JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2poistettu 09.12.2015). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.sanomanetti.fi/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm

VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.sanomanetti.fi/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm


Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2005/04/15/kronikka1999talous.html



Sanomanetti  15.04.2005


Sanomanetti  vuosikronikka 1999   "elämä on taloutta" -

07   08    09

10    11   12   "elämä on taloutta"

Jaska psykiatrilla  -  Puhkupillit  -  Soitellen sotahan  -  Aurinkoenergiaa  -  Soneran osakemyynti - Taivaallisen rahan aukio. Kuvat: Pertti Manninen. 





 

Sanomanetti 1999 alkaen

 
 
   

 


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
 
 
   

Torstai on toivoa täynnä. Tiistaisin extra!

Uusin lehti   Arkistohaku   Depis   Elokuva   Gallup   Imagine   Kaupunkikuva   Kuvagalleria   Lehdet   Liikunta
Opetus   Perhe   Politiikka   Sota ja rauha   Tv ja radio   Talous   Työtä   Valokuva   Velka   Viikon kuva

Sanomanetti  vuosikronikka 1999   "elämä on taloutta" - talousjuttuja ja vähän muutakin lyhentämättöminä




Soneran osakemyynti. Kuva: Pertti Manninen.

vuosikronikka 1999 "elämä on taloutta"

999/07
Arsenalin outoa kiinteistöjalostusta entisessä Suomen pankin talossa.

Arsenalin tarkoituksena oli siivota riskiyritysten jätökset, jotta valtio saisi edes jotain takaisin käsittämättömän suuresta pankkituestaan.
Jyväskylässä Arsenal on kuitenkin itse ryhtynyt riskisijoittajaksi saneeraamalla Suomen pankin entisen talon luxus -asunnoiksi, jotka näyttävät jääneen myymättä.
Näitä hirmuhintaisia asuntoja myydään nyt jopa yli 12.000 markan neliöhintaan. Jos Arsenal olisi myynyt asunnot saneerattomina, valtio olisi saanut jo ajat sitten rahansa.
Nyt suunnittelijat, rakentajat ja kiinteistövälittäjät ja heidän toimeksiantajansa hyötyvät tästä heille riskittömästä saneeraushankkeesta ja valtiolle näyttää tulevan lisätappioita. (Sanomanetti 23.7.99 pm). (Oikaisu: "entisessä säästöpankin talossa".)
http://www.sanomanetti.fi/1999/07/28/netti2007.htm#arsenalin



Sundqvist- näytelmä loppui kesken!

Sundqvistin käräjäoikeudessa saamaa vapauttavaa tuomiota on arvosteltu julkisuudessa varsin rajusti.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että valtakunnansyyttäjä ei valittanut tuomiosta.
Tästä jäi kyllä sellainen maku, että näytelmän käsikirjoitus olikin tietoisesti laadittu ilman viimeistä näytöstä.
Vuosisadan heinäkuun helteessä tapahtui kummia: Sundqvistin maine on puhdistettu.
Jäljellä on vielä pikkuinen kumarrus, jossa käsitellään velallisen epärehellisyyttä ulosottotoimissa. Siitä voi tulla sakkoja, koska kansa janoaa tuomiota? (Sanomanetti 23.7.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/07/28/netti2007.htm#sundqvist 



Dilemma.
Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen? Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä? (Sanomanetti 23.7.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/07/28/netti2007.htm#dilemma 



Hurskastelua 1
Ministeri Perho ja Helsingin Sanomat työttömien nuorten kimpussa.
Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho, koko hallituksen tuella tietenkin, pyrkii tekemään työstä kieltäytyville nuorille maksettavasta toimeentulotuesta vastikkeellisen.
Helsingin Sanomat toivoo innokkaasti pääkirjoituksessaan tiistaina 3. elokuuta 1999, että hän menestyy pyrkimyksissään.
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm#hur1eka



1999/08
Kommentti Maija Perhon ja Helsingin Sanomien hurskasteluun

Ei sanallakaan siitä, että Lex -Leppänen, joka velvoitti kunnat työllistämään kaikki nuoret, romutettiin kokoomuslaisen työministerin, Ilkka Kanervan, ja koko silloisen hallituksen tahdosta.
Ei siitä, että kunnat tietoisesti rikkoivat lakia eivätkä työllistäneet pyydettäessäkään.
Ei siitä, että ministeri julkisesti televisiossa hyväksyi lain rikkomisen ja totesi kyynisesti ja lakoonisesti, että lakia on muutettava.
Ei siitä, että jo silloin riittävän monet varoittivat "joutilaan luokan" syntymisen vaaroista.
Nyt sitten syyllistetään nuoret! Hurskastelua!
Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan? (Sanomanetti 5.8.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm#kommentmaijaperho 



Hurskastelua 2
Professori Pehkonen pitkäaikaistyöttömien kimpussa.
Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen toteaa kirjoituksessaan lauantaina heinäkuun 31 päivänä 1999 Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla, että nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat rakenteellisen työttömyyden ytimen.
Kuitenkin hän ehdottaa ratkaisuksi tylyä mallia:
Jos työtön ei löydä työpaikkaa hän menettää ansioturvansa. Hänen mielestään työttömän velvollisuus on etsiä työpaikka, vaikkei niitä olisikaan!
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm#hur2eka 



Kommentti Jaakko Pehkosen hurskasteluun.

Rakenteellisen työttömyyden ytimen, pitkäaikaistyöttömienkö, olisi siis ratkaistava valtakunnan työttömyysongelma?
Jos he eivät onnistuisi siinä (kukin omalla kohdallaan), niin entä sitten. Ehkä he eivät olisi enää työttömiäkään, heidät olisi pullautettu pois tilastoja sotkemasta!
Tällaisten mielipiteiden esittäjällä näyttää olevan hyvin varmistettu tulevaisuus Lipposen ja Niinistön hallituksen neuvonantajana.
Nyt sitten syyllistetään pitkäaikaistyöttömät!
Hurskastelua!
Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan? (Sanomanetti 5.8.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm#kommentjaakkopehk 



Viikon Pehkonen: Jos työtön ei löydä työtä, hän menettää ansioturvansa.
(Keskisuomalainen 31.7.99)
Jaakko Pehkonen: Mistä töitä pitkäaikaistyöttömille? (Katkelmia kirjoituksesta)
Suomen pankin ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat rakenteellisen työttömyyden ytimen.
Miten pitkäaikaistyöttömyyttä pitäisi hoitaa?
Perinteiset toimenpiteet ovat osoittautumassa tehottomiksi. Toisaalta uudet ehdotukset eivät saa olla utopistisia. Työtön, varsinkaan pitkäaikaistyötön, ei muutu helposti esimerkiksi yrittäjäksi.
Uusi pohtimisen arvoinen vaihtoehto on järjestelmä, jossa nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva kytketään tietyn työttömyysajan jälkeen työllistymiseen.
Jos työtön ei löydä työpaikkaa, hän menettää ansioturvansa.
Järjestelmä aktivoisi työttömiä työnetsintään, alentaisi tämän ryhmän työvoimakustannuksia ja siten lisäisi työvoiman kysyntää. Järjestelmä loisi taloudellista toimeliaisuutta esimerkiksi palvelusektorille. Samalla järjestelmä toimisi testinä työttömyysturvan väärinkäytölle, koska turvan saaminen edellyttäisi omaehtoista työllistymistä tietyn työttömyysjakson jälkeen. (Keskisuomalainen 31.7.99)
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm#pehkosenjuttu



Taidatkos sen selkeämmin sanoa.

Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on rakenteellista, työtön itse on kuitenkin vastuussa työllistymisestään!
Jutussa on lisäksi virhe. Jo nyt työtön putoaa ansiosidonnaiselta, jollei onnistu työllistämään itseään omin tai muiden toimenpitein! (Sanomanetti 5.8.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm#pehkosenjuttu



"Ei heikennetä työttömyys-eläkeputkessa olevien asemaa pakottamalla heitä etsimään olemattomia töitä".
Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikön tutkija Mikko Viitasen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla heinäkuun 17. päivänä 1999 julkaistu kirjoitukseen "Eläkeputki on harvalle oma valinta" keskeinen sisältö kiteytyi yllä olevaan otsikkoon.
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm



Kuva.
Näillä lapsilla ei aikoinaan ollut työllistymisongelmia, mutta osalla muutamaa vuosikymmentä myöhemmin kylläkin pitkäaikaistyöttömyyden mukanaan tuomia ongelmia.
Kuva. Presidentti Kekkosen ajasta muistamme Hätätilahallituksen, jonka tehtävänä oli hoitaa työllisyysasiat kuntoon. Aika entinen ei koskaan enää palaa?
Kuva. Nuoret ovat aina halunneet kivuta ylöspäin, kun heille on siihen annettu mahdollisuus! Juhani Mellin Kallion kirkon torniakin korkeammalla keväällä 56!
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm



Dilemma 2. Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta? (Sanomanetti 5.8.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/05/netti0408.htm#dilem2



Uusia kuvia Puhkupilleistä!
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm



Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm  



Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.
Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä -Meriteollisuus joudu konkurssiin.
Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.
Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.
Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!
Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niin kuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.
Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.
Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!
Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiin menoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.
Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.
Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.
Voi aikoja, voi tapoja! (Sanomanetti 12.08.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#alho2



Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz
sai sittenkin sanansa solmuun, suuret selitykset suistivat suohon.
Siis: Saara, Santtu sopeutukoon suden suuhun.
Sittenkin: Suuri Selittäjä sulautukoon Saharaan sakaalien seuraksi!
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm 



"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Ben Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
lue lisää leikkauksista
"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
...Kirjoittajat ovat kommenteissaan kuitenkin unohtaneet uudistuksen hyvät puolet. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla eli opintotuen asumislisää nauttivilla 95 000 opiskelijalla tuki nousee keskimäärin 39 markalla kuukaudessa...
Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista.
Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat.
Ben Zyskowicz Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia".
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#kokoomukse



"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
"Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markkaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen
lue lisää hallitusohjelmapetoksesta
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteutettaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä.
Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia".
Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa"
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#yksil



"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).
lue lisää leikkauksista
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset"
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki



Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa
elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa! sanomanetti.fi 12.08.99. pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki



Moto Guzzi, tyttö ja puhelin
Jyväskylän kesässä 1999 Uusi kuvakertomus katso!
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/19/netti1708.htm



Uusi demokratia on täällä nyt!

Suomen perustuslaissa ja hallitusmuodossa itsenäisyytemme aluksi julistettiin ylväästi mielipiteen ja julkaisemisen vapaus kaikille kansalaisille kuuluvaksi perusoikeudeksi.
Historia on välillä kääntänyt kasvonsa tälle ylevyydelle, ja kirjapainoja on tuhottu ja toimittajia vangittu vuosien kuluessa.
Julkaisemisen vapaus on ollut kuitenkin käytännössä teoriaa, sillä painotuotteen tekeminen on ollut sen verran arvokasta puuhaa, ettei siihen kaikilla ole ollut mahdollisuutta. Viimeistään julistaminen on kuitenkin tyssännyt jakelemisen vaikeuteen.
Lehtien yleisönosastot ovat tietenkin arvokkaita väyliä mielipiteen ilmaisuille ja hyvässä lehdessä mielipiteiden runsaus näkyy ja sen annetaan näkyä.
Mutta viime kädessä lehden omistaja päättää, mitä lehdessä julkaistaan ja piste.
Oikein kriittisellä hetkellä sananvapaus horjuu ja kaikkien mielipiteiden ei anneta tulla julkisuuteen.
Hyvänä, tai pikemminkin pahana, esimerkkinä oli EU-äänestystä edeltävä aika, jolloin kriittisten mielipiteiden esittäjien suut tukittiin. Ei julkaistu erimielisten kirjoituksia.
Tähän syntiin lankesi mm. Suomen Päälehti*, joka ajoi Suomea EU:hun kuin käärmettä pyssyyn!
Vasta nyt Uusi demokratia on todellisuutta julkaisemisen ja sanomisen vapaudessa.
Internet on tuonut mahdollisuuden lähes jokaiselle.
Tästä Sanomanetti on esimerkki: kerran viikossa mielipiteet esille kaikkien luettaviksi.
Jotta kuitenkin pysyttäisiin maanpinnalla tähän lopuksi kaksi aikaisemmissa numeroissa julkaistua dilemmaa:
Dilemma: Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?
Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä? (29.07.99)
Dilemma2: Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta? (05.08.99) (Sanomanetti 17.08.99 pm) * Helsingin Sanomat
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/19/netti1708.htm#uusidemokrati



Elämä yhdessä kuvassa: Rullapoika
Uusi kuvakertomus! katso!
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/26/netti2308.htm



Kaikissa hallinnon lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
(YK:n lapsen oikeuksien 3. artiklan 1. pykälän selitys)
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/26/netti2308.htm 



1999/09
Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?
Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/02/netti0109.htm



Lapselle on taattava hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 3. artiklan 2. pykälän tiivistelmä)
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/02/netti0109.htm



Kuka määrää kurssin? kuva: erkki manninen Lapset - Keulamies - Kapteeni - Matkustajat - Harmaa eminenssi - Suorittaja - Vierailija - Sivusta seuraaja Katso ja lue vastaus paloitellusta kuvasta! Koukkukin odottaa!
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/09/netti0709.htm 



Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään.
Lapselle on taattava henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 6. artiklan tiivistelmä)
Lapsella on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan, mikäli tämä on mahdollista.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 7. artiklan tiivistelmä)
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/09/netti0709.htm



Yliopisto vs. Ammatti-korkeakoulu
lue lisää!
Ammatti-korkeakoulu vs. Yliopisto (Pieni osa rehtorien lukuvuoden 1999-2000 avajaispuheista)
Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen tiistaina 31.8.1999
Ammattikorkeakoulujen tavoite on nostaa maan koulutustasoa siten kuin työelämän jatkuvasti kasvavat vaatimukset edellyttävät.
Pääasia on koulutuksen laadussa ja tuloksissa, ei järjestelmissä tai statuskilpailussa. Työmarkkinat arvostavat yhä enemmän tosiasiallista osaamista, ei niinkään muodollisia tutkintoja.
Ammattikorkeakoulujen perustaminen tähtäsi siihen, että luodaan tehokas käytännöllispainotteinen korkea-asteen koulutusväylä työelämään ja otetaan samalla sen tarpeet paremmin huomioon. Tällä tavoin myös nopeutetaan uudenlaisten osaajien kouluttamista ja tuetaan välttämätöntä rakennemuutosta.
Kun tässä on onnistuttu kohtuullisen hyvin, on syytä jatkaa omaleimaista, suoraan työelämään koulutettavaa ammattikorkeakouluopetusta.
Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen keskiviikkona 1.9.1999
Vapaaehtoisena alempi tutkinto toimii mielestäni hyvin. Se lisää opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistä vertailtavuutta. Lisäksi tutkinto joustavoittaa koulutuksen suuntaamista nopeasti uusille kasvualoille.
Valtaosa opiskelijoista tähtää ylempään tutkintoon, koska työllistymismahdollisuudet ovat silloin laajemmat ja ansiot paremmat.
Päättymässä olevan vuosikymmenen aikana yliopistojen rooli taloudellisen kilpailukyvyn edistäjänä on korostunut vahvasti. Tehtävä ei ole katoamassa mihinkään, mutta tämänhetkisessä poliittis-yhteiskunnallisessa tilanteessa esiin on nousemassa uudenlaisia haasteita.
Niistä arvokkaimpiin kuuluu mielestäni yliopistojen mahdollisuus edistää demokratiaa sekä vahvistaa yhteiskunnallista koheesiota työskentelemällä suvaitsevuuden, monikulttuurisuuden ja muiden humanististen arvojen puolesta. sanomanetti.fi 09.09.99. pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/09/netti0709.htm#ammatt



