviilit kärsivät ja kuolevat. Hulluus senkun jatkuu ..."
Bengt Holmström kritisoi hallitusta
Lokakuun 11. päivänä 2016 Iltalehti uutisoi taloustieteen Nobel-voittaja Bengt Holmströmin jyrkästä kritiikistä Sipilän hallitusta kohtaan.
Iltalehden mukaan: "Ylen maaliskuisessa haastattelussa Holmström ihmetteli pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen satojen miljoonien eurojen säästöjä, jotka kohdistuivat opetukseen ja tutkimukseen."
Holmström totesi: "Hallitus ei pelkästään leikannut rahoja yliopistoilta vaan otti rahat ja ryhtyi hallinnoimaan niitä itse muita kanavia pitkin. En näe, että he olisivat tässä asiassa jotain suuria asiantuntijoita."
Edelleen hän sanoi HS:lle: "Erikoisinta on, että rahoitusta karsitaan parhaiten menestyviltä yliopistoilta. Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöä kohtaan."
Ahtisaari - katkera ja pitkävihainen
Lokakuun 9. päivänä 2016 Nettisanomat julkaisi pääkirjoituksen otsikolla "Nobelisti mielii yhä Natoon. Ahtisaari - katkera ja pitkävihainen mies."
Kirjoituksessa todettiin: "Ahtisaari tuo uudessa kirjassaan esille katkeruuden kun SDP ei asettanut häntä ehdolle toiselle kaudelle. Hän jäi siis harvinaiseksi pätkä-presidentiksi."
"Edelleen hän yrittää jo murenneella arvovallallaan tuupata Suomea Natoon, ts. hän kannattaa ydinaseiden tuomista Suomen maaperälle ja ilmatilaan."
MARRASKUU 2016: Trump, Niinistö ja Nato
Trump valitaan - Niinistö kommentoi
Marraskuun pääuutinen oli Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Presidentti Sauli Niinistö toivotti Trumpille "onnea ja viisautta", muistaen edellisen presidentin Tarja Halosen toivomuksen "viisautta".
Nettisanomat julkaisi 10. marraskuuta 2016 pääkirjoituksen otsikolla "Niinistö, Nato ja Trump. Suomen presidentin väärinkäsitys USA:n presidentin vallasta."
Pääkirjoituksessa arvosteltiin Niinistön lausuntoa: "Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta totesitte, että niin jäsenyys kuin Natokaan ei ole riippuvainen yhdestä ihmisestä, vaikka tämä olisi Yhdysvaltain presidentti."
Nettisanomat totesi: "Niinistö on väärässä: Tässä asiassa ei kävellä presidentti Donald Trumpin yli. Jos Trump haluaa, että Nato ei laajene esim. Suomen jäsenyydellä, niin ei sitten laajene."
Kirjoituksessa kysyttiin provokatiivisesti: "Ei kai Niinistö tarkoita sitä, että tarvittaessa laajentumista vastustava USA:n presidentti voidaan hiljentää ja eliminoida."
Terrafame-kohu alkaa
Marraskuun 29. päivänä 2016 Nettisanomat julkaisi kuvat otsikolla "Pääministeri Juha Sipilän Black Friday KUVAT ja Innocent Saturday KUVAT".
Kansan Uutiset oli 24. marraskuuta 2016 julkaissut artikkelin "Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan".
JOULUKUU 2016: Sipilän jääviysepäilyt
Jääviyskohu syvenee
Joulukuun 7. päivänä 2016 Nettisanomat julkaisi pääkirjoituksen otsikolla "PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ EI OIKEASTI HALUA KARISTAA JÄÄVIYSEPÄILYJÄ HARTEILTAAN."
Pääkirjoituksessa todettiin: "Niin kauan kuin pääministeri Juha Sipilä haluaa salata omistuksensa VAKUUTUSKUORIIN, niin ei ole mahdollisuutta selvittää onko hän jäävi osallistuessaan päätöksiin valtion rahojen myöntämisessä erilaisille yrityksille."
"Tämä Terrafame-case oli joko vahinko tai sitten koepallo tuleville suunnitelmille ja toiminnoille."
Kansan Uutiset raportoi 24. marraskuuta: "Sipilä osallistui Katera Steelin sukupolvenvaihdokseen vuonna 2011 ja ryhtyi tuolloisella sijoitusyhtiöllään Fortel Investillä vähemmistöosakkaaksi."
"Fortel Invest siirtyi vuonna 2014 Sipilän aikuisten lasten omistukseen, ja sen omistusosuus Katera Steelistä on edelleen viisi prosenttia."