Etusivun kysymys: Riittävätkö rahasi huvituksiin? kyllä ei Mielestäni...
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997etusivu.htm




Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella
Sen verran närää on opiskelijaperheiden budjetissa ehdotettu asumistukien leikkaus herättänyt, että ministerienkin täytyy asiasta jotakin sanoa.
Pääministeri Paavo Lipponen Ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö jatkavat omaa valitsemaansa yhteiskuntapoliittista linjaansa: Tapelkoot köyhät ja kurjat keskenään! Nyt he esittävät opiskelijoiden tukien leikkaamisen vähentämistä repimällä siihen varoja yleisestä asumistuesta.
Asumiseen tarkoitetut tuet ovat siksi olemassa, että jokainen voisi asua edes jonkinlaisessa lämpimässä majassa kovimmilla pakkasilla.
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997koyhatasuvat.htm  



Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowisz on ilmoittanut, että eduskunta voi muuttaa ehdotettua opiskelijoiden asumistuen leikkauksia.
Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi Linden kehottaa eduskuntaa korottamaan opiskelijoiden asumislisää siitä, mitä päätettiin hallituksen budjettiriihessä.
Opiskelijoiden oikeuksiensa puolustaminen näyttää ainakin liikauttaneen päättäjiä. Kannattaa kuitenkin seurata näytelmä loppuun saakka ja muistaa, että esitetty leikkaussumma on 130 miljoonaa. Jos leikataankin vain puolet 65 miljoonaa, niin silti onnistuttiin leikkaamaan 65 miljoonaa!
Opiskelija ei ole tässä näytelmässä katsoja vaan pikemminkin näytelmän päähenkilö, jonka on vaadittava käsikirjoituksen muuttamista.
Peräti onnellinen loppu?
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997zyskow.htm



Kuvakertomus: Aurinkoisena kesäaamuna kaupunki herää valoisasta unestaan. 24 kuvaa kaupungin aamussa
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997etusivu.htm



Sanomanetti uudistaa ilmettään ja sisältöään.
Seitsemän numeroa ja seitsemän viikkoa on takana. Alunperin ulkonäkömuutos oli tarkoitus tehdä hiukan myöhemmin, mutta arvokas palaute sai ryhtymään nyt toimeen.
Ulkonäkö ja käytettävyys on kuitenkin vain yksi osa, joskin näkyvin.
Tärkein on tietenkin lehden sisältö. Onko kirjoituksilla ja kuvilla ylipäätään oikeus tulla kaikkien luettaviksi ja nähtäviksi.
Ja kaikista tärkein on kiteytetty lehden mottoon: "Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999". Tärkeintä on siis osoittaa, että tämä on mahdollista kuluneen vuosituhannen viimeisenä vuonna.
Vielä yksi ilo tässä ponnistuksessa: koko ajan tulee opittua nykyajan tekniikkaa: uusia ohjelmia ja niiden käyttöä. Pertti Manninen
1) Lehti on olemassa
2) Lehden sisältö
3) Lehden ulkonäkö
4) Tekniikka
Tule tekemään parempaa ja monipuolisempaa lehteä!
Kirjoita yleisiä juttuja tai valitse kokonainen "osasto", jota haluaisit ylläpitää kerran viikossa tai harvemmin, myös ulkonäköön voit vaikuttaa!
Saat taitoa ja kokemusta, joka on varmasti yhtä arvokasta kuin opinnot, joita et kuitenkaan saa laiminlyödä!
Yhteydenotto toimitukseen alla olevalla lomakkeella tai sähköpostitse!
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997paakirjoitus.htm



Lahjoita ruokaa: "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997etusivu.htm



Etusivun kysymys: Riittävätkö rahasi ruokaan? kyllä ei Mielestäni...
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998etusivu.htm



Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin!
Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.
Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen.
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkituki.htm

 

Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit!
Totisinta totta Suomessa 1993!
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:
"Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen."
"Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa.""
"Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan."
""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki.""
"Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät."
""Kaikilla oli silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm



Ihmisiä ja asioita Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula haastattelussa. Yliopisto kääntää muuttoliikkeen. Kuopion yliopiston rehtori Petteri Paronen haastattelussa. Alueellinen rooli on tärkeä.
Ihmisiä ja asioita
Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula haastattelussa.
Yliopisto kääntää muuttoliikkeen.
"Lapin yliopiston rehtori kuitenkin uskoo, että hänen laitoksensa nousee kymmenen lähivuoden aikana entistä tärkeämmäksi osaksi lappilaista yhteiskuntaa ja Rovaniemen seutua. Yliopisto on lisännyt alueelle uskoa tulevaisuuteen ja hidastanut muuttoliikettä Lapista pois.
Hän uskoo, että yliopiston työtä aletaan entistä enemmän hyödyntää seutukunnalla.
"Teknoparkin aikaansaaminen on tärkeätä, jotta tänne sidottaisiin ihmisiä ja houkuteltaisiin yrityksiä", Riepula sanoo.
Hän ennustaa, että raju muuttoliike aiheuttaa suurille kasvukeskuksille ankaria sopeutumisvaikeuksia, jotka vuosikymmenen aikana kääntävät muuttoliikkeen takaisin.
"Ihmiset alkavat hakea monipuolista elämän ympäristöä, ja Lapilla on sellaista vetovoimaa", Riepula uskoo. (Esko Riepula Helsingin Sanomissa maanantaina 6.9.1999 Jaakko Tahkolahden haastattelussa.)
Ihmisiä ja asioita
Kuopion yliopiston rehtori Petteri Paronen haastattelussa
Alueellinen rooli on tärkeä.
"Paronen haluaisi saada oman kampuksensa läheisyyteen lisää yritystoimintaa, joka liittyisi yliopiston vahvuusaloihin, erityisesti terveyden ja ympäristön tietotekniikkaan, Yliopiston pitäisi nykyistä paremmin pystyä myös vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen.
...
"Yliopistojen alueellista roolia ei saa unohtaa, vaan sen täytyy olla mukana kokonaisuudessa" Paronen täsmentää.
EU:n seuraavalla rakennerahastokaudella koko Itä-Suomi luokitellaan ykkösalueeksi, mikä tietää EU:n aluetuen moninkertaistumista.
Paronen on varuillaan edessä olevasta rahanjaosta. "Tuleeko Itä-Suomesta syrjäytyneiden reservaatti? Onko painopiste sellaisessa ajatuksessa, että me hoidamme niitä, jotka eivät täältä pääse mihinkään", hän kysyy.
Paronen panostaisi kehitysrahoja sellaiseen toimintaan, joka edistää osaamista, kannustaisi yritystoimintaa ja loisi uusia elinmahdollisuuksia." (Petteri Paronen Helsingin Sanomissa keskiviikkona 8.9.1999 Timo Siukosen haastattelussa.)
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998asioita%20ja%20ihmisi%E4.htm



Viikon kuva: Onnellinen lapsi
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998etusivu.htm



Etusivun kysymys: Riittävätkö rahasi vuokraan? kyllä ei Mielestäni...
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999etusivu.htm



"Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä."
Ammattiin Opiskelevat -Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen:
Opintotukea muillekin kuin korkeakoululaisille.

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.
"Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä."
Helsingin Sanomat on onnistunut omissa kirjoituksissaan vääristämään ja hämärtämään kaikki opiskelijoita ja heidän toimeentuloaan koskevat asiat asenteellisilla kirjoituksillaan, joissa syyllistetään nuoret eteenpäin pyrkivät ihmiset. Onneksi lehti julkaisee sentään mielipidesivullaan selväjärkisiä ja myös selkokielisiä selostuksia.
Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999:
"Opiskelijoiden opintotuki puhuttaa edelleen: Valtion ensi vuoden Budjettiin sisältyvä esitys opiskelijoiden asumisen tukemisen leikkaamisesta on herättänyt kiivasta keskustelua. Viimeksi valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas esitti opintojen lainapainotteisuuden lisäämistä opiskeluaikojen lyhentämiseksi."
"Julkinen keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta näyttää ikävä kyllä keskittyvän lähinnä hyvin toimeentulevien korkeakouluopiskelijoiden elämäntilanteisiin."
"Tämän vuoden maaliskuussa yliopistossa opiskelevia opintotuen saajia oli 63 500 ja ammattikorkeakouluissa opiskelevia 41 000. Samaan aikaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia opintotuen saajia oli peräti 105 000 eli saman verran kuin korkeakouluissa opintotuen saajia yhteensä. Tämä opintotuen saajien toinen puolisko unohtuu useimmiten, kun opiskelijoiden toimeentulosta keskustellaan."
"Toisen asteen koulutuksessa vanhempien luona asuva alle 20-vuotias opiskelija voi saada opintorahaa 130 mk/kk ja alle 18-vuotias itsenäisesti asuva 500 mk/kk. Isompiin rahoihin pääsee käsiksi täytettyään 18 vuotta ja vanhempien luota pois muuttamalla. Tällöin opintoraha on maksimissaan 1 270 mk/kk."
"Olennaista kuitenkin on, että toisen asteen koulutuksessa kaikilla alle 20-vuotiailla otetaan huomioon vanhempien tulot opintotukea myönnettäessä asuipa vanhempien luona tai itsenäisesti.
Tällaisia opiskelijoita on ammatillisissa oppilaitoksissa noin 40 000."
"Opiskelijan opintoraha alkaa pienentyä, kun vanhempien bruttotulot ylittävät kuukaudessa 6 750 markkaa eli vuodessa yhteensä 162 000 mk. Eikä opintotukeen ole lainkaan oikeutettu, kun vanhempien tulot ovat yli 10 100 markkaa kuukaudessa, vuodessa 242 000 mk. Opiskelijoiden vanhempien huollettavien määräkään ei lievennä opintotuen tuloharkintaa."
"Ammattiin opiskelevien keskimääräinen opintoraha oli maaliskuussa 989 markkaa ja alle 20-vuotiailla tätäkin alhaisempi.
Tosiasia on, ettei opintotuki riitä opiskelijoiden toimeentuloa turvaamaan. Ammattiin Opiskelevat- Sakki ry:n Suomen Gallupilla 1997 teettämässä tutkimuksessa ammattiin opiskelevat arvioivat tärkeimmäksi opintojen rahoituslähteeksi vanhempien kukkaron!"
"Toivottavasti tulevaisuudessa julkisessa keskustelussa huomioidaan, että puolet opintotukea saavista opiskelee toisella asteella, eivätkä he välttämättä saa suurinta mahdollista opintorahaa. Samalla olisi syytä huomioida, että opiskeluaika ammatillisessa koulutuksessa on kolme vuotta, eikä se lyhene vaikka opiskelijan toimeentuloa kiristettäisiinkin. Muistettava olisi myös, että ammattiin opiskelevien toimeentulo on korkeakouluopiskelijoita niukempi.
Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä. Kaikilla opiskelijoilla ei myöskään ole edessään korkeapalkkaista työtä, jonka kiilto silmissään he huolettomasti nostaisivat opintolainaa."
Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999. (Sanomanetti 29.09.99 )
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999selvajark.htm



Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista? Opiskelija-asuntosäätiön maanvuokriin tulossa raju korotus?
Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista?
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusesta lähtöisin oleva idea nostaa Keski-Suomen Opiskelija- asuntosäätiön omistamien talojen maanvuokraa rajusti herättää hämmennystä.
Eikö valtiovallan kuristamistoimet riitä? Tarvitaanko jo kunnatkin apuun opiskelijoiden kurjistamisessa.
Mistä tässä on oikein kysymys? Onko köyhempien perheiden lasten opiskelu erityisen vaarallista? (Sanomanetti 29.09.99 11:52 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999jyvasopiskas.htm 



Farssi 1. Opiskelijoiden asumistukileikkaus: Ministeri Suvi Linden on sekä puolesta että vastaan!
Opiskelijoiden asumistukileikkaus.
Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet.
Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Linden ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia! Yksityishenkilönäkö?
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999farssi1opisk.htm 



Aletontti Samppa Lajuselle. Karhunpalvelus nuorelle miehelle?
Aletontti Samppa Lajuselle - Karhunpalvelus?
Jyväskylän kaupunki on päättänyt tarjouskilpailun perusteella Samulinniemen omakotirakentamiseen kaavoitettujen rantatonttien ja rannanläheisten tonttien myymisestä halukkaille ostajille.
Niukkuutta jakaessa varsinkin omarantaisten tonttien hinnat nousivat pilviin. Myynti eniten tarjoavalle on nykyisessä ajassamme jo hyväksytty jakoperuste ja onhan se aika yksiselitteinen.
Mutta Samppa Lajunen, kuuluisa talviurheilijamme, olikin erikoisasemassa. Hänen urheilusuorituksensa painoivat niin, että hänelle myytiin tontti alehintaan. Yhteiskunta ja kaupunki voivat tietenkin palkita kerran kohtuullisessa määrin kuuluisuuksiaan, mutta kestopalkitsemisen ulottaminen jonnekin tonttien alehintaan myymiseen on vähintäänkin kyseenalaista moneltakin kannalta.
Onko sivuutettu parempi tarjous, onko tarjoajille kerrottu, että yksi tontti myydään eri perusteilla yhdelle etukäteen määrätylle ostajalle ja niin edelleen. Tällainen myynti on kestämätöntä ja kaatuisi varmaankin laittomana, jos joku haluaisi asian tutkittavaksi.
Pahinta lienee kuitenkin opettaa nuori mies todella kuuluvaksi etuoikeutettujen luokkaan. Siitähän jää elinikäinen vamma. Tekikö Jyväskylän kaupunki ja kaupunginjohtaja Pekka Kettunen sittenkin karhunpalveluksen Samppa Lajuselle? (Sanomanetti 29.09.99 11:46 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999aletontti.htm 



Ryhtyikö Jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys pörssikeinottelijaksi kansanedustaja Kalevi Olinin johdolla?
Jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys on myynyt ravintolatoimintonsa Osuusliike Keskimaalle hyvästä muutaman (?) miljoonan kauppahinnasta.
Mitä yhdistys nyt tekee rahoillaan? Sitä se ei ole kertonut. Onko vallan väärin arvattu, että pääoma tuottaa paremmin Nokia Oyj:n osakkeissa kuin perinteisessä ravintolatoiminnassa. Mikäli näin on, ei ole ihme, jos aikamme politiikka on kaikilla tasoilla pelkkää pörssikurssien hurmaa, jonka Euroopan Unioni ja Euro takaavat. Sosiaaliturvamme sosialidemokratisointi on jo alkanut, eikä loppua näy. (Sanomanetti 29.09.99 13:03 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999ryhtyiko.htm 