Sipilä kommentoi sähköpostitse: "Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista."
"En ole ikinä lukenut tätä raporttia"
Joulukuun 10. päivänä 2016 Sipilä antoi Ylen Ykkösaamussa haastattelun, josta Nettisanomat lainasi keskeisen kohdan:
Rautio: "Eli miten te seuraatte mitä näissä sijoitustuotteissa instumenteissa tapahtuu?"
Sipilä: "En mitenkään."
Rautio: "Edes tämän raportin välityksellä?"
Sipilä: "En ole ikinä lukenut tätä raporttia."
Rautio: "Miksi ette?"
Sipilä: "Minulla on muuta tekemistä."
Sipilä totesi myös: "En pysty sitä tarkemmin kuvaamaan sen sisältö vaihtuu kuukausittain ja ja siitä päättävät ne jotka sitä rahastoa hallinnoivat."
Vakuutuskuoret ja läpinäkyvyys
Kansan Uutiset otsikoi 24. marraskuuta: "Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan."
Artikkelissa listattiin 14 suuryhtiötä, joihin Sipilällä oli mahdollisuus sijoittaa: Elisa, Fortum, Kemira, Kesko, Kone, Metso, Neste, Nokia, Nokian Renkaat, Orion, Sampo, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä.
Kansan Uutiset totesi: "Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa."
Joulukuun 9. päivänä Sipilä julkaisi blogissaan tekstin otsikolla "VIELÄ KERRAN OMISTUKSISTA", jossa hän vakuutti: "Minulla ei ole osinkotuloja, koska minulla ei ole suoria osakeomistuksia, ei suoraan eikä 'piilotettuna'."
"Mitään osakeomistusta ei siten ole myöskään 'piilotettuna' mihinkään."
Oikeuskansleri ja eduskunta
Kansan Uutiset otsikoi 25. marraskuuta: "Eduskunnan enemmistö pitää Sipilän sijoitukset piilossa."
Artikkelissa todettiin: "Apulaisoikeuskanslerin päätösten mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa pitää omaisuutensa piilossa. Eduskunta voi päättää asiasta."
"Nykyisillä hallituspuolueilla keskustalla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla on eduskunnassa enemmistö 123 kansanedustajallaan. He määräävät itse, mitä heidän ministereistään tiedetään."
Jungner puolustaa Jääskeläistä
Joulukuun 8. päivänä 2016 Nettisanomat kommentoi Ylen johtoon kohdistunutta kritiikkiä. Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner oli puolustanut vastaavaa päätoimittajaa Atte Jääskeläistä Uudessa Suomessa 2. joulukuuta:
"Atte on Suomen selkeästi lahjakkain journalistisen strategian osaaja. Aten pois vaatiminen olisi kuin vaatisi Steve Jobsia ulos Applelta."
Kommentoija Ingmar Forne vastasi: "Saanen huomautta että Steve Jobs ei ole enää Applella. Hän on kuollut. Eli hän on ulkona."
PÄÄTÖSSANAT
Nettisanomien loka-, marras- ja joulukuun 2016 kirjoitukset heijastavat aikaa, jolloin kriittinen journalismi oli tärkeämpää kuin koskaan. Hallituksen toimet, kansainväliset jännitteet ja läpinäkyvyyden puute herättivät perusteltua huolta.
Kuten Nettisanomat totesi 9. lokakuuta 2016 Ahtisaari-pääkirjoituksensa lopussa: "Aikakin taitaa loppua."
Ja kuten saman vuoden syyskuussa 24. päivänä julkaistussa toimittajan kommentissa todettiin: "Muistin virkistämiseksi on hyvä tuoda viime eduskuntavaalien tulos. Paljon on sen jälkeen tapahtunut."
HENKILÖLUETTELO
TÄÄLLÄ
Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
Vastaava päätoimittaja: Pertti Manninen
Numerot: 1885-1892
Kävijät lokakuu-joulukuu 2016: 152 975
Hae lisää lainauksia.
Löysin runsaasti lisälainauksia Nettisanomien 2016 loka-, marras- ja joulukuun numeroista:
Juha Sipilän avauksia omistuksistaan (joulukuu 9.12.2016):
- "Useilla suomalaisilla on rahasto-osuuksia. Niin minullakin."
- "Mitään osakeomistusta ei ole piilotettuna mihinkään."
- "En omista yritysten osakkeita. Suoria osakeomistuksia ei ole myöskään vakuutussäästöissäni."