Anna olla! (kirje lukijalta) Anna olla!
Nettimaailman todelliset kasvot, irkkailijat.
Irkkailija, ei vielä löydy virallisesti suomenkielestä. Irkkailija tarkoittaa henkilöä joka juttelee muiden henkilöiden kanssa reaaliaikaisesti juttelukanavilla käyttäen apunaan apuohjelmaa. Nuorten keskuudessa viime vuosina on nousut uudenlainen trendi, irkkailu.
Tutkijoiden sekä sosiaalityöntekijöiden keskuudessa pidetään irkkailua uhkaavana koska tutkimuksien mukaan irkkailu heikentää yksilötasolla tavallisia sosiaalisia kanssa käymisiä ihmisten kanssa jonka vaikutuksesta irkkailijan sosiaaliset taidot ruostuvat. Jo nyt on olemassa erilaisia hoitokeinoja irkkailijoille joille irkkailu on muodostunut ongelmaksi.
Mitä irkkailu tarjoaa irkkailijalleen, hyvä kysymys ja parhaiten varmaan osaavat vastata ne henkilöt jotka ovat olleet konkreettisesti yhteydessä irkkailuun. Tiedetään että heille, joille sosiaaliset kanssa käymiset tuottavat vaikeuksia, on helppo tapa voida jutella ihmisten kanssa. Irkkailu aluksi on heille positiivinen kokemus, joka kumminkin muuttuu negatiiviseksi.
Yleisesti arvellaan irkkailijoiden jotka ovat irkanneet kohtuullisen kauan, kokevat irkkailua raskaaksi taakaksi, ja eivät kykene lopettamaan koska heidän ystävät ovat irkkailijoita. Olotila heikkenee entuudestaan, ajaen monen hyvinkin vakavaan psykologiseen tilaan.
Viimeisten vuosien aikana sosiaalialalla on alettu varautumaan tällaiseen tilanteeseen, onhan olemassa jo nyt keskusteluryhmiä joissa irkkailu riippuvainen voi osallistua, muttei tämä ole vielä heille riittävää. On löydettävä parempia, ja helpommin järjestettäviä apupalveluita. Monet nuoret jotka eivät ymmärrä millaisia mahdollisuuksia Internet antaa irkkailijoille kutsuvat irkkailijoita nörteiksi joilla ei ole elämää.
Juuri tällainen toiminta pakottaa nuorten, ehkä herkempien hakeutumaan irkkimaailmaan jossa he voivat purkaa pahaa mieltään muille, tai vaikkapa purkaa sydäntään muille pelkäämättä tulematta leimatuksi. Irkkailijoilla on tapana rakentaa toisen henkilöllisyyden, ehkei aivan aluksi, mutta pidemmän aikaa irkkailut on varmasti luonnut henkilöllisyyden itselleen jonka kautta hän elää irkkimaailmassa.
Voisiko sitten ajatella että irkkailija kokeilee erilaisia rooleja, olisiko silloin irkkailu osittain verrannollinen roolipelien kanssa? Kyllä.. jokaisella irkkailijalla on oma rooli jota hän vetää irkkailessaan. Todellisessa maailmassa, tätä samaa jokainen ihminen käy lävitse, jokaisella meillä on useita erilaisia rooleja.
Olisiko todellakin niin että yhteiskuntamme pakottaa meidät, tietynlaisiin muotteihin, ja jos emme sovi muottiin niin meidät leimataan erilaiseksi. Sanomattakin on selvää millaista on elämä sellaisella nuorella joka on leimattu erilaiseksi. Onko todellakin niin että erilaisuus luokitellaan jotenkin huonommaksi, ja eikö juuri erilaisuus ole rikkautta?
Tulen tulevaisuudessa tarkastelemaan tätä aihetta tarkistellen aihetta tarkemmin, jos olet kiinnostunut ja haluaisit ottaa aiheeseen liittyen yhteyttä minuun niin voitte lähettää toimitukselle postia joka ohjataan minulle. Kettu
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999it.htm



Anna olla! (kirjeitä lukijoilta) Anna olla!
Oikeutta Eläimille, EVR järjetöntä toimintaa!
Suomessa kuuluisaksi tullut Oikeutta Eläimille järjestö kuuluu Amerikkalaisen Alf järjestöön jonka epävirallinen alajaosto toimii suomessa käyttäen nimeä EVR. Oikeutta eläimille järjestö virallisesti ei hyväksy EVR:n toimintaa, kiistäen olevansa minkäänlaisessa yhteistyössä EVR:n kanssa joka todellisuudessa kumminkin on aivan jotain muuta koska EVR:n aktivistit koostuvat Oikeutta Eläinten järjestön aktiivisimmista jäsenistä. Oikeuta Eläimille järjestö kuuluu Amerikkalaisen Alf järjestön alaisuuteen joka tunnetusti saa kannatusta anarkistien keskuudesta, heitä kuten Oikeutta Eläimiä järjestöä rahoittaa rikolliset järjestöt kuten yksi tunnetuimpia terroristi järjestöjä.
Herää mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten millaista peliä todellisuudessa pelataan eläinsuojelujärjestöissä, ja olisikohan asiallista alkaa tutkia heidän toimintaa? Mitä nuo nk eläinsuojelijat saavat edes aikaa? Aktiivisimmat heistä, tekevät törkeitä, järjen vastaisia iskuja turkistarhoille. Mitä se semmoista on eläinsuojelu jossa vapautetaan tarhakettuja vapaaksi kun tiedämme hyvin etteivät ne pärjää luonnossa. Järjetöntä toimintaa! Ketuthan kuolevat! Levittävät tauteja ja tuhoavat vieläpä alkuperäisen eläinkannan siinä sivussa! Melkoista eläinsuojelua! Siinä sivussa elinkeinoharjoittajasta tulee uusi työtön työttömyys kortistoon! Keitä saamme kiittää verorahojemme haaskaamisesta? Tietenkin eläinaktivisteja! (Toimitus voisi tämän laittaa aivan nimettömänä, en välittäisi ottaa kunniaa tästä)
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999annaolla.htm 



1999/10
Etusivun kysymys: Riittävätkö rahasi ulkomaanmatkaan? kyllä ei Mielestäni...
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910etusivu.htm



Professori Pehkonen ei jätä pitkäaikaistyöttömiä rauhaan: Työttömien syyllistäminen jatkuu.
"Työttömyysturva on nykymuodossaan liian passiivinen".
Näin professori Jaakko Pehkonen julistaa Suur-Jyväskylän lehdessä 22.9.1999. Hän markkinoi edelleen epämääräistä työttömien etusetelikeksinnön esittelemistä nyt hiukan lievennetyssä muodossa. Pitkäaikaistyötön saisi yhden vuoden työttömyyden jälkeen etusetelin, joka edullistaisi työntekijän palkkaamista työnantajalle.
Edelleenkään hän ei kerro niistä ongelmista, joita se voisi tuoda tullessaan: kahden markkinan työntekijät, joista on jo nyt selvää näyttöä.
Edelleen hän hurskastelee sillä, että setelillä testattaisiin onko työttömyysturvan saaja todella työtön! "Setelistä ei ole hyötyä, ellei työn hakija itse etsi ja saa itselleen työpaikkaa ja ryhdy käymään työssä".
Häveliäästi hän siis jättää kertomatta, jos työtä ei löydy, niin pois vaan kortistosta oman onnen nojaan tai ainakin korvausta on rajusti pienennettävä.
Kummallisen ristiriitaista. Samalla kertaa hän edelleen kertoo, että "pitkäaikaistyöttömyys muodostaa työttömyyden kovan rakenteellisen ytimen" ja samaan hengenvetoon työttömän pitää itse etsiä itselleen työpaikka tai muuten käy huonosti!
Toivottavasti professorienkin virat muutettaisiin määräaikaisiksi, jotta Pehkonen saisi maistaa omaa lääkettään nuorempien ja pätevämpien viuhahtaessa ohi seuraavalla hakukierroksella! (sanomanetti.fi 5.10.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910tyottomien.htm



Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi?
Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat.
Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti.
Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön toimesta.
Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin.
Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn.
Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana!
Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi? (sanomanetti.fi 5.10.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm



"Nuoria kusetetaan työkkärissä"
Kun nuoria patistetaan työharjoitteluun, ei kerrota mitä siitä seuraa.
Kun alle 25-vuotias nuori saadaan houkuteltua työharjoitteluun vaikka kuukauden mittaiseen, hänen työttömyyspäivänsä nollautuvat, ja näin pitkäaikaistyöttömien hyväksi tarkoitetut yhteiskunnan toimenpiteet siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Lisäksi tilastotkin näyttävät kauniimmilta!
Tällaista tapahtuu ainakin Jyväskylässä. (sanomanetti.fi 5.10.99 pm)
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910nuoriakus.htm



Viikon kuva: "Vauhdin hurma"
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911etusivu.htm



Mitä Pehkonen oikein sanoi?
Muut lehdet: Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 22.9.1999 Professori Jaakko Pehkonen:
"Pitkäaikaistyöttömyys muodostaa työttömyyden kovan, rakenteellisen ytimen."
"Tähän joukkoon kuuluu paljon ikääntymisestä ja muista syistä vaikeasti työllistettäviä ihmisiä, joten ongelmasta ei varmasti valtakunnan tasolla talouden elpyessäkään päästä kokonaan eroon."
Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 22.9.1999
Professori Jaakko Pehkosen ehdotus työttömien etusetelistä herätti keskustelua viime kesänä. Etuseteli korvaisi ansiosidonnaisen työttömyysrahakauden toisen vuoden. Setelin saaneen työntekijän työllistäminen olisi työnantajalle muiden palkkaamista edullisempaa.
Pehkonen pitää ehdotustaan edelleen nykyisiä tukijärjestelmiä parempana tapana lisätä palvelujen, esimerkiksi kotitaloustyön kysyntää. Kaikki alhaisen tuottavuuden alat olisivatkin juuri niitä, joilla etuseteli lisäisi työvoiman kysyntää ja työllisyyttä.
Etusetelin toinen hyvä puoli olisi Pehkosen mukaan se, että se samalla testaisi, onko työttömyysturvan saaja todella työtön. Setelistä ei ole hyötyä, ellei työnhakija itse etsi ja saa itselleen työpaikkaa ja ryhdy käymään työssä.
"Työttömyysturva on nykyisessä muodossaan liian passiivinen. Sen kestoa pitäisi lyhentää ja tuki tulisi kytkeä entistä enemmän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimiin osallistumiseen."
"Työttömyyden vähentäminen vaatii myös tavoitteiden priorisoimista."
"Emme voi yhtä aikaa pitää ensisijaisina tavoitteina esimerkiksi sekä alueellisen tasa-arvon lisäämistä ja työttömyyden vähentämistä, koska nykytilanteessa työttömyyden vähentämiseksi on sallittava väestön muuttaminen sinne missä on työtä on ja tätä on tuettava."
Muut lehdet: Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 22.9.1999 Professori Jaakko Pehkonen
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911muualta.htm#mitapehkonen



Hui Hai Hiisi luottakoon lapsen luovuuteen.
TV2:ssa tulee perjantaisin hiukan vaille puoli kuusi uusi lastenohjelma, jossa seikkaillaan jännässä ympäristössä.
Pieni katselija eläytyi menoon tosissaan ja piti ohjelmasta niin kuin isompikin.
Tehtävien ratkaiseminen oli hauskaa myös kotikatsomossa, joten ohjelmasta on muodostunut jo parin kerran jälkeen MUST.
Pieni aikuisen kriittinen huomautus sallittakoon. Jos lapsi keksii luontevamman tavan viedä omenat puron yli, niin suotakoon se hänelle ja jätettäköön ennalta ajateltu pyörittäminen pienemmälle huomiolle. Esimerkiksi yhdeksi mahdollisuudeksi, koska pulmiin voi olla monta ratkaisua. Ei kasvateta lapsia yhden ja ainoan oikean tien maailmaan. sanomanetti.fi tiistaina 12.10.1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911tv.htm



Liinos ei tuonut pikavoittoja.
Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.
Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.
Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.
sanomanetti.fi tiistaina 12.10.1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911raha.htm



Aho - anteeksiantamaton amatööri?
Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen.
Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista.
Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911prespeli.htm



Päivän pannu
Haudutettu pakastekala
paketti pakastekalaa
p
urjoa
1dl vettä
2 dl maitoa
1 rkl vehnäjuhoja
1/2 tl suolaa
ruokaöljyä
- leikkaa sulanut pakastekala viipaleiksi ja ruskista niitä kevyesti öljyssä paistinpannulla
- lisää ohuiksi renkaiksi leikattu purjo j 1 dl vettä. Anna hautua kannen alla n. 20 minuuttia.
-lisää viimeiseksi maito, johon on sekoitettu vehnäjauhot ja mausteet (Köyhän opiskelijan keittokirjasta, JYY:n sosiaalivaliokunta 1990-luvun alkuvuosilta)
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911ruoka.htm



Muut lehdet Sara Heinämaa Helsingin Sanomissa keskiviikkona 13. lokakuuta 1999
"Korkeampaa matematiikkaa"
"Matematiikan opiskelun uskotaan koulivan lapsia tarkkuuteen ja täsmällisyyteen. Saman tehtävän hoitavat kuitenkin myös kieliopin ja filosofian opinnot - sekä harjoitukset koripallossa tai klassisessa baletissa. Tyttöjen huono menestys tietoyhteiskunnassa, jos sellaisesta voi puhua, saattaa johtua yhtä hyvin kurjasta kouluvoimistelusta kuin vähäisestä laskuopista."
...
"En vastusta matematiikan opintoja. Suosittelen niitä lämpimästi sekä tytöille että pojille: analyyttistä geometriaa, aritmetiikkaa, joukko-oppia ja logiikkaa, Vastustan matematiikan mystifioimista - ja mystiselle ajattelulle perustuvaa kelvotonta koulutuspolitiikkaa."
"Matematiikkaa ei pidä opiskella kansallisen kilpailukyvyn eikä sukupuolten tasa-arvon vuoksi, matematiikkaa tulee opiskella sen itsensä vuoksi." Muut lehdet Sara Heinämaa Helsingin Sanomissa keskiviikkona 13. lokakuuta 1999
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911korkeampaa.htm



Muualta: Arsenal tietopuhallettiin
Arsenal: "Tietohallintoon - pois lukien henkilöstökulut - on kulutettu 177 miljoonaa markkaa."
Muut lehdet: Helsingin Sanomat sunnuntaina 10. lokakuuta 1999
Suuri tietopuhallus
"Viime kesäkuussa Arsenal putkahti uutisiin, kun sen yhtiökokous erotti toimitusjohtaja Seppo Sipolan sekä hallituksen puheenjohtajan Veli Korven ja varapuheenjohtajan Pekka Laajasen. Päätöksen teki valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes."
...
"Potkuihin vaikuttivat myös omituisuudet Arsenalin tietohallinnossa. Arsenalin hallitus oli joulukuussa 1998 hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan Arsenalin tietohallinta yhtiöitettäisiin. Perustettuun VES Virtual Enterprise Systems Oy:hyn tulivat omistajiksi tietohallintojohtaja Kalevi Hanttu sekä Arsenalin tiedonhallinnan kanssa yhteistyötä tehneet alihankkijayhtiöt Kaakontieto Oy ja Domax Oy."
...
"Omistaja, valtiovarainministeriö, kaatoi sopimuksen viime hetkellä, mutta omistusoikeus Arsenalin tietohallintoa varten kehitettyihin ohjelmiin - vaikkei tietenkään itse saataviin - jäi tiettävästi VES Oy:n osakkaille Kaakontiedolle ja Domaxille."
""Tämä oli harvinaisen läpinäkyväjuttu: vastoin Arsenalin eettisiä periaatteita henkilökunta ja alihankkijat tekivät yhtiön ja rupesivat tekemään bisnestä asiakasdatasta, jossa on tiedot miljardien arvoisista perittävistä", sanoo parlamentaarisesti kootun Arsenalin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Kari Kantalainen."
""Arsenaliin oli jo aiemmin rakennettu komeat tietojärjestelmät, mutta toinen asia on, oliko se tarpeen alasajettavassa yhtiössä", hän kyselee. Tietohallintoon - pois lukien henkilöstökulut - on kulutettu 177 miljoonaa markkaa."
...
"Sipolan jälkeen Arsenalin toimitusjohtajana on toiminut entinen toimitusjohtajan varamies Jorma Kuoppala, entinen turkulainen säästöpankkijohtaja."
...
Kuoppala ei osaa sanoa, miten tietohallintoon käytetyt rahat kulutettiin, mutta sanoo, että asiasta on selvitys tekeillä. Hänestä 177 miljoonaa ei tunnu isolta tietohallintakululta Arsenalin kokoisessa firmassa. Hän kertoo, että myös Arsenal ostaa edelleen osan tietohallintopalveluista VES:ltä. Hänestä mitään vahinkoa ei ole tapahtunut." Muut lehdet: Helsingin Sanomat sunnuntaina 10. lokakuuta 1999
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911muualta.htm



Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu
Muut lehdet: Diileri Ilta-Sanomissa tiistaina 12. lokakuuta 1999
"Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu"
"Ruotsin elinkeinoministeri Björn Rosengren on iloinnut julkisesti siitä, että Merita-Nordbankenista tulee vihdoin ruotsalainen pankki. Niinpä niin."
"Pankki saa uuden holding-yhtiön, jonka pääkonttori ja kotipaikka ovat Tukholmassa. Samalla suomalaisten osakkeenomistajien osinkotulojen verotus kiristyy."
"Pelin henki on ollut selvä alusta alkaen. Yksi tahto, yksi kassa. Hans Dalborg on vienyt, Suomi-poika vikissyt. Kaavailtu laajentuminen Norjaan ja Tanskaan yhä liudentaa suomalaisväriä. Suomalaisille on varattu vain kiintiöpaikkoja. Helsingin Meritasta on tulossa tukholmalaisen pankin filiaali. Muutos on dramaattinen, kun muistaa vanhan SYP:n ja KOP:n" Muut lehdet Diileri Ilta-Sanomissa tiistaina 12. lokakuuta 1999
(Holding-yhtiö=omistusyhtiö, liudentaa=haalentaa, filiaali=sivukonttori sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 13. päivänä 1999 pm )
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911muualta.htm 



MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan
Muut lehdet Vesa Korpela Taloustaito-lehdessä keskiviikkona 13. lokakuuta 1999
MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan siten, että holding-yhtiön kotipaikka siirtyy Suomesta Ruotsiin.
Meritan osakkeenomistajille tämä tietää sitä, että osingoista menee jatkossa 29 prosenttia veroa (jos eduskunta nostaa veroprosentin 29:ään).
...
Osakkaiden luovutusvoitosta verotetaan myyjän kotimaassa.
...
Merita maksaa jatkossa 28 prosentin veron Ruotsiin. Pankki maksaa kuitenkin voitostaan veroa siltä osin, kuin voitto on saatu aikaan Suomessa, koska pankilla on edelleen Suomessa kiinteä toimipaikka.
Muut lehdet Vesa Korpela Taloustaito-lehdessä keskiviikkona 13. lokakuuta 1999
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911muualta.htm



"Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia." Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911etusivu.htm 



"Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta." Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911etusivu.htm



Onnenpyörä MTV3:ssa tiistaina LOKAKUUN 19. päivänä 1999: Tehtävän aihe: AJANKOHTAISUUS
Ratkaisu: LIPPOSILLE SYNTYY MAALISVAUVA
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912etusivu.htm



"Nuoret eivät halua joutilaisuutta" Keskisuomalainen puolustaa nuoria!
Keskisuomalaisen pääkirjoitus 18.10.1999:
"Nuoret eivät halua joutilaisuutta"
"Syksy paljastaa karusti nuorten elämäntilanteen. Kesätyöt ovat takana ja oppilaitokset ovat valintansa tehneet, ja väistämättä on aina heitä, joille opiskelu- tai työpaikkaa ei ole."
"Työttömistä nuorista on tullut työllisyyskeskustelussa Käsite, lokero, jonka sisältö tuntuu välillä pursuavan roisisti yli."
"Nuoreen työttömään on helppo lyödä taitamattoman ja saamattoman leima. Siitä puolestaaan ei ole pitkä matka mennä julistamaan nuoret työttömät ensin työtävieroksuviksi ja sitten syrjäytyneiksi."
"Yleistys on pahasti metsikössä. Tutkimukset osoittavat, että nuorten arvojärjestyksessä ammatin hankkimisella ja työnteolla on vankka sija."
"Suomalaisten nuorten asenteita punnittiin viime keväänä Nuorisoasiain neuvottelukunnan Tilastokeskuksella teettämässä nuorisobarometrissa. Alkusyksystä puolestaan julkistettiin Turun yliopiston tutkimus nuorten asenteista."
"Nuorten viesti päättäjille on: Ei hitaasti matelevia tunteja, pyörimistä kaduilla tai löhöämistä kotona, vaan työtä."
"Asennemittarit osoittavat, että työ merkitsee nuorille enemmän kuin pelkkää toimeentuloa. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa nuorista katsoo, että mielenkiintoisen ja tärkeän työn vuoksi he voisivat tinkiä muun muassa palkasta tai vapaa-ajastaan."
"
Nuoret ovat elämäntilanteensa suhteen realisteja. Haluamaansa opiskelupaikkaa vaille jääneelle nuorelle ei juuri tuo lohtua päivittely, ettei ilman koulutusta saa työtä tai kun työelämään haluava huomaa, että työkokemuksen puute on este työkokemuksen saamiselle."
"Entistä enemmän tulisikin siis panostaa siihen, että mahdollisimman moni nuori voisi - tavalla tai toisella - päästä haluamaansa ammattiin." Keskisuomalaisen pääkirjoitus 18.10.1999
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912muualta.htm



"Hyvinvointivaltion ihanteet - romuako?" Jyväskylän kaupunginjohtaja keksii hyviä otsikoita.
Kommentti Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoitukseen keskisuomalaisessa sunnuntain lokakuun 17. päivänä 1999: "Hyvinvointivaltion ihanteet - romuako?"
Kettusen kirjoitukset jäävät lähes aina hyvän otsikon keksimiseen, omat mielipiteet ovat hyvin harvinaisia.
Hän selostaa aina joidenkin toisten aikaansaannoksia, eikä ota itse mihinkään asiaan kantaa. Kuvatekstikin on toteava: "Tämän päivän Suomi ei ole pelkkää menestystarinaa. Työttömyys, köyhyys, syrjäytyminen ja nälkä ahdistavat monia suomalaisia." Miehet seisovat todennäköisesti jossakin ruokajonossa.
Tämäkin on toteavaa, mikä sinänsä on kunnioitettavaa, mutta kun pitäisi tehdä jotakin, niin teot puhuvat toista. Kaupunginjohtaja Kettunen on innokkaasti ollut mukana tulkitsemassa väärin kaupunginvaltuuston työllisyysmäärärahojen käyttämistä ja vähentänyt tosiasiallisesti niitä ja tällä tavalla heikentänyt ehkä sadan pitkäaikaistyöttömän asemaa! Asian voi tarkistaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjoista.
Lainaus kirjoituksesta:
"Jos mahdollisuudet eivät periydykään isältä pojalle niinkuin hyvinvointivaihetta edeltäneessä luokkayhteiskunnassa, saman sosiaalisen ryhmän tai ikäluokan mahdollisuuksien maailmat ovat nyt erkanemassa."
"Samalla kun toisella on edessä loistava tulevaisuus, toista voi uhata lohduton syrjäytyminen ja kurjuus."...
"Paikallispolitiikassa joudutaan huolestuneina kysymään, syntyykö asuma-alueita ja ihmisryhmiä, joissa syrjäytyminen siirtyy joustavasti sukupolvelta toiselle."
"Todella surullinen näkymä, jossa nuori oppii näkemään hyväksyttävänä elämäntapana syrjäytymisen työn ja opintojen ulkopuolelle."
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912muualta.htm



"Naiset osa-aikatyön armoilla" osa-aikatyötä tehdään, kun kokoaikatyötä ei löydy.
Naiset osa-aikatyön armoilla
"Toisin kuin muualla Euroopassa Suomessa naisten osa-aikatyön tekeminen ei liity ensisijaisesti lasten hoitoon. Täällä osa-aikatyötä tehdään, kun kokoaikatyötä ei löydy, tai opiskelun ohessa."
"Miesvaltaisessa tukku- ja agentuurikaupassa sekä huoltamotoiminnassa kokopäivätyön tekeminen on tavallista, kun taas naisvaltaisessa vähittäiskaupassa 30-34 tunnin työviikko on yleinen."
Näin kirjoittaa tutkija Lotta Savola Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä.
Lisäksi kirjoituksesta käy ilmi, että yli 25-vuotiaista noin puolet piti kokoaikaista työtä nykyistä osa-aikaista työtään parempana ja vain 15 prosenttia oli tyytyväisiä osa-aikaiseen työhönsä.
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912muualta.htm



Viikon kuva "Näkemiin"
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912etusivu.htm



Variaatioita syksystä
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912variaatioita.htm



"Väkivalta astelee myös televisio-mainoksiin: Se kiehtoo niissä, kun se kiehtoo muussakin viihdekerronnassa. Uuden suuntauksen kerrotaan jo lyöneen läpi suurissa televisiomaissa. Se siis vain odottaa laajempaa suomalaista tulemistaan." Jukka Kajava, Helsingin Sanomat tiistaina 19. lokakuuta 1999.
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912etusivu.htm



Sonera ja Radiolinja: "Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme".
Puhelinoperaattorit ovat ottaneet kyynisen asenteen alaikäisten suuriin puhelinlaskuihin. Koko juttu on perheen sisäinen asia. Neuvokaa ja sopikaa puhelinkäyttäytymisestä.
Kuinka monta murhetta perheissä täytyy vielä kokea ennen kuin operaattorit tajuavat oman vastuunsa? Soneran Easy-sopimus on oikeansuuntainen, mutta törkeä, koska puhelumaksut ovat älyttömän suuret.
Vähin äänin on unohdettu alkuaikojen NMT-verkossa toimivan Ringo-puhelimen mahdollisuus, jossa normaalihintaisten puhelujen markkamäärä voitiin etukäteen rajoittaa 100 tai 200 markkaan kuukaudessa.
Tätä mahdollisuutta vieläkin käytetään, mutta uusia NMT-liittymiä ei enää avata ja NMT:kin toimii enää vain vuoden 2000 loppuun. Surkuhupaiselta kuulostaa, että atk- järjestelmä ei enää toimikaan GSM-verkossa, joten tätä mahdollisuutta ei voi ottaa GSM-verkkoon. Vaikka se lähes sellaisenaan on otettu käyttöön Easy-liittymässä, jossa puheluaika maksetaan etukäteen ja silti rahastetaan ilkeästi.
Kuluttajajärjestöjen olisi ryhdyttävä painostamaan Soneraa ja Radiolinjaa, jotta Ringo-tyyppinen yksinkertainen järjestely tulisi mahdolliseksi.
Kai tässä markkinataloudessa ja voitontavoittelussa täytyy olla jokin raja perheiden suojaamiseksi ikäviltä lähes perikatoon vieviltä puhelinlaskuilta.
Otsikon lainaus on näiden bisnesmiesten asenteen ilmaus: "Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme." sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913puhelin.htm



Onnenpyörä maanantaina lokakuun 25. päivänä 1999: Ajankohtaisuus
Ratkaisu: Suomalaisen puhelinlasku on 4000 markkaa vuodessa
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913etusivu.htm



Sundqvist-juttu: Mestarixxxxxxxxxx Sundström kääntää oikeusprosessin päälaelleen.
"Syyttäjällä ei ole vähäisintäkään teoriaa, millä saisi syytteen pitämään".
Onko konsultti Ulf Sundqvist jo nyt itseasiassa vapaa mies. Tähänkin tulokseen oikeusasteet voivat tulla, koska puolustus väittää koko oikeudenkäyntiä laittomaksi sillä perusteella, että asia on jo kertaalleen tutkittu aikaisemmin ja silloin on jätetty syyttämättä.
Länsimäisen oikeuskäytännön mukaan näin on ja saattaa olla, että tähän ratkaisuun lopulta päädytään. Näin ollen tämä viimeinen syyte velallisen epärehellisyydestä jätetään kokonaan tutkimatta ja koko juttu kuivuu Ulf Sundqvistin julkiseksi piinaamiseksi ja xxxxxxxxxx Zacharias Sundströmin asianajopalkkioiden maksamiseksi valtion varoista.
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913syyte.htm



SAK karttaa demokratiaa: Viialaiselle palkkiovirka ilman julkista hakua.
SAK (Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto) on valinnut entisen vasemmistoliiton puoluesihteerin ja entisen Eurooppalainen Suomi-järjestön vetäjän Matti Viialaisen ammattiyhdistysvirkaan ilman julkista hakumenettelyä.
Ottamatta kantaa Viialaisen ammattitaitoon ja pätevyyteen kyseiseen tehtävään herättää valintamenettely kuitenkin ihmetystä. Luulisi ison keskusjärjestön noudattavan joitakin tapoja ja pitävän huolta solidaarisuudesta muita potentiaalisia hakijoita kohtaan, ettei kyseinen kähmintäpalkitseminen tulisi enää vuonna 1999 kysymykseen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen kantaa tästäkin viimeisen vastuun.
sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913polit.htm



Taloushistoriaa:
Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.
Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999:
"Norjalainen boksi"
"Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon."
"Myöhemmin ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten." Ilta-Sanomien Diileri 26.10.1999
Mitä silloin oikein tapahtui?
Pääjohtaja Lindblom ryhtyi edellä mainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta.
Huvittavaa on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei ollut muka tietoinen tapahtumista.
Lopulta tilanne kävi kuitenkin kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä. Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia!
Kun Lindblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä entinen presidentti Mauno Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin.
Lindblom onnistui pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen.
Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa boksissa: Suomen valtiontaloudessa. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913syyte.htm



Viikon kuva: Erika-tyttösen kukat papan haudalle syksyn lehtien putoillessa.
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913etusivu.htm



1999/11
Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa.

Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan:
Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista.
Pentti Sainio tuo esille vaiennetussa ja myyntiboikotissa olevassa kirjassaan kuinka Veikkaus Oy:lle syntyi miljoonatappiot Matti Ahteen epäonnisesta(?) myyntikuviosta varattomalle liikemies Veikko M. Vuoriselle ja minne voittomiljoonat oikein menivät.
Nyt:
Helsingin Sanomat kirjoittaa perjantaina 29 lokakuuta 1999 taloussivullaan "lyhyesti"-osastossa lyhyesti:
"Rautakirja ostaa 80 prosenttia VeikkausRastista.
Rautakirja ostaa 80 prosenttia VeikkausRasti-myymäläketjusta. Kauppahintaa ei ole kerrottu. Kauppa vahvistaa tuntuvasti Rautakirjan asemia rahapelimarkkinoilla, sillä VeikkausRasti on Suomen johtava täysin pelituotteisiin keskittynyt myymäläketju. Rautakirjan markkinaosuus Veikkauksen peleissä kasvaa kuusi prosenttiyksikköä noin 43 prosenttiin. Myyjinä olivat Slotline Oy ja Veikko M. Vuorinen, joka jatkaa VeikkausRasti-toimintaa harjoittavan YxPlus-yhtiön vähemmistöosakkaana ja yhtiön toimitusjohtajana. (STT)"
Neljä vuotta sitten:
Vielä hiukan ylin neljä vuotta aikaisemmin 18. elokuuta 1995 Helsingin Sanomat kirjoitti "ei-lyhyesti":
Veikkauksen myymälät myytiin varattomalle liikemiehelle.
Liikemies Veikko M. Vuorinen maksoi noin 20-30 miljoonan markan kauppasummasta vain pienen osan. Sopimuksen mukaan loppu suoritetaan myymälätoiminnan tuloksesta."
Ja sen jälkeen:
Tätä sekavaa myyntikuviota ja muitakin Veikkaus Oy:n bisneksiä selostaessaan toimittaja Pentti Sainio lopettaa kirjansa "Harkimoiden hattutemppu" viimeisen luvun "Kaikki tiet vievät Areenaan" näin:
"Vuoden 1999 alussa Veikkaus käynnisti Harry Harkimon kuvilla toteutetun miljoonien mainoskampanjan rahapeli Jokerin vauhdittamiseksi. Hjallis Harkimo esiintyi miljoonissa lehtikuvissa läpi valtakunnan. Veikkauksen on-line-pisteissä oli Hjalliksen luonnollisen kokoisia nelivärisiä pahvikuvia, joissa hän esiintyi Tee-se-itse Jokeripelin markkinahoukuttimena.
Samalla kun miljoonien mainoskampanja saattoi innostaa uusia Jokeri-pelimarkkoja Veikkaus Oy:lle, kampanja markkinoi urheilubisneksen Suomen ykkösnimenä Harry Harkimoa ja hänen Jokeri-yrityksiään. Tämä yhteistyö Harkimon ja Veikkaus Oy:n välillä ei ole yllättävää, vaan päinvastoin. Harry Harkimon lähipiirillä on ollut vuosien aikana mittavaa ja kannattavaa liiketoimintaa Veikkaus Oy:n kanssa.
Tässä liiketoiminnassa on Veikkaus Oy on ollut aina maksajan paikalla hämmästyttävän runsaskätisesti. Samaan aikaan kesällä 1995, kun Hjallis oli Juha Rantasilan avustamana perustanut Helsinki-Halli Oy:n valmisteltiin Hartwall Areenaankin liittyvien bisnesten tulevaa operointia. Vantaalla pidettiin erään uuden yhtiön perustamiskokous 14. heinäkuuta 1995, koolla oli mielenkiintoinen seurue.
Läsnä oli Veikko M. Vuorinen, liikemies, jonka yritysryppäässä oli osaksi toimimattomiakin pikkuyrityksiä. Pari yhtiötä oli konkurssissa, jotka olivat varojen puutteessa rauenneet ja valtiolle jäi verosaatavia yhteensä satoja tuhansia markkoja ja ulosmittauksessa oli maksuja. Hänellä on paljon yhteisiä yrityksiä Juha Rantasilan kanssa. Lisäksi Vuorinen on myös Leena Harkimon kaksoissiskon Liisa Alamäen puoliso. Läsnä oli Juha Rantasila, joka edusti Vuorisen kanssa hallinnoimaansa Slotline Oy:tä. Läsnä oli Risto Kippola, Veikkaus Oy:n yrityspalvelupäällikkö, jolla oli takanaan Ecomen Oy:n mittava konkurssi ja hyvät yhteydet Ulf Sundqvistiin; olihan Kippola muun muassa Ulfin ja hänen Björn-veljensä kanssa Wayup Oy:n hallituksessa, kun yhtiö anoi olemattomilla vakuuksilla Sundqvistin johtamasta STS-pankista 20 miljoonan lainaa, joka myös myönnettiin. (tästä lainan otosta on helmikuun alussa 1999 käynnistynyt Helsingin käräjäoikeudessa oikeudenkäynti, jossa entistä STS-pankin pääjohtajaa Ulf Sundqvistia syytetään törkeästä kavalluksesta.)"
Nettisanomien välikommentti:
Käräjäoikeuden päätös oli vapauttava, eikä valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe katsonut aiheelliseksi valittaa tuomiosta heinäkuussa 1999, joten vapauttava päätös jäi pysyväksi ja lainvoimaiseksi.. Päätös oli Sundqvistin kannalta niin merkitsevä, että syksyllä 1999 Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävä syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä ilmeisesti kaatuu. koska Arsenal-Sillan edustaja sanoi tässä jälkimmäisessä oikeudenkäynnissä, ettei sopimusta olisi tehty ollenkaan, jos Sundqvist olisi tehnyt törkeän kavalluksen. Lue myös:
Sundqvist-juttu: Mestarixxxxxxxxxx Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen.
Sundqvist - ulosoton kauhu Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä
torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Alho-Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla
torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999
Sundqvist-näytelmä loppui kesken!

"Läsnä oli Matti Ahde, muun muassa Suomen olympiakomitean valtuuston puheenjohtaja ja valtionyhtiö Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja, joka oli palkannut Risto Kippolan yhtiöön erikoisoperaatioiden luottomiehekseen.
Ahde on puolestaan presidentti Martti Ahtisaaren erityinen luottomies.
Tämä joukko perusti tuolloin Onnenpelit Oy-nimisen yhtiön. Osakepääomaksi merkittiin yksi miljoona markkaa. Veikko M. Vuorisen osuus oli 700 000 markkaa, joka pöytäkirjan mukaan todettiin siinä tilaisuudessa maksetuksi. Slotline Oy:n puolesta Rantasila maksoi 200 000 markkaa ja Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahde nimikirjoituksellaan vahvisti Veikkaus Oy:n 100 000 markan osuuden. Slotline Oy on Rantasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, jonka tilintarkastajana on
Yrjö Tuokko.
Onnenpeleihin siis lyötiin rahaa pöytään miljoona, josta suurimman osan veti taskustaan ulosottoveloilla rasitettu liikemies Vuorinen. Harva saa liiketoimiensa epäonnistumisen ja verojen maksamatta jättämisen jälkeen näin lentävän ja luottokelpoisen lähdön, varsinkin kun bisneksissä on mukana miljardiluokan valtionyhtiö.
Veikko M. Vuorisen luotto tuohon aikaan oli kuitenkin vankalla pohjalla, koska kaksi viikkoa myöhemmin pidetyssä hallituksen kokouksessa Onnenpelit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vuorinen valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi ja hänet valtuutettiin avaamaan yhtiölle 3 miljoonan luotollinen sekkitili Merita Pankkiin. Lainan vakuudeksi oli sovittu yrityskiinnitys. Lisäksi lainaa takasi 500 000 markan osalta Slotline Oy (200 000) ja Vuorinen henkilökohtaisesti 300 000 markan osalta.
Vuorisen luottokelpoisuutta Meritan suuntaan paransivat Juha Rantasilan häikäisevät pankkisuhteet Meritaan, josta hän on saanut bisneksilleen niin paljon tukea kuin on kehdannut tai joutunut pyytämään. Lisäksi Vuorisen luottokelpoisuutta paransivat myös uuden yhtiökumppanin, Veikkaus Oy:n, erinomaiset suositukset.
Vuorista auttoi bisnesmaailmassa erityisesti Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde, joka teki lähes kaiken minkä Vuorinen ja Rantasila kehtasivat pyytää. Alussa Onnenpelit Oy:n asiamiehenä oli xxxxxxxxxx Klaus Kavanne, Lastenklinikoiden Kummit ry:n nykyinen lakimies.
Onnenpelit Oy:n tarkoitus oli toteuttaa yrityskauppa, jonka Risto Kippola oli junaillut Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahteen tiukkojen erityisohjeiden mukaan. Yhtiön perustamispäivänä laaditun sopimuksen mukaan tarkoitus oli myydä Veikkaus Oy:n 41 myymälää Veikko M. Vuoriselle perustettavan yhtiön lukuun. Nämä myymälät olivat Veikkaus Oy:lle hieman tappiollisia, niiden liikevaihto oli lähes 300 miljoonaa.
Myymälöiden ostamisesta oli kiinnostunut myös Rautakirja Oy, mutta Kippola, Ahde ja Rantasila pelasivat sen pois kauppakuvioista.
Kun myymäläkauppa vuoti julkisuuteen, kirjoitti Helsingin Sanomat 18. elokuuta 1995 asiasta otsikolla: "Veikkauksen myymälät myytiin varattomalle liikemiehelle." "Liikemies Veikko M. Vuorinen maksoi noin 20-30 miljoonan markan kauppasummasta vain pienen osan. Sopimuksen mukaan loppu suoritetaan myymälätoiminnan tuloksesta."
Helsingin Sanomien mukaan Veikkaus-yhtiön yrityskaupat kiinnostavat rikospoliisia ja niistä on kerätty tietoa. Myymäläkauppa oli näistä tuorein.
Toimitusjohtaja Matti Ahde kertoi Helsingin Sanomille olleensa tietoinen Vuorisen taloudellisesta taustasta. "Meidän tekemiemme selvitysten mukaan ei kuitenkaan ollut estettä myydä myymälöitä hänelle. Meidän mielestämme Vuorinen on ostajana sellainen, että hän pystyy vastaamaan kauppakirjasta."
Matti Ahteen väite ei pitänyt paikkaansa. Kun Veikko M. Vuorinen ja hänen yhtiönsä ei pystynyt vastaamaan kauppakirjasta, vaan Veikkaus Oy:n piti tulla myöhemmin apuun tuntuvilla kauppahinnan alennuksilla ja muilla miljoonaluokan avustuksilla, jotka ovat liike-elämässä todella harvinaisia; kun myyjä alkaa omilla rahoillaan tukea ostajaa!
Vaikka Matti Ahde vakuutti myös Ilta-Sanomille, ettei yhtiö aio "missään tapauksessa ottaa kauppaa uudestaan esiin", niin Veikkaus otti kaupan uudestaan esille.
Onnenpelit Oy muutti syksyllä 1995 nimensä yXplus Oy:ksi. Yhtiön hallituksessa olivat vielä jäljellä Risto Kippola varsinaisena jäsenenä ja Veikkaus Oy:n lakimies Carl-Henrik Nyberg varajäsenenä. Vuoden 1996 keväällä, 23. huhtikuuta piti Veikkaus Oy:n hallitus kokoustaan Lapissa, keväthankien kultaamassa Saariselän lomakeskuksessa yhtiön edustustalossa.
Läsnä olivat muun muassa Matti Ahde, yhtiön kaupallinen johtaja Jussi Isotalo, juristi Carl-Henrik Nyberg ja Risto Kippola.
Nyberg ja Kippola edustivat tuossa kokouksessa sekä myyjää että ostajaa.
Hallituksen pöytäkirjaan merkittiin, että "Jääkiekkoliitto on esittänyt kutsun kahdelle yhtiön edustajalle seurata jääkiekon MM-kisoja Wienissä 3.-5.96." Päätettiin, että yhtiötä edustavat kaupallinen johtaja Jussi Isotalo ja yrityspalvelupäällikkö Risto Kippola. Tämä oli pieni palkkio siitä suuresta työstä, jota myös Isotalo ja Kippola olivat tehneet edistääkseen Kalervo Kummolan, Veikko M. Vuorisen, Harry ja Leena Harkimon ja Juha Rantasilan yhteisiä bisneksiä.
Kohdassa yXplus Oy Veikkauksen hallitus kirjasi: "Kuultiin Risto Kippolan selostus yXplus Oy:n edustajien kanssakäydyistä neuvotteluista 14.7.1995 solmitun sopimuksen muuttamisesta kauppahinnan suorittamisen osalta. yXplus Oy on esittänyt kauppahinnan alentamista 2,3 miljoonalla markalla sen johdosta, että yXplus Oy luopuu sopimuksessa mainitun pääteoption käyttämisestä. Tämän johdosta Oy Veikkaus Ab ei peri viikoittaista, kauppakirjan kohdassa 10.1 mainittua 0,75 %:n osuutta myynnistä, osana kauppahinnan lyhennystä, alkaen viikosta 18/96."
"Edelleen osapuolet ovat neuvotelleet myydyn kaluston ja irtaimen omaisuuden kauppahinnan alentamisesta epäkuranttiuden vuoksi 1 miljoonalla markalla."
"Tämän lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että Oy Veikkaus Ab myy 10 %:n omistusosuutensa 100 000 markan kauppahinnasta Veikko M. Vuoriselle myöhemmin määriteltävän yhtiön lukuun."
Kippola kertoi hallitukselle, että sopimukset tullaan kirjoittamaan ensi tilassa. Veikkauksen hallitus totesi Kippolan neuvotteleman tuloksen yhtiön kannalta hyväksyttäväksi ja "päätettiin hyväksyä sopimusluonnokset".
Vaikka kyse oli vasta sopimusluonnoksista alkoi taustalla nopea vyörytys. Nyt kaikki oli helppoa, olihan Veikkaus Oy Lapin lumien kevättunnelmissa muuttanut Matti Ahteen ohjailussa kaupan ehtoja Vuoriselle niin edullisiksi, että hän sai myymälät käytännössä ilmaiseksi.
Tulevina vuosina liiketoiminnan tuottoon pääosin sidottu maksutapa katkesi Saariselän päätöksillä välittömästi ja Veikkaus antoi yli 3 miljoonaa markkaa anteeksi.
Osamaksukauppanakin kauppahinta olisi ollut kaikkiaan laskennallisesti hyvin edullinen eli 17,7 miljoonaa markkaa. Nyt noitakaan miljoonia ei tarvinnut maksaa Veikkaus Oy:lle.
Tällainen Veikkaus Oy:n ja Harkimoiden lähipiirin sopupeli on mahdollista hyväveli-verkoston kesken, niin kauan kun se pysyy pienessä piirissä salassa.
Kun Veikkaus Oy irrottautui yXplus-yhtiöstä juridisesti, se ei kuitenkaan jättänyt Vuorisen yhtiötä taloudellisesti pulaan. Kaupanteon jälkeenkin Veikkaus Oy, juuri toimitusjohtaja Matti Ahteen tahdosta, pönkitti vielä miljoonilla markoilla Veikko M. Vuorisen liiketoimintaa. Veikkaus Oy sitoutui kauppasopimuksessa auttamaan Vuorisen pääosin omistamaa ostajayhtiötä markkinoinnissa ja muussa liiketoiminnan käynnistämisessä.
Myöhemmin Veikkaus Oy onkin maksanut yXplussan markkinointimateriaalia, ilmoittelua, esitteitä ja liikelahjoja sadoilla tuhansilla markoilla. Veikkaus Oy:n henkilökuntaa on ollut kokopäivätoimisesti Vuorisen yhtiön töissä. Veikkaus Oy on maksanut Vuorisen yhtiön koulutusta, hotelli- ja muita matkakuluja sekä kustantanut avokätisesti Vuorisen yhtiön sidosryhmille järjestettyjä juhlatilaisuuksia.
Miksi näin on toimitusjohtaja Matti Ahteen johdolla tehty? Mitä Veikkaus Oy tai sen toimihenkilöt ovat hyötyneet tästä valtion yhtiön rahoilla kustannetusta yksityisen bisneksen poikkeuksellisesta tukemisesta, joka esti Vuorisen yhtiötä ajautumasta konkurssiin?
Veikkaus Oy jopa rajoitti online-sopimusten myöntämistä eräille R-kioskeille, koska Vuorisen yhtiön myymälä oli lähistöllä. Eräs Veikkaus Oy:n johtaja onkin todennut, että Vuorinen yhtiöineen olisi mennyt nurin, "ellemme olisi suojelleet häntä, koska yhtiön johdon halu on, ettei Vuorista voi päästää konkurssiin".
Veikkaus Oy:n johto on kuitenkin edellä mainitulla toiminnallaan aiheuttanut useiden miljoonien markkojen vahingon Oy Veikkaus Ab:lle Osakeyhtiölain mukaan on ehdottomasti kiellettyä tehdä oikeustoimia, jotka vahingoittavat yhtiötä.
Rautakirja Oy olisi varmasti pystynyt maksamaan oikein arvioidun, huomattavasti paremman kauppahinnan.
Muutama päivä Saariselän kokouksen jälkeen yXplus Oy piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Veikkaus Oy:tä edusti Risto Kippola. Tuossa kokouksessa Kippola ja Veikkaus Oy:n kaupallisen sektorin myyntipäällikkö Ilkka Rokala erosivat hallituksesta. Uuteen hallitukseen valittiin. Veikko M. Vuorinen, Juha Rantasila ja Vuorisen puoliso Liisa Alamäki.
Näin VeikkausRastimyymälät olivat huhtikuussa 1996 täysin Harkimon ja Rantasilan lähipiirissä.
Mikä oli se myöhemmin määriteltävä yhtiö, jolle Veikkaus Oy Vuorisen lukuun möi 10 prosentin osuutensa 100 000 markalla, koska se ei ollut yXplus Oy? Marraskuun 11. päivänä 1996 perustettiin Rantasilan toimistossa uusi yhtiö Suomen lippuluukku Oy. Perustajina olivat Helsinki Halli Oy edustajanaan Harry Harkimo ja Tiilimäki Rahoitus Oy edustajanaan Juha Rantasila. Yhtiöt merkitsivät puoliksi 100 000 markan osakepääoman.
Näin käytännössä siirtyi 18 Veikkaus Oy:n myymälää Harkimon ja Rantasilan hallintaan vaivaisella 100 000 markalla. Tiilimäki Oy on Rantasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, joka aikaisemmin kulki nimellä Oy Helsingin Indoor Golf Ab, jonka tilintarkastajana on Yrjö Tuokko. Lippuluukku Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Veikko M. Vuorinen ja hallitukseen valittiin puheenjohtaja Rantasila sekä jäseniksi Harkimo, Vuorinen ja
Mika Sulin.
Kaupparekisteristä tuli tammikuussa 1997 Lippuluukku Oy:lle kehotus ilmoittaa, onko osakepääoma maksettu ja jos on, niin kuinka paljon siitä on maksettu ja että se on yhtiön hallussa. Näin alkeellisen "pikkuseikan" Rantasila oli unohtanut ilmoittaa viranomaiselle. Taas piti pitää uusia kokouksia ja antaa vakuutuksia, että osakepääoma oli tosiaan maksettu vaikka siitä ei perustamisvaiheessa ollut mitään tietoa tai todistusta.
Näin edullisesti saatiin erityisesti Hartwall Areenan tapahtumia markkinoima ja tilaisuuksiin lippuja välittävä myyntiketju pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin ympäri Suomen.
Jos tuota 100 000 markkaa ystävien ja sukulaisten kanssa oikeasti edes rahana liikuteltiin?
Loppuvuodesta 1997 Suomen jääkiekkoliitto muutti toimistonsa Amerin taloon, josta liiton puheenjohtajan ja suomen olympiakomitean hallituksen jäsenellä Kalervo Kummolalla on näköyhteys myöskin yksityiseen bisnekseensä Hartwall Areena. Jääkiekkoliiton toimistosihteerit puolestaan välittävät oman työnsä ohessa myös Lippuluukku Oy:n palveluja.
Kalervo Kummolan ja hänen kumppaneidensa satsaus yksinpurjehtijana julkisuuteen itsensä läpilyöneen Harry Harkimon jääkiekko- ja viihdebisneksiin on toistaiseksi ollut, ainakin rahassa mitattuna suurin suomalainen urheilu- ja elämysbisneksen menestystarina.
Myöskin Lastenklinikan Kummit saattoi Veikkaus Oy:n myymäläkaupan jälkeen laajentaa ja tehostaa hyväntekeväisyystoimintaansa. Yhdistyksen vuoden 1996 toimintakertomuksessa todettiinkin toiminnanjohtaja Hilkka Ahteen johdolla näin: "Tuotemyynti Olarin, Myyrmäen ja Itäkeskuksen City-marketeissa, Kesport-Tapiolassa sekä Stockmannilla oli odotettua heikompaa ja hiipuikin vuoden aikana lähes kokonaan. Sen sijaan VeikkausRasti-myymälöissä myynti laajennettiin koskemaan kaikkia 41 veikkausmyymälää kautta maan. Tämä helpotti tuntuvasti niitä paineita, jotka normaalisti kohdistuvat toimistosta käsin tapahtuvaan joulunajan omaan tavaramyyntiin."
Tekstin muotoilu: Sanomanetti torstaina marraskuun 4. päivänä 1999
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm



Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle
Etukansi: Harkimoiden hattutemppu
Lastenklinikalta Hartwall Areenalle
Veikkaus - jokerit
Pentti Sainio
Takakansi: Iltalehti (7.9.1993) Lastenlinnan kummit ry:n Taneli Mäkelä: "Nyt rahat menevät pomminvarmasti oikeaan osoitteeseen"
Hyväntekeväisyys on 90-luvulla taitavasti kytketty palvelemaan urheilun, viihteen ja ärhäkän puhelinmyynnin bisneksiä. Näyttävin esimerkki on jääkiekkojoukkue jokerit ja sen ympärille rakennettu liiketoiminta. Kirja kertoo kuinka Harry ja Leena Harkimon perheyritys selvisi rahavaikeuksista ja konkurssiuhasta käyttämällä 1991 lähtien markkinoinnissa sairaita lapsia Lastenlinnan tuki ry:n kautta. Dokumentit paljastavat, että Jokereiden taloudellinen nousu perustui pitkälti hyväntekeväisyysjulkisuuteen. Jokereiden kausikorttimyyntiä vauhditettiin esim. kesällä 1993 Lastenklinikan Tuki ry:n rahoilla ja henkilökunnalla, Tästäkin myynnistä tuotot jäivät tilittämättä luvattuun hyväntekeväisyyteen. Aikoinaan Teemu Selänne-ilmiölle rakennettu hyväntekeväisyysbisnes jatkuu yhä Lastenklinikoiden kummit ry:ssä ja Finnish Flash ry:ssä. Harkimoiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimintaa on tukenut myös Veikkaus Oy miljoonilla markoilla - tavalla, jota voidaan pitää "hyväntekeväisyytenä". Dokumenttikirja perustuu kokeneen tutkivan toimittajan, Pentti Sainion, yli vuoden ajan keräämään aineistoon. Penmedia
(Tarra: 4758 90726 30 Harkimoiden hattutemppu Sainio Pentti 9822402 1 8% 148.00)
Lue kirjan kohtalosta!
Ainakin täältä sen voi tilata!
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm#penttisainio



Leonia - Posti - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa
Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli veronmaksajille.
Sen jälkeen kun Leonian ja Postin välinen yhteistyösopimuksen oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä pysyy 1500:ssa".
Tässähän onkin koko homman ydin: Maan hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä osalta.
Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 työntekijää Postista jää näillä näkyvin työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan lisää työpaikkoja. Sanomanetti keskiviikkona marraskuun 3. päivänä 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm



Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija
lue lisää!
"En ole ollut mukana neuvotteluissa."
Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, kun Sampo ja Leonia runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa .
- Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen



Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle!
Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on Leonia varmistanut neuvotteluissaan."
"Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999).
Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan! Sanomanetti keskiviikkona marraskuun 3. päivänä 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm



Sundqvist-juttu: Halusiko Arsenal-Silta todellista ulosottoa?
Entisen STS:n pääjohtaja Ulf Sundqvistin oikeudenkäynti näyttää jälleen kerran mihin hyvä xxxxxxxxxx pystyy.
Zacharias Sundström kyseenalaisti laatimallaan taktiikallaan koko Arsenal-Sillan ulosottohalut. Hänen mukaansa Arsenal-Sillan toimitusjohtaja Jarmo Matinlassi vain teetti ulosottoselvityksiä mutta ei pyytänyt ulosottoviranomaisia ryhtymään perintään.
Jos oikeus toteaa Sundströmin väitteen oikeaksi, Sundqvist ei ole voinut olla epärehellinen velallinen ja kaikki luotollisella sekkitilillä kikkailu on ollut epäolennaista.
Tämän jälkeen joutuvatkin Jarmo Matinlassi, Sundqvistin entinen alainen STS-pankissa, ja monet Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimihenkilöt, etupäässä entiset säästöpankkijohtajat, tilille todellisen perintätahdon puutteesta. Arsenalin toimitusjohtaja Sipolahan on jo saanut potkut.
Kysymys kuuluu: Jätettiinkö yleisesti lainvoimaiset maksumääräykset hoitamatta?
Tunkio haisee jo niin pahasti, että tuntuisi mahdottomalta jättää se pöyhimättä. Ihmeiden aika ei kuitenkaan ole ohi. Monet haluaisivat jo lopettaa koko jutun. Sanomanetti torstaina marraskuun 4. päivänä 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914syytteet.htm



ARSENAL
"Epäilyksen varjo"
KELA
"Varjoja paratiisissa"
POSTI
"Varjoja"
NATO
Poliisivaltio Suomi?
"Seuraavana voisi olla vuorossa esim. salainen kotietsintä."
Toimittaja Jarkko Sipilä MTV3:ssa seitsemän uutisissa 2.11.99
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915etusivu.htm



Arsenalin tietohallinto: Puhallettiinko sittenkin vain rahat? "177 miljoonassa on 100 prosenttia liikaa 5 prosentin tarkkuudella."
Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 10. lokakuuta 1999 Talous&Työ- palstalla näyttävän koko sivun jutun "Roskapankin viimeinen rutistus".
Sanomanetti kirjoitti asiasta kiinnittäen huomion artikkelin yhteen esille tuomaan seikkaan: tietohallinnon tolkuttoman suuriin kustannuksiin: sataanseitsemäänkymmeneenseitsemään (177:ään) miljoonaan, mikä luku ei sisällä edes henkilöstökuluja! Summa on niin suuri, että siinä on viiden prosentin tarkkuudella sanottuna ainakin 100 prosenttia liikaa!
Kysymyksessähän on suhteellisen yksinkertainen taloushallintaohjelmisto tai ainakin Arsenalille olisi riittänyt sellainen. Tottakai, jos mitään valvontaa ei ole ja maksajan pussinpohjaa ei ole olemassakaan, niin kiusaus tarpeettomien ohjelmistojen tekemiseen ja tarpeettomaan laskuttamiseen on ollut suuri.
Olihan tietohallinto vain pieni osa koko Arsenalin toiminnan valvomattomuudesta ja kaikista esille tulleista ja varsinkin esille tulemattomista kähminnöistä. Pienenä esimerkkinä voisi mainita Jyväskylässä tehdyn Ison kerrostalon oudon "saneerauksen". Arsenalin outoa kiinteistöjalostusta entisessä Suomen pankin talossa Sanomanetti torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999 (Oikaisu: "Säästöpankin talossa".)
Edellä mainittu Helsingin Sanomien artikkeli on saanut vastineen, vastineenvastineen ja vastineenvastineenvastineen, jotka Helsingin Sanomat on julkaissut yhdellä kertaa otsikkonaan: "Arsenalin tietohallinnon yhtiöittäminen" lauantaina 6. marraskuuta 1999 Talous&Työ- palstalla "Päätoimittajalle"-otsikon alla ja piilottanut vastineen jne. "Nimityksiä"-sivun alaosaan. Ennen vastineita kannattaa lukea: "Roskapankin viimeinen rutistus" Tietohallintoa koskeva osa: Sanomanetti: Arsenal tietopuhallettiin.
Vastine:
"HELSINGIN SANOMISSA julkaistiin 10. lokakuuta 1999 kirjoitus, jossa käsiteltiin muun muassa Arsenalin tietohallinnon yhtiöittämistä. Kirjoituksessa mainittiin, että "Perustettuun VES Virtual Enterpise Systems Oy:hyn tulivat omistajiksi Tietohallintajohtaja Kalevi Hanttu sekä Arsenalin tiedonhallinnon kanssa yhteistyötä tehneet alihankintayhtiö Kaakontieto Oy ja Domax Oy". VES Virtual Enterprise Systems Oy:n (VES) omistus jakautuu 15 omistajan kesken. Kalevi Hantun omistusosuus VES:ssä omistamansa yhtiön kautta on 15 prosenttia ja Domax Oy:n osuus 10 prosenttia. Kaakontieto Oy ei omista yhtään VES:n osaketta. Kirjoituksessa todetaan, että Arsenalin käyttämien ohjelmien omistusoikeus jäi VES:n osakkaille, Kaakontiedolle ja Domaxille. Ohjelmilla lienee tarkoitettu Arsenalin tietojärjestelmää kokonaisuutena, jonka runkona on asiakashallinta-, luottohallinta-, perintähallinta- ja kiinteistönhallintajärjestelmä, joka rakentuu kymmenistä erillisistä ohjelmistoista, jotka on toimittanut noin 30 eri toimittajaa. Arsenalin tietojärjestelmä ja siihen liittyvä sopimushallinto on tarkistettu kolmen tilintarkastusyhteisön sekä kahden asianajotoimiston toimesta. Tarkistuksissa ei ole löytynyt huomautettavaa tietohallinnon sopimusten osalta.
KIRJOITUKSESSA Arsenalin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Kari Kantalainen lausuu seuraavasti: "Tämä oli harvinaisen läpinäkyvä juttu: vastoin Arsenalin eettisiä periaatteita henkilökunta ja alihankkijat tekivät yhtiön ja rupesivat tekemään bisnestä asiakasdatasta, jossa on tiedot miljardien arvoisista perittävistä." Lauseessa viitattu asiakasdata on Arsenalin omaisuutta ja sitä koskee pankkisalaisuus. Se ei ole myytävissä, eikä asiakasdatalla sen enempää Arsenalin henkilökunta kuin toimittajatkaan voi tehdä bisnestä. Artikkelin tietohallintaa koskeva kappale on otsikoitu nimikkeellä "Suuri tietopuhallus?". Sanalla puhallus tarkoitetaan lähinnä anastamista/varastamista. Kun tämän otsakkeen alle on vielä kirjattu kansanedustaja Kantalaisen seuraava lausuma: " Voi kysyä, oliko tässä alun perin jokin muu suunnitelma kuin alasajo", jää artikkelista lukijalle selkeästi käsitys, että Arsenalista olisi yritetty "puhaltaa" jotain, mikä nimenomaisesti olisi ollut sen 177 miljoonalla markalla rakennettu tietohallintabisnes ja "puhaltajia" olisivat olleet VES:n omistajat, joiksi artikkelissa on nimetty tietohallintajohtaja Kalevi Hanttu, sekä Kaakontieto ja Domax.
KOSKA Helsingin Sanomien lähde edellä todetulle "puhallusteorialle" on ollut kansanedustaja Kantalainen, valaisemme seuraavassa tietohallinnon yhtiöittämishankkeen taustoja. Arsenalin tietohallinnon yhtiöittämistä suunniteltiin syksyllä 1998 keskeisimpänä tavoitteena turvata Arsenalin alasajo tietohallinnon osalta. Asiassa edettiin niin pitkälle, että perustettiin edellä mainittu VES-niminen yhtiö, jonka osakkaiksi tuli 13 Arsenalin tietohallinnossa työskentelevää henkilöä sekä kaksi osakeyhtiötä. Arsenalin hallitus hyväksyi yhtiöittämistä koskevan suunnitelman ja VES:n kanssa tehdyn sopimuksen tietohallinnon palvelujen toimittamisesta 16.12.1998. Sopimuksen laati Arsenalin jakautumisen juridiikasta vastannut lakimies. VES:n tehtävänä alkuvaiheessa olisi ollut Arsenalin tietohallintopalveluiden toimittaminen ja Arsenalim alasajon varmistaminen sekä uuden kiinteistöyhtiön, Arsenalin Kiinteistöt Oy:n, tietohallinnon ylösajo. VES:n budjetissa toisen toimintavuoden osalta Arsenalin osuus olisi ollut vielä 80 prosenttia. Pohdittaessa miksi VES piti perustaa, on vastaus yksinkertainen. Arsenalin toiminta ja sen palveluksessa olevien henkilöiden työ oli loppumassa. Eteensä katsovat ihmiset olivat hakeutumassa uusiin tehtäviin Arsenalin ulkopuolelle alalla, jossa vallitsi ja edelleen vallitsee huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä, minkä Arsenalin silloinen operatiivinen johto myös erittäin hyvin tiesi. Mikäli nämä henkilöresurssit eivät olisi olleet käytettävissä, olisi Arsenalin tietohallinnon kyky suoriutua sille asetetuista tehtävistä häiriintynyt merkittävästi tai käynyt kokonaan mahdottomaksi. Yhtiöittämisen historian osalta voidaan todeta myös, että vielä viime vuoden keväällä kansanedustaja Kantalainen saman artikkelin mukaan itse on Kauppalehdessä ehdottanut Arsenalin osien markkina-arvon määrittämistä siten, että johtoa pyydettäisiin tekemään osista MBO-tarjoukset, joita verrattaisiin ulkopuolisiin tarjouksiin. Kun kaiken edellä todetun perusteella kansanedustaja Kantalaisen olisi tullut ymmärtää, että mitään "puhalluksia" ei ole ollut käynnissä tai suunnitteilla, voidaan kysyä, mihin tarpeeseen tai mistä syystä "puhallusteoria" on luotu.
VIRTUAL ENTERPRISE SYSTEMS OY MATTI RASK, hallituksen puheenjohtaja KALEVI HANTTU"
Vastineenvastine:
"PUUTTUMATTA artikkelin kirjoittaneen toimittajan tekemään otsikointiin "Suuri tietopuhallus?" ja Matti Raskin ja Kalevi Hantun siitä vetämiin lennokkaisiin johtopäätöksiin haluan vielä todeta seuraavat tosiasiat: Arsenalin ohjelmistosopimuksien mukaan Arsenal sai käyttää ohjelmistoja omiin tarkoituksiinsa, mutta sillä ei ollut oikeutta käyttöoikeuden siirtämiseen kolmannelle. Arsenal sai käyttöoikeuden siirtämiseen oikeuttavan sopimuksen uusien neuvottelujen jälkeen kesällä 1999 muiden kuin tietohallinnon toimijoiden toimesta. Tämä lisäsopimus vasta mahdollisti esimerkiksi Arsenalin perintäkannan myynnin.
Arsenalin perinnän pääjärjestelmien omistajien edustajat olivat siis VES-yhtiön osakkaita. VES-yhtiön ulkoistaminen tapahtui samojen henkilöiden toimesta, jotka hoitivat tietohallintoa Arsenalissa. Tämä on vastoin Arsenalin eettisiä periaatteita. Tehtyjen tarkastusten mukaan VES-yhtiön liiketoiminnan oleellinen perusta oli Arsenalin tietojärjestelmien, erityisesti perinnän, hallinnointi. Ilman tätä tehtävää VES-yhtiön elinkelpoisuus oli kyseenalainen, joten perinnän hallinnointia voi pitää välttämättömänä yhtiön bisnekselle.
ARSENALIN tietohallintojohtajan Kalevi Hantun työsuhde on nyt päättynyt, ja yhtiössä suoritetaan koko toimintakauden ajan käsittävä tietohallinnan tarkoituksenmukaisuuden tarkastus. Vasta tämän tarkastuksen valmistuttua vuoden loppuun mennessä voidaan arvioida perusteellisesti tietohallinnon toimintaa ja strategiaa suhteessa alasajettavan omaisuudenhoitoyhtiön tarpeisiin. On myös huomattava, että lähes koko Arsenalin henkilöstön työ on loppumassa eivätkä tietohallinnon työntekijät tässä suhteessa voi olla eri asemassa muiden suhteen.
KARI KANTALAINEN, kansanedustaja, Arsenalin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja"
Vastineenvastineenvastine:
"KANTALAINEN viittaa vastineessaan Raskin ja Hantun lennokkaisiin johtopäätöksiin. Lennokkuus ja räväkkyys on lähinnä kylläkin leimannut Kantalaisen omia kannanottoja. Tosin nyt tosiasioiden tultua esille ne puuttuvat hänen vastineestaan. Kantalainen viittaa lausunnossaan jälleen käynnissä olevaan tietohallinnon tarkastukseen, mikä on järjestyksessä kuudes. Kolmen huipputasoa edustavan tilintarkastusyhtiön ja kahden huipputasoa edustavan asianajotoimiston suorittamissa tarkastuksissa ei huomauttamista löytynyt. Perusteita arvioinnin tekemiselle olisi jo riittävästi. Todettakoon esimerkiksi, että perintäjärjestelmän käyttöoikeuden siirrosta on ilman erilliskorvauksia sovittu 19. helmikuuta 1999.
KALEVI HANTTU
Helsingin Sanomat ja sen toimittaja Kati Juurus ovat tehneet sen, mitä tiedotusvälineen kuuluukin tehdä: selvittäneet julkisen hallinnon rahojen käytön asianmukaisuutta. Edellä olevat vastineet puhuvat sen puolesta, että Arsenalin toimet pitäisi selvittää perusteellisesti. Toivottavasti tiedotusvälineiden mielenkiinto jaksaa vielä pyöriä näissä asioissa, koska yksittäisiä kansanedustajia ja tarkastusvaliokuntaa lukuunottamatta Suomen hallitus ja hallinto ovat aika selvästi osoittaneet haluttomuutensa asioiden perinpohjaiseen selvittämiseen.
Milloin kaikki alkoi?
Ainakin perjantaina 7. toukokuuta 1999 Taloussanomat kirjoitti etusivultaan alkaneen jutun "Tarkastajat vaativat Arsenalilta selvitystä tietohallinnosta". ... "Tarkastusvaliokunta ei ole tyytyväinen selvitykseen. Se ihmettelee, miten tietohallinnon uudistaminen palvelee Arsenalin etua. Tarkastusvaliokunnan mukaan VM:n (valtiovarainministeriön) selvityksestä ei ilmene, miten Arsenalin oikeus sen kustannuksella räätälöityihin ohjelmistoihin voidaan varmistaa."
...
"Ohjelmistosovellutukset ovat Arsenalista saatujen tietojen mukaan ulkopuolelta ostettuja käyttöoikeuksia, joiden myyminen on mahdotonta."
...
"Kantalaisen mukaan tarkastusvaliokunta on saanut tietoja siitä, että olemassa on suunnitelmat tietohallinnon yhtiöittämisestä. Hänen mukaansa tietohallinnon ostamista ovat valmistelleet alihankkijat sekä osa Arsenalin henkilöstöstä ja johdosta."
...
Perjantaina 7. toukokuuta 1999 Taloussanomat, Ari Kapanen.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915arsenal.htm