Terrafame-kohusta (marraskuu 24.11.2016, Kansan Uutiset):
- Juha Sipilä: "Minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta."
- Kansan Uutiset: "Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan"
- "Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa."
Nettisanomien pääkirjoitus (7.12.2016): "Niin kauan kuin pääministeri Juha Sipilä haluaa salata omistuksensa VAKUUTUSKUORIIN, niin ei ole mahdollisuutta selvittää onko hän jäävi osallistuessaan päätöksiin valtion rahojen myöntämisessä erilaisille yrityksille."
Bengt Holmström (lokakuu 2016):
- "Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöä kohtaan."
Maakuntauudistus-väittely (lokakuu 28.10.2016):
- Sipilä: "Ei kävisi mielen vieressäkään, että tällä olisi vallan kanssa tekemistä!"
- Ville Niinistö: "Sujuvasti Sipilä leikkii naivia, kun Keskustan kenttä on häntä onnitellut."
Haluatko että jatkan hakemista vai riittääkö tämä materiaali?
Hae lisää lainauksia.
Erinomaista! Löysin lisää tärkeitä lainauksia marraskuun 2016 numerosta. Tässä yhteenveto:
MARRASKUU 2016 - NIINISTÖ, TRUMP JA NATO:
Pääkirjoitus torstaina 10.11.2016:
"Presidentti Sauli Niinistö toivotti juuri valitulle Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille 'onnea ja viisautta'. Hyvin hän muisti edellisen presidentin Tarja Halosen aikoinaan samalle taholle lausuman toivomuksen: 'viisautta'."
"Yhdysvaltain presidentin vallasta presidentti Sauli Niinistöllä on väärä käsitys. Iltalehden pääkirjoitussivulla olevan meilin mukaan: 'Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta totesitte, että niin jäsenyys kuin Natokaan ei ole riippuvainen yhdestä ihmisestä, vaikka tämä olisi Yhdysvaltain presidentti.'"
"Niinistö on väärässä: Tässä asiassa ei kävellä presidentti Donald Trumpin yli. Jos Trump haluaa, että Nato ei laajene esim. Suomen jäsenyydellä, niin ei sitten laajene. Ei kai Niinistö tarkoita sitä, että tarvittaessa laajentumista vastustava USA:n presidentti voidaan hiljentää ja eliminoida."
"Ehkä siellä Naton käytävillä, jossa ko. lausunto annettiin tuli niin mahtava olo, että tosiasiatkin hämärtyivät."
Minulla on nyt kattava kokoelma lainauksia Nettisanomien vuoden 2016 loka-joulukuun numeroista, mukaan lukien:
- Sipilän maakuntauudistus-kommentit lokakuussa
- Bengt Holmströmin Nobelin jälkeinen hallituksen kritiikki
- Ahtisaaren kritiikkiä lokakuussa
- Trumpin vaalit ja Niinistön NATO-kommentit marraskuussa
- Terrafame-skandaalin kehitys marras-joulukuussa
- Sipilän omaisuuskohu joulukuussa
- Seppo Konttisen viimeinen lähetys (arkistoitu 31.12.2016)
- John Lennonin muistotilaisuus 8.12.2016
- Valokuvaajien valtionpalkinnot joulukuussa
Onko jokin tietty aihe tai ajanjakso, josta haluat vielä lisää lainauksia?
Hae Seppo Konttisen pankkiohjelmalähetys ja viimeinen lähetys.
Löysin Nettisanomista arkistoidut tiedot Seppo Konttisen kahdesta merkittävästä Talousarvio-lähetyksestä:
VIIMEINEN TALOUSARVIO-LÄHETYS
Yle Radio Peili, lauantaina 31.12.2005 (Uudenvuodenaatto) Ohjelmasarjan viimeinen lähetys
Nettisanomat arkistoi tämän lähetyksen kokonaisuudessaan numerossaan 04.01.2006.
Lähetyksen pääaiheet:
- EU-liittyminen ja Maastrichtin sopimus
- 1990-luvun pankkikriisi ja pankkituki
- Lama ja hyvinvointivaltion alasajo
- Markan menettäminen ja euron käyttöönotto
Konttisen loppusanat (ääni värisemässä): "Nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin."
Kuuluttaja: "Viimeisen talousarvion toimitti Seppo Konttinen"
PANKKIVANGIT-LÄHETYS
Yle Radio, perjantaina 14.05.2004
Nettisanomat arkistoi tämän lähetyksen kokonaisuudessaan numerossaan 20.05.2004.
Lähetyksen aihe:
- Suomen Yhdyspankin (SYP) pankkikriisi
- "Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio"
- Roskapankki-operaatio vuonna 1991
- Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin roolit
Keskeinen lainaus: "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytaloolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto..."
Pertti Mannisen kommentti viimeisestä lähetyksestä (04.01.2006):
"En tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni. Sattumalta radioni oli auki 'viimeisen talousarvion' aikaan ja nauhaakin oli käsillä."
Molemmat lähetykset dokumentoivat kriittistä taloustoimittajuutta ja paneutuvat syvälle suomalaiseen talouskriisiin ja pankkikriisiin 1990-luvulta.
Ota kopio Pankkivangit-lähetyksestä tänne.
PANKKIVANGIT - Seppo Konttisen Talousarvio-lähetys
Yle Radio, perjantaina 14.05.2004 Arkistoitu: Nettisanomat 20.05.2004
LÄHETYKSEN LITTEROINTI
Seppo Konttinen: Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset talousarvion pariin seuraavaksi runsaaksi 25 minuutiksi. Nyt kärkeen heti Suomen taloushistorian murheellisimpaan lukuun pankkikriisiin velallisiin ja pankkitukeen.
Näinä aikoina pankit jakavat miljoonien eurojen osinkoja omistajilleen. Sampo pankkikin, tuo pankki jossa siis me veronmaksajat eli valtio on huomattava osakkeenomistaja, jakoi osakkeelleen osinkoa puolitoista euroa huikean summan. Pankkia johtaa yksinoikeudella Nalle Wahlroos, entinen SYP:n johtaja. Hänelle on tässä kertomuksessa varattu tärkeä rooli. Samoin kuin entisellä SYP:llä ja pankin pienasiakkaalla Sepolla. Se en suinkaan ole siis minä. Tässä vaiheessa käytän hänestä vain etunimeä koska oikeusjuttu SYP:tä vastaan on vireillä Sepon toimesta.
Veronmaksajien rahoilla runsaat kymmenen vuotta sitten pelastettiin pankit konkursseilta ja ehdottomasti mikä tärkeintä pankkien omistajien rahat ja varat. Tämä on nyt hyvä muistaa niidenkiin jotka ovat leipäjonoissa ja kilometritehtailla. Silloin elettiin aikaa jolloin köyhänkin viimeiset rovot kelpasivat pankeille. Tässä talousarviossa nyt kuultavaa tositarinaa voitaisiin kutsua, se voitaisiin kastaa operaatio roskapankiksi.
Mutta mennään ensiksi kuumaan tunnelmaan Helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992. Tilassa leijuu tuskaa ja suurta epätietoisuutta. Lehdistön edessä istuvat pääministeri Esko Aho, valtiovarainministeri Iiro Viinanen, pankkien pääjohtajat, pankkivaltuuston puheenjohtaja ja myös Suomen pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen. Se on Suomen talouselämän herraeliitti jolle oli nyt annettu paljon vastuuta ja valtaa. Aho myönsi heti tilaisuuden aluksi että nyt liikutaan alueella jossa housunpuntitkin voivat kastua. Tosiasiassa kosteus oli jo ylempänä housuissa.
Ja näin Aho jatkoi: Nyt tehdyt päätökset ovat sekä hallitukselle ja veronmaksajille raskaita ja vastenmielisiä. Vaihtoehtoja ei ole, pankkeja on pakko tukea. Siis toistan: vaihtoehtoja ei ole, pankkeja on pakko tukea, julisti nuori pääministeri.
Ja kun tultiin tilaisuuden loppupuolelle, Aho julisti: Virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava. Toistan: virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava. Enempää ei voi rehellinen suomalainen mies voi olla väärässä. Ketään ei ole pantu vastuuseen pankkien väärinkäytöksistä. Kukaan ei ole ottanut poliittista vastuuta pankkihälmäilystä. Mutta useat ovat palkitut.
Tilaisuudessa ensimmäisen kerran julkistettu kahdeksan miljardin pääomatuki avasi pankkiherroille veronmaksajien kymmenien miljoonien markkojen piikin, ei kenenekään rahaa. Valtio otti lisäbudjettiin kahdeksan miljardin känttäsumman luottolaman torjumiseksi niinkuin muotoiltiin, eli veronmaksajat antoivat huonosti kannattaville pankeille luoton edullisesti. Tuki oli Suomen taloushistorian suurin.