KELA:n valtuutettujen puheenjohtaja Jorma Huuhtanen senjälkeen kun ei oltu ryhdytty perimään johtajilta KELA:lle määrättyä 75 000 markan sakkoa vääristä laitehankinnoista: "Katsoimme ettei ollut syytä ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, koska EU on tuonut uusia määräyksiä hankinnoista ja muuttanut suomalaista käytäntöä."
TV1:n MOT-ohjelma maanantaina 8. marraskuuta 1999 klo 20:
Ohjelmasta kävi ilmi, että Kelan atk-laitehankinnat maksavat 300 miljoonaa vuodessa.
Eräästä levymuistihankinnasta kilpailuvirasto määräsi Kelalle 75 000 markan sakon, koska ICL:n tarjous oli esitelty väärin. Lisäksi kyseinen päätös oli salattu.
Kysyttäessä Kelan valtuuston puheenjohtajalta kansanedustaja Jorma Huuhtaselta, miksi ei ryhdytty vaatiman korvausta väärän päätöksen tehneiltä, hän vastasi: "Katsoimme ettei ollut syytä ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, koska EU on tuonut uusia määräyksiä hankinnoista ja muuttanut suomalaista käytäntöä." (sic!) Sanomanetti torstaina 11. marraskuuta 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915kela.htm



Posti: Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja."(irtisanomisneuvotteluja) TV1 ma 8.11.99 klo 22.30
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915posti.htm



Posti: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen: "Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915posti.htm



Posti: SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915posti.htm



Jyväskylä-Paviljonki: "Riskit sosialisoitu - voitot yksityistetty!"
"Viime päivinä on esillä ollut Jyväskylän Paviljongin heikentynyt taloudellinen tilanne ja johtajavaihdos. Tiedossa on mojova miljoonien suuruinen lisälasku kaupungille, jotta vaikeuksista selvittäisiin."
Jyväskylän kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Ojala. lue lisää!
"Hjalliksen oppipoika", Jyväskylä-Paviljongin uusi toimitusjohtaja Petri Mäkinen: "Viihde pitää sen yllä. Tietysti yhä kongresseja ja kokouksia, niiden yhteyteen viihdettä, konsertteja..."
"tota noin niin"
"Monitoiminen monitoimihalli, pienoismalli Hartwall-areenasta, noin 7 000 katsojaa." lue lisää!
"Messujen tulevaisuus näyttää makealta." Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Vesa Sokka suur-jyväskylän lehdessä 3. marraskuuta 1999 otsikoidussa koko sivun jutussa.
"Vääristääkö Paviljonki kilpailun?"
Radio Keski-Suomi keskiviikkona 10.11.00 klo 9.50:
Hjalliksen oppipoika Petri Mäkinen: "Toimitusjohtaja vastaa johdosta, edunvalvonnasta, strategiasta ja linjanvedosta ja markkinoinnista yhdessä markkinointipäällikön kanssa, joka toimii alaisuudessani sekä kaikista niistä tehtävistä, jotka osakeyhtiölain nojalla toimitusjohtajalle kuuluu."
Talo on lähtenyt hyvin liikkeelle, 7:ssä kuukaudessa yli 100 tapahtumaa ja 60 000 kävijää".
"Konserttiboomi jatkuu."
Tulevaisuus? Heikki Jahkola kysyy.
"Viihde pitää sen yllä. Tietysti yhä kongresseja ja kokouksia, niiden yhteyteen viihdettä, konsertteja..."
"tota noin niin"
Lisärakentaminen? Heikki Jahkola kysyy.
"Monitoiminen monitoimihalli, pienoismalli Hartwall-areenasta, noin 7 000 katsojaa."
"Messukaupunki. kokoukset, kongressit, jääkiekko, Horse show."
Milloin JYP pelaa uudessa hallissa ? Heikki Jahkola kysyy".
Toivottavasti 4:n vuoden päästä."
"Tuotteistetaan, ei pelkkiä tiloja kokoustiloja, kongressitiloja, luentotiloja, voimme tarjota kahvit ja sämpylät ja muut ravintolapalvelut."
Ohjelmatoimistosopimus Festaco Oy:n kanssa toiminut hyvin. Se järjestää konsertit."
Haastattelijana Heikki Jahkola, Radio Keski-Suomi keskiviikkona 10.11.00 klo 9.50.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915jyvaskylapaviljonki.htm



Miten meni viikonloppu? Me vain oltiin.
Englantilainen ei osaa sanoa näin, vaan: "We didn't do anything special."
(Emme tehneet mitään erikoista).
Helsingin Yliopiston professori Andrew Chesterman avoimessa yliopistossa Ylessä.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915etusivu.htm#mevainoltiin 



Viikon kuvakertomus: "Reilu peli" Laukaassa koko Suomen koululaisten kilpailuissa syyskuussa 1999 kuvannut Pertti Manninen
http://www.sanomanetti.fi/galleria/uudet/1999/reilupeli/n9915viikonkuva.htm



VARJOJA  Jyväskylän areenassa Pekka Kettunen vai Erkki Ikonen?
Jyväskylään on suunniteltu kaikessa hiljaisuudessa jättiläismäinen 200-250 miljoonaa markkaa maksava halli, jonka suunnittelumääräyksen antanutta ei tahdo löytyä. Epäiltynä ovat kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Erkki Ikonen.
Keskisuomalainen 11.11.1999
Heljä Roikonen
"Flexhibition luo toteutuessaan uudelleen koko messukeskuksen.
"Vielä ei ole kuitenkaan päätetty edes tarvitaanko tällaista hallia".
Paviljongin toisen rakennusvaiheen ideakilpailun voittanut työ on nimeltään "Flexhibition".
- Se kuvaa hyvin monimuotoiseen käyttöön taipuvaa näyttely- ja hallitilaa, mikä oli tarkoitus luoda, sanoo arkkitehti Else Kettunen. Toiminnallisesti tulevaisuuden Paviljonki koostuisi selkeistä osista, jotka ovat nykyinen Paviljongin auditorio ja nykyiset ravintolatilat sekä uudet näyttelytilat, monitoimihalli ynnä paikoituslaitos. Nämä osat yhdistäisi leveä sisäyhteys, jonka toiseen päähän tulisi uusi pääsisäänkäynti ja toinen yhdistyisi Paviljongin aulaan.
Keskeisen idean monitoimihallista kehittivät yhteistyössä arkkitehdit Else Kettunen ja Seppo Kilpiö. Heidän yhteistyönsä on ennen koeteltua. Monitoimihallit sekä jäähallit ovat heidän erikoisalaansa. Kilpiö kertoo suunnitelleensa Helsingin vanhaa jäähallia 60-luvulla sekä uuden Helsingin Areenan 90-luvulla. Lisäksi toimisto johtaa arkkitehtisuunnittelua Pietarissa. Työn alla Venäjällä on muun muassa kaksi suurta hallia, joista toinen Jaroslavissa.
Kilpiön mukaan nyt ideoidussa monitoimihallissa voitaisiin pitää näyttelyitä, konsertteja sekä yhtä lailla pelata jääkiekkoa tai rakentaa vaikka rata karting-autokisoja varten kuten Helsingin Areenalle. -Monitoimisuus on mahdollista siirrettävien ratkaisujen avulla. Jäätikkö esimerkiksi rakennetaan kätevästi siirreltävistä levyistä.
Vanhat hallit väistyvät.
Toteutuessaan jyväskyläläinen "Flexhibition" edellyttää kaikkien vanhojen hallien purkamista messualueelta.
Palkintolautakunnan puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen sanoo palkintoraadin mieltyneen Flexhibiotionissa myös siihen, että toteutuksessaankin se on varsin joustava. Rakennelma voidaan tehdä vaiheittain. Kaikkia vanhoja halleja ei tarvitsisi heti rynnätä purkamaan.
- Niiden korjaaminen tulisi kyllä maksamaan varmasti yhtä paljon kuin kokonaan uuden rakentaminen. Pikainenkin kuntokartoitus osoittaa sen helposti, Ikonen vakuuttaa.
Hallin toteuttamisesta saati rahoituksesta hän ei vielä halua puhua sen enempää.
Tarkempia suunnitelmia idean pohjalta eli ns. hankesuunnitelmaa kuitenkin lähdetään välittömästi laatimaan. Työ annetaan voittaneen arkkitehtiryhmän tehtäväksi.
Hankesuunnitelmassa ideaa on tarkoitus arvioida kriittisesti.
Mietittäväksi tulevat myös kustannukset ja kannattavuus sekä toteutus ja mahdollinen aikataulu.
Arkkitehtikilpailuun kutsuttiin kaikkiaan kolme arkkitehtiryhmää. Voittaneen lisäksi työt pyydettiin PRO ARK OY:ltä sekä Paviljongin ykkösvaiheen suunnittelijoilta CJN OY:ltä ja Pekka Paavola Oy:ltä. Palkintolautakunta piti voittanutta työtä arkkitehtoniselta, toiminnalliselta sekä taloudelliselta kannalta kehityskelpoisimpana.
Monelle iso yllätys Arkkitehtuurikilpailun tuloksen julkistamistilaisuudessa Paviljongissa oli vähänlaisesti väkeä keskiviikkona. Esimerkiksi valtuustoryhmistä vain kokoomus, vihreät ja kristilliset olivat paikalla.
Kaikki kummastelivat kuinka vähän heille oli kerrottu koko asiasta.
Arkkitehtuurikilpailukin oli pieni yllätys.
Paviljongin julkistamistilaisuudessa mukana ollut vihreiden valtuutettu Kaija-Leena Kaijaluoto ihmetteli miten vähin äänin Paviljonkiin suunnitellaan näin suurta laajennusta.
- Kun nykyistä Paviljonkia suunniteltiin, siitä sentään sai lukea ja kuulla etukäteen useita kertoja.
Tästä ei ole puhuttu.
Kokoomuslainen valtuutettu Ari Forsberg muistutti myös, että vielä ei ole päätetty edes tarvitaanko tällaista hallia saatikka että mihin se olisi parasta sijoittaa.
Kilpailuraadin puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikosen mukaan asia piti kyllä olla tiedossa, koska messu- ja kongressikeskuksen säätiössä kaikki puolueet ovat edustettuina.
- Ainakin siitä tämän jälkeen saadaan kuulla, Ikonen arveli. "
Keskisuomalainen 11.11.1999 Heljä Roikonen
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916paviljonki.htm



JYP:n Pajala: Jääkiekko voisi täyttää ehkä vain kymmenen prosenttia areenan kapasiteetista.