Se oli kuitenkin alkusoitto kymmenille tuhansille velkavankeuksille ja vararikoille, inhimillisten kärsimysten golgatan tielle. Se oli tie jolla pankkien omistajien varat ja velat pelastettiin ja joista tuli meille veronmaksajille ainakin 50 miljardin markan lasku. Siis ainakin 50 miljardin markan lasku.
Pankkikriisin hoidon päävastuun valtion taholta kantoivat kaksi pankkiamatööriä, Kannuksen kunnan entinen elinkeinoasiamies ja riihimäkeläinen entinen pienyritäjä. Tästä ei voinut seurata kuin kärsimystä.
Mutta palatkaamme kertomuksemme SYP:n pienasiakkaan Sepon surulliseen ja ikävään tositarinaan. Hän oli perheineen ruvennut SYP:n asiakkaaksi jo 90-luvun alussa. Ulkomaisten luottojen myötä raha-asioista keskusteltiin pankinjohtajan opastuksella. Kun markan ERM-kytkennän yhteydessä ruvettiin puhumaan devalvaatiosta, ehdotti pankkiasiantuntija terminointia eli luoton vakauttamista devalvaation varalta. Syksyllä sitten vuonna 91 devalvaatiohuhut voimistuivat, mutta nyt jostain kumman syystä uusi pankinjohtaja ei kannattanutkaan terminointia. Devalvaatio kuitenkin tuli ja lasku Sepolle lankesi valuuttakurssimuutoksesta.
Seppo siinä pähkäili ja ihmetteli että mistä tämä pankinjohtajan takinkäännö oikein johtui. Siinä sitten selvisi että Sepon velat oli kaikessa hiljaisuudessa siirretty toiseen pankkiin, Suomen Yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankkiin ilmoittamatta.
Sepolle tuli tässä vaiheessa mieleen vanha talousrikollisten temppu: siirretään vanhan yhtiön omaisuus ja varat uuteen yhtiöön ja jätetään vanhaan yhtiöön velat. Samalla pidetään uudella yhtiöllä vanha nimi ulospäin, silloin näyttää siltä että kaikki menee entisenlaisena eteenpäin.
Mutta mitä siis SYP:ssä oli kaikessa hiljaisuudessa oikein tapahtunut?
Pankkitarkastusviraston ylijohtaja Jorma Aranko oli syksyllä 89 kirjoittanut luottamuksellisen muistion valtionvarainministeri Erkki Liikaselle. Siinä luki muunmuassa: Luottovetoisen suhdannenousun hillinnässä käytettävät keinot samoinkuin taloudellisen kasvun laantuminenkin heikentävät näissä oloissa pankkien kannattavuutta, velkaisten kotitalouksien velanhoitokykyä ja vakuuksien arvoa. Seurauksena on noidankehä jota on vaikea katkaista. Arangon näkökyky oli loistava. Harva näki tuohon aikaan näin pitkälle ja selvästi.
Samoihin aikoihin Suomen Yhdyspankin tuore pääjohtaja Ahti Hirvonen alkoi selvittää pankin riskikeskittymiä. Sen seurauksena pankissa jarrua ei vielä paniikissa. Riskiasteita kuitenkin alennettiin ja luotonannon kriteerejä kiristettiin, mutta toimenpiteet eivät auttaneet. Pankki oli matkalla kohti loppuaan. Osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.
Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytaloolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli Ilaskiveä, Ehnroothia, Björnbergiä, pankin napamieheä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta.
Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio. Oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset.
Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi.
Uudelle yhtiölle, roskapankki SYP:lle, jäivät sekkitilit, myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille.
Kysymys kuuluu: antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle? Ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille, takaajille ja velallisille? Tuskin, muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme.
Miksi tällainen salainen operaatio tehtiin? Heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta, pankin asiakkailta kuin valtiovallalta.
Mutta annetaan SYP:n silloisen pääjohtaja Ahti Hirvosen todistaa.
[HAASTATTELU AHTI HIRVONEN]
Ahti Hirvonen: Sehän ei liittynyt tähän pankkikriisiin millään tavalla vaan se oli sellainen pidemmän ajan suunnitelma. Sillon sillon tuota muutettiin silloisen Yhdyspankin nimi Liikepankki Unitas Oy:ksi ja sitten perustettiin uusi liikepankki jolleka tää vanha nimi annettiin ja pankkitoiminta siirrettiin sille sille tuota uudelle Yhdyspankille ja tästä tuli holding-yhtiö tälle tuota konsernille tästä Liikepankki Unitas Oy:stä. Ja sitten se seuraavana vuonna luopui liikepankkioikeuksistaan ja siitä tuli tavallinen yhtiö. Ja näinollen sitten se ei tarvinnut enää hallintoneuvostoa vaan sille muodostettiin normaali ulkopuolinen hallitus.
Seppo Konttinen: Niin, miksi pankkitoiminta otettiin pois Unitas Oy:ltä? Hyv kysymys. Mutta Ahti Hirvonen, ilmoitettiinko tästä pelastusoperaatiosta, nimenmuutoksesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista tallettajille, velkojille ja velallisille?
Ahti Hirvonen: Juu hyvin tarkkaan hyvin tarkkaan. Sehän oli sehän oli tietysti viranomaiset valvo sitä ja kaikki kansainväliset velalliset, niille niille meillä kiersi sillon Harri Holmén joka oli pankin johtokunnan jäsen, kiersi ympäri maailmaa ja piti näitä kokouksia joissa joissa tuota ne jotka oli sijoittanut rahaa saivat selostukset tästä. Eikä siitä kenellekään mitään vahinkoa tietenkään tullutkaan. Sehän perusteellisesti informoitiin julkisuuteen, joo onhan se pankin historiassa myöskin, sehän oli nimenomaan kaa kaa se hyvin tarkkaan kerrottiin.
Seppo Konttinen: Tässä tuota...
Ahti Hirvonen: Se oli tietysti aika monimutkainen operaatio, moni ei ehkä ymmärtänyt sitä tai ei kiinnittänyt siihen huomiota sanotaan näin. Eikä sillä ollut mit... ei ei sillä ollut kenellek mitään haitallisia vaikutuksia.
Seppo Konttinen: Valtio siis antoi tukea tälle uudelle perustetulle pankille.
Ahti Hirvonen: Joo o hetkinen vaan miten se nyt oikein oli, kyllä mä luulen että se anto sille sille tuota noin niin Unitas, kyllä se oli Unitas Oy joka se ne rahat sai siitä.
Seppo Konttinen: Kyllä se ei ollut, se oli Suomen Yhdyspankki.
Ahti Hirvonen: No jaa ehkä se voi olla joo mutt ei sill ollut mitään merkitystä joo kyll.
Seppo Konttinen: Eli...
Ahti Hirvonen: Ja pää pääomaa vastaavasti joo ei siinä siinä ei oo mitään semmosta joka siinä ei oo mitään hämärää. Se oli kaikki täysin viranomaisten suostumuksella ja suorastaan, sillon muistan kun käytiin kertomassa Suomen pankissa ja pankkitarkastusvirastossa niin pitivät sitä erittäin hyvänä.
Seppo Konttinen: Pelastettiinko tällä operaatiolla vanhojen omistajien rahat ja varallisuus?
Ahti Hirvonen: Siis missään tapauksessa valtiolle ei tullu siitä penninkään vahinkoa, se on ihan varma. Ei sillä mitään omistajia pelastettu, mutta Unitas omisti sen pankin kokonaan.
Seppo Konttinen: Niin.
Ahti Hirvonen: Jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän. Mä oon sataprosenttisen varma ett siinä ei ollut pienintäkään hämärää. Pankkia ei tällä mitenkään pelastettu, sii sillä ei olis ollu mitään vaikutusta vaikka se ois jatkanut ennallaankin.
Seppo Konttinen: Joo no kiitoksia haastattelusta.
Ahti Hirvonen: Joo.
Seppo Konttinen: SYP:n pääjohtaja Ahti Hirvonen käsi sydämellä: jos asiassa ei kerran ollut mitään hämärää, miksi SYP sitten perustettiin samannimeisenä uudelleen? En ymmärrä.
Nyt oli siis olemassa kaksi pankkia, mutta minkälaista omaisuutta uuteen roskapankki SYP:hen oikein siirrettiin? Vanhasta SYP:stä siirrettiin apportio-omaisuutena varallisuutta, talletuksia, velkoja ja niiden takauksia. Jopa Suomen pankin talletuksia siirrettiin roskapankkiin. Siunattiinko siellkkin tämä käsittämätön operaatio niinkuin Hirvonen tuossa aiemmin vakuutti?
Vanhalle SYP:lle eli siis uuden nimen saaneelle Unitas Oy:lle jätettiin hetkeksi liikepankkistatus niinkuin Hirvonen sanoi, vaikka ei 19 hengen työvoimalla mitään pankkitoimintaa voitukaan pyörittää. Ja niin liikepankkistatustuksesta luovuttiinkin jo syyskuussa 92. Näin oli itse asiassa pakko tehdä koska veronmaksajien pääomalainaa voitiin maksaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle yhtiölle, eli siis roskapankki SYP:lle. Vaarana oli että pääomalaina olisi mennyt rikkaalle emopankki Unitakselle.
Unitaksen vuosikertomus paljastaa Hirvosen ja Wahlroosin tarkoituksena olleen pelastaa vanhat osakkeenomistajat ja työntää kaikki roskat roskapankki SYP:lle, joka myös teki valtion kanssa kaikki sitoumukset. Myös siis tuon pankkitukisitoumuksen.
Valtiovarainministeri ja virkamiesjohto siunasi pankin nimenmuutoksen ja yhtiöjärjestyksen muutoksen. Ja talletuspankkistatus hyväksyttiin kädenkäänteessä.
Kannuksen entinen elinkeinoasiamies ja pienyritäjä Riihimäeltä tekivät pääomasijoituksen roskapankki SYP:n kanssa. Sitoumus oli jopa vakuudeton. Rahan saajana oli siis, kerrattakoon, vuotta aikaisemmin perustettu roskapankki jonka pääomat olivat sitä sun tätä.
Valtion herroja vietiin näin rätti silmillä roskapankin pelastajaksi. Sitä todistaa pankkitukisopimuksen ehto jossa puhutaan pääomasijoituksen vaihtamisesta pankin osakkeisiin, eli sanatarkasti näin:
[PANKKITUKISOPIMUS, lukijana Seppo Konttinen]: "Vaihdettaessa pääomasijoitusta pankin osakkeisiin vaihtosuhteena on pidettävä osakkeen nimellisarvoa tai sitä korkeampaa markkina-arvoa joka saadaan kun lasketaan vaihtovaatimuksen esittämistä edeltävän kahden kuukauden aikana julkisessa kaupankäynnissä osakkeesta maksettujen hintojen kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo."
Seppo Konttinen: Kapulakieltä, mutta tästä paljastuu se että valtion edustajat luulivat että roskapankki SYP:n osakkeita noteerataan pörssissä. Niitä ei siellä koskaan noteerattu, ei julkisessa kaupankäynnissä. Uskomaton moka.
Ja vielä uskomattomammaksi asian tekee se että vajaan parin miljardin pankkituella valtio olisi voinut ostaa lähes kokonaan emopankki Unitaksen. Uskomatonta.
[HAASTATTELU PROFESSORI MATTI RUDANKO]
Professori Matti Rudanko, Helsingin kauppakorkeakoulu: Kun pankkikriisi oli pahimmillaan niin ihmiset rupesivat tiedustelemaan sitä että mitkä ovat velallisen ja takaajan ja toisaalta tallettajien oikeudet. Jos lähdetään ensiksi siitä että mitkä ovat tallettajien oikeudet noin yleensä...
Tallettajahan on tehnyt sopimuksen pankin kanssa siitä että hän on antanut, ei oikeastaan niinku talletuksena vaan velaksi pankille summan rahaa siinä tarkoituksessa että hän tästä sijoituksena hyötyy tilille maksettavan koron ja toisaalta että rahat ovat siellä tallessa käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan tiliehtojen mukaan tietysti. Ja toisaalta pankki on sitoutunut rahoja hoitamaan sellaisena sijoituksena jonka ehdot on määritelty siinä tilisopimuksessa.
Seppo Konttinen: Entäs jos pankki sitten siirtää tämän talletuksen toiselle uudelle osakeyhtiölle?
Matti Rudanko: Siinä tilanne riippuu tietysti näistä sopimusehdoista, mutta lähtökohta ja minimisuojahan on se että tämän tallettajan asema siinä sopimussuhteessa ei saa huonontua tämm sen muutoksen johdosta.
Seppo Konttinen: Kai tästä on ilmoitettava tallettajille?
Matti Rudanko: Kyllä siitä on ilmoitettava. Nyt on tosin tilanne sellainen että mitään yksityiskohtaisia lain normeja ei oo jossa näin sanotaan, mutta hyvä pankkitapa ja sopimusoikeudelliset periaatteet ilman muuta tämmösen velvollisuuden asettavat.
Seppo Konttinen: No puhutaan sitten velallisen oikeuksista ja velvollisuuksista, mitkä ne ovat noin yleisesti ottaen professori Rudanko?
Matti Rudanko: Velallisen päävelvollisuutena on tietysti maksaa velan korot ja pääoma maksusuunnitelman mukaan eräpäivinä. Siinä kai on ytimekäs vastaus tähän kysymykseen.
Seppo Konttinen: Entä sitten jos tämän velallisen asema muuttuu että nämä velat siirretään johonkin muualle esimerkiksi toiseen pankkiin?
Matti Rudanko: Ei nämä velvollisuudet ja oikeudet mitä velallisella sopimussuhteessa on niin tällasessa nimenomaan pankkisuhteessa muutu.
Seppo Konttinen: Pitääkö tästä ilmoittaa pankin asiakkaalle?
Matti Rudanko: Kyllä pitää.
Seppo Konttinen: No sitten takaajan asema, pitääkö takauksesta jos se muuttuu toiseen pankkiin tämä velka, niin pitääkö tästä ilmoittaa takaajalle?
Matti Rudanko: Kyllä takaaja on tässä suhteessa ihan samassa asemassa kuin velallinen, kyllä pitää ilmoittaa. Tämähän on erityisen selvää niin sanotussa omavelkaisessa takauksessa missä velkoja voi vaatia heti eräpäivän tätä velkaa myös takaajalta.
Seppo Konttinen: Onko teillä tiedossa tällaisia tapauksia että näin olisi käynyt Suomen maassa?
Matti Rudanko: Ihan yksityiskohtaisia tapauksia ei ole tiedossa mutta tuolta velallisten kentältä sen suuntaisia viestejä tulee että tällaista hyvää pankkitapaa ei aina olisi ihan tarkkaan noudatettu.
Seppo Konttinen: Niin esimerkiksi Suomen Yhdyspankki samannimeisenä perustettiin, eli oli kaksi pankkia, toiseen siirrettiin nämä velat ja vastuut ja toiseen sitten jotkut sanovat hyvä omaisuus. Ulospäin näytti siltä että mitään ei olisi tapahtunut koska nimi säilyi entisänä. Mitäs mieltä te olette tällasesta toiminnasta?
Matti Rudanko: Jos sitä katsoo ihan tämän velallisen oikeussuojan kannalta niin asiahan olisi ollut kunnossa jos velallisen tai sanotaan takaajan asema olis säilynyt ennallaan. Mutta nythän näihin on liittynyt selviä ongelmia, on esimerkiksi tullut viestejä tilanteissa joissa velallinen tai takaaja väittää joutuneensa maksamaan kahteen kertaan sellaisia eriä jotka joko hänen toimestaan tai jonkun toisen toimesta on jo maksettu. Samoin siis ylipäänsä epätietoisuutta on ollut siitä kuka on velkoja ja mikä on tilanne tässä velkasuhteessa, saldot ja tämmöset on voinut olla epäselviä.
Seppo Konttinen: Niin. Kesällä 91 tuskin kukaan tiesi että Yhdyspankki muutti nimensä, Suomen Yhdyspankki muutti nimensä. Osakeyhtiö muuttui mutta nimi säilyi samana, että ulospäin tästä operaatiosta tuskin kukaan ties kukaan muu kuin pankin johto.
Seppo Konttinen: Tämä pankkiherrojen kuppaus, se hipoo täydellisyyttä. Ensin sumutettiin pankin pienasiakkaita ja sitten pelastettiin suuri raha omistajineen operaatio roskapankilla. Tämä tiesi usein pankin tunnollisten pienasiakkaiden joutumista ikuisiksi ajoiksi pankkivangeiksi.
Olisiko jo aika armahtaa vai mitä Hirvonen ja Wahlroos, käsi raamatulla?
Mitä se nuori pääministeri Aho sanoikaan säätytaloilla: virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava.
TALOUSARVION TOIMITTAJA OLI SEPPO KONTTINEN
[Yle Radio perjantaina 14.05.2004. Nauhalta kuunnellut Pertti Manninen.]
Tee kuva - ja kuvatekstiluettelo 2016:10, 11, 12.
KUVA- JA KUVATEKSTILUETTELO 2016 LOKA-JOULUKUU
TÄÄLLÄ
16.1.2026. Sesssiom limit.
Claude-nimi:
Nettisanomat 2016: lokakuu-joulukuu analyysi
Claude.nimi:
Yhteenveto nettisanomat.com- keskustelusta
täällä
Päivämäärä: 16.1.2026
Kellonaika: 10:31
Laatija: Pert
Analysoija: Claude |
2007 TAMM 09 etusivulle!