Jyväskylään suunniteltu ja kaiketi jotenkin rakennettavaksikin aiottu Areena voisi tarjota aivan uudet puitteet jääkiekolle ja JYP:ille, kunhan ehdoista sovitaan.
JYP:n toimitusjohtaja Pekka Pajala näyttää tässä vaiheessa ainakin aika realistiselta, kun hän kommentoi hallin ilmaantumista Jyväskylään.
Keskisuomalainen, Ilkka Kulmala perjantaina 12. marraskuuta 1999:
"Yli 7000 ihmistä vetävän ja vielä kovin kaukana toteutumispäätöksestään olevan areenan epäviralliseksi kustannusarvioksi on esitetty 200-250 miljoonaa markkaa. Pajala korostaa, että kysymys ei ole jäähallista.
- Ihmisille saattaa syntyä tällainen käsitys heti, kun jääkiekko liitetään vähänkin puheisiin mukaan.
- Jääkiekko voisi täyttää ehkä vain kymmenen prosenttia areenan kapasiteetista, Pajala selvittää.
- Se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi JYP olisi hallin asiakas 30-35 kertaa vuodessa. Pelaisimme Lutakossa ja harjoittelisimme Hippoksella.
- Toisaalta on turha tässä vaiheessa edes puhua JYP:stä asiakkaana. Emmehän tiedä mitään reunaehdoista, joilla halliin pääsisimme.
- Pajala uskoo kuitenkin, että jääkiekko olisi arenalle tärkeä asiakas.
- Ajattelisin niin, että tämänkaltainen halli halutaan Jyväskylään saada, se tarvitsee jääkiekkoa pysyäkseen kannattavana." Keskisuomalainen, Ilkka Kulmala perjantaina 12. marraskuuta 1999.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916paviljonki.htm#jypn



Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta.
Pentti Sainio kertoo kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle asiasta näin:
"Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta.
Ari Mennander kuvaa kirjassaan Hjallis, Hartwall Areena, että jääkiekkojoukkue HIFK petti sopimuksensa Hjalliksen kanssa seuran mukaan tulosta areenalle. "Hjallis oli myynyt kaikki aitiot ja yhteistyösopimukset olettaen, että HIFK siirtyy Jokerien mukana uuteen suurhalliin. Sen piti olla täysin selvää. HIFK oli allekirjoittanut asiasta esisopimuksen, jota se ei katsonut sitovaksi. Kyseinen sopimus riitti kuitenkin pankkien ja vakuutuslaitosten lakimiehille, kun Hjallis ja Pekka Laitto olivat rahoituskierroksellaan."
Rahoituskierroksella tuota sopimusta Hjallis kumppaneineen tarvitsikin. Tuo esisopimus syntyi siten, että Hjallis soitti vuoden 1995 kesä-heinäkuun vaihteessa HIFK:n varapuheenjohtajalle Frank Mobergille ja ilmoitti, että "tarvitaan rahoituksen kasaan saamiseksi ilmoitus, että tekin pelaatte tällä areenalla". Moberg otti yhteyttä HIFK:n puheenjohtajaan Kimmo Heinoon. HIFK:n piirissä mietittiin ehdot ilmoitukseen suostumiselle. Ne ilmoitettiin Hjallikselle, jonka toimistossa ne faksattiin takaisin esisopimuksen muodossa. Esisopimuksessa luki muun muassa:
"HIFK sitoutuu pelaamaan ottelunsa Pasilaan rakennettavassa uudessa Helsingin monitoimihallissa. Otteluvuokraksi on sovittu 10 % lipputuloista. Mikäli HIFK siirtää toimistonsa uuteen halliin, on vuokra 70 mk/neliö. HIFK saa myös yhden hallituspaikan Helsinki Halli Oy:n hallituksessa."
Kimmo Heino allekirjoitti esisopimuksen 21. heinäkuuta 1995. Sitten asiassa ei pitkään aikaan kuulunut mitään.
"Tähän esisopimukseen ei koskaan saatu Hjalliksen allekirjoitusta. Kun sitä ei kuulunut, niin meille heräsi ajatus, että mitenkä nämä ehdot nyt ovat? Kun kyselimme perään, että missä viipyy se sopimus, joka perustuisi näihin ehtoihin, niin Juha Rantasilalta tuli sopimusehdotus, jossa puhuttiin 20 %:n vuokrasta, ei tullut hallituspaikkaa eikä toimistoa", kertoo Moberg.
"Meillä raksutti nopeasti missä mennään. Kysyimme Jääkenttäsäätiöltä millä ehdoilla saamme jäädä Jäähalliin. Kun se selvisi tiedotimme julkisuuteen maaliskuussa 1996, että HIFK pelaa Helsingin Jäähallissa",
Moberg sanoo ja ihmettelee, että sen jälkeen häntä mollattiin Harkimon piiristä julkisuudessa "kusettajaksi".
Hjallis-kirjassa Hjallis on jo kiitollinen, ettei HIFK tullut mukaan Hartwall Areenalle. "Saimme niiden ottelujen tilalle parempia tapahtumia, joista tulee myös enemmän rahaa."
"Mutta en koskaan anna anteeksi sitä temppua, mitä ne tekivät."
Näin siis Pentti Sainio kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle.
Edellisen mukaan Harkimo ei kusettanut pelkästään HIFK:ta, vaan myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, jotka myönsivät hankkeeseen lainarahaa.
Harkimo on siis esittänyt lainaneuvotteluissa sopimuspaperin, jota ei ole aikonutkaan antaa sopimuskumppanilleen ja pitää paperissa sovittua sovittuna.
Onko Harkimon oma nimikirjoitus sellaisessa paperissa väärennös? Täyttääkö tällainen menettely törkeän petoksen tuntomerkit? Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916paviljonki.htm 



VARJOJA Arena-teatterissa Antti Viinikka vai Eva-Riitta Siitonen
Kukaan ei näytä olleen Arena-teatterin kummallisen vuosimäärärahan isä tai äiti. Helsingin kaupungin valtuustossa kysymykseen vastannut apulaiskaupungin johtaja Antti Viinikka vastasi vain pöyhkeästi, että asia päätettiin.
Siis "päätettiin"!
Asiasta päätösvallan omaavan lautakunnan puheenjohtaja Yrjö Larmola ei kuitenkaan muista tällaista päätetyn eikä päätöstä pöytäkirjoistakaan voi lukea, kun sitä siellä ei ole.
350 000 markan omituinen määrärahakorotus tuli siis sellaisen teatterin hyväksi, jonka yhtenä osakkaana on Matti Siitonen, kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitosen puoliso. Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm



Lain yläpuolella? Tapaukset: formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen.
Omituiset todistajat:
Jokeripomo Harry Harkimo ja Sampo Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Jukka Härmälä.
Ajettuaan miltei liikenteenvalvojan päälle, joka ei armollisesti osannut hypätä tarpeeksi vikkelästi sivuun, maailmanmestari formulakuski Mika Salo väittää tapauksen olleen tapahtumaton ja "täyttä soopaa".
Todistajaksi hän nimeää vieressään istuneen kyyditettävän ja myöhemmin ylimääräiseksi todistajaksi ilmestyi "Harry Harkimo, joka toteaa, että Mika Salo oli hänen kutsumanaan Areenalla, eikä tapauksessa ole mitään ongelmia.
Harkimon mielestä asian nousu esiin kuulunee suomalaisen kateuden piiriin. Hän ei povannut liikenteenvalvojan työsuhteesta eilen illalla järin pitkää." Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa.
Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi.
Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti!
"Huono säkä"-ilmaus Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999. Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain



Sundqvist- juttu Arsenal-Sillan Matinlassi syytettyjen penkille?
Käräjäoikeuden päätöksen perusteluja: "Velkoja ei ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua."
Syytteet kaatuivat jälleen.
Ulf Sundqvist on kohta vapaa mies. Keskisuomalainen 13.11.1999 (Helsinki STT).
Helsingin käräjäoikeus on hylännyt syytteet STS-pankin ex-pääjohtajaa Ulf Sundqvistia vastaan. Häntä syytettiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä.
Sundqvistilla on ollut perusteltu usko velan sopimisesta velkojan eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan kanssa, todetaan käräjäoikeuden perusteluissa.
Oikeuden perjantaisen päätöksen mukaan Sundqvist ei ole hävittänyt omaisuuttaan eikä ole omalla rahankäytöllään tahallaan toiminut velkojan vahingoksi. Näin ollen oikeus hylkäsi myös Arsenal-Sillan vahingonkorvausvaatimukset.
Käräjäoikeuden mukaan Sundqvistilla on ollut ja on edelleen niin korkea tulotaso, että hän on pystynyt maksamaan velkansa. Täten hänen rahankäyttönsä ei ole heikentänyt hänen kykyään maksaa velkaansa Arsenal-Sillalle. Sundqvist jatkoi ulkoista elämäänsä ja rahankäyttöään samalla tavalla kuin ennen käräjäoikeuden vahingonkorvauspäätöstä.
Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mielestä Sundqvistin olisi pitänyt alkaa varautua korvausvelan maksamisen ja supistaa rahankäyttöään. Tällöin velkaa ei ollut kuitenkaan vahvistettu lainvoimaiseksi ja toiseksi Sundqvistilla oli odotuksia velan sopimisesta.
Velkoja ei kiirehtinyt
Sundqvistin vahingonkorvausvelka Arsenal-Sillalle todettiin tammikuussa 1995. Tuomio toimitettiin ulosottoon, mutta omaisuutta ei ulosmitattu. Tällöin luotolliset tilit olivat suurimman aikaa miinuksella.
Helsingin hovioikeus piti käräjäoikeuden päätöksen voimassa. Tätä tuomiota ei toimitettu ulosottoon.
Päätöksen perusteluissa todetaan, että Sundqvist onkin voinut odottaa korkeimman oikeuden päätöstä ja olettaa, ettei velkoja ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua.
Velkoja oli turvannut asemaansa omaisuuden myymis- ja hukkaamiskiellolla. Sen sijaan elinkeinotuloa ei ulosmitattu.
Toisin kuin Sundqvist on väittänyt, velkojalla on käräjäoikeuden mielestä ollut todellinen perintätahto. Kuitenkin velkoja on ottanut huomioon, ettei kukaan yksityishenkilö pysty maksamaan käräjä- ja hovioikeuden määräämiä vahingonkorvaussummia.
Entisen STS-pankin johtokunnan kuudelle jäsenelle määrättiin 26 miljoonan markan korvaussumma korkoineen. Korkein oikeus antoi päätöksensä Sundqvistin vahingonkorvausjutussa heinäkuussa 1997.
Tämän jälkeen hän aloitti velkojan kanssa neuvottelut sopimuksesta ja maksoi sen edellyttämät 1,2 miljoonaa markkaa. Käräjäoikeus toteaa, että Sundqvistin henkilökohtainen velkavastuu on säilynyt muuttumattomana aina sopimukseen asti.
Oikeuden mielestä velkoja ei ole menettänyt saataviaan, vaan käräjäoikeuden mukaan kyseessä voisi korkeintaan olla maksun viivästyminen.
Syyttäjä valittanee
Valtionsyyttäjä Pekka Koponen pitää todennäköisenä, että hän valittaa Sundqvist-päätöksestä ja vie jutun Helsingin hovioikeuteen.
- Käräjäoikeuden päätöksessä mikään ei muuta syyttäjäpuolen näkemystä; olen samalla kannalla kuin aiemminkin, Koponen sanoo.
Koponen on eri mieltä käräjäoikeuden kanssa siitä, oliko Sundqvistin toiminta tahallista. Koposen mielestä Sundqvist piti tahallaan luotolliset tilinsä miinuksella niin, ettei velkojalle eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillalle riittänyt maksettavaa. Valtionsyyttäjän mielestä Sundqvistin toiminta myös loukkasi velkojan etua.
Käräjäoikeus perusteli vapauttavaa päätöstään muun muassa sillä, että Sundqvistilla oli perusteltu usko olettaa, että saamisista voidaan sopia velkojan kanssa.
- Olen tästäkin eri mieltä. Esitutkinnassa ei ole sanallakaan viitattu tällaiseen, ei edes Sundqvist itse ole sitä tehnyt, Koponen huomauttaa.
"Asiallinen päätös"
Ex-pankinjohtaja Ulf Sundqvist pitää Helsingin käräjäoikeuden perjantaista päätöstä tiukan asiallisena. Häntä vastaan nostettu syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä kaatui.
- Syyte osoittautui perättömäksi. Oikeus yhtyi meidän esittämiimme vastaväitteisiin ja todisteluun, Sundqvist sanoi järjestämässään tiedotustilaisuudessa. Sundqvistin mielestä häneen kohdistuneet toimet alkoivat poliittisista syistä kunnallisvaalien alla vuonna 1992.
- Suomessa pankkikriisin hoito on mennyt pitkäksi, koska lähdettiin oikeudenkäyntien tielle toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ratkaisu ei ole ollut valtion kannalta tuottoisa eikä viisas, Sundqvist huomautti.
Sundqvistin toiveissa on nyt työrauha. Hän totesi aikovansa vastakin elättää itsensä ja perheensä. Hän myös huomautti, että jos hän ei olisi tehnyt koko aikaa töitä, hän ei olisi pystynyt maksamaan vahingonkorvausta Arsenal-Sillalle. Hän kuitenkin maksoi sopimuksen edellyttämän summan.
Sundqvistin xxxxxxxxxx Zacharias Sundström totesi käräjäoikeuden ottaneen selkeästi kantaa siihen, että velan määrän on oltava määritelty. Sundqvist määrättiin yhdessä muiden STS-pankin johtoon kuuluvien kanssa maksamaan korvauksia. Sundströmin mielestä tarkkaa vahingonkorvaussummaa ei voitu määritellä, koska oikeuden päätöksistä oli valitettu ja prosessi kesken. Keskisuomalainen 13.11.1999 (Helsinki STT).
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm



Tahallinen hämäys keskustelussa 1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!
Tahallinen hämäys keskustelussa 2:
Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!
Tähän lankaan menivät liian monet, ministeriä myöten!
"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.
Ei voi olla sattuma, tai sitten voi, että valtakunnan päälehti uutisoi eduskunnassa käytyä keskustelua sisäsivuillaan otsikoiden juttunsa isoin kirjaimin:
Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta"
ja hiukan pienemmällä.
Siimes: Pankit ilmeisesti tottuneet saamaan tukea tavalla tai toisella.
Juttu alkaa Voutilaisen puheiden tyrmäämisselostuksella Sitten on asiaa:
"Hallituksen pankkitukiselonteon käsittelyn yhteydessä korostettiin sitä, että pankkikriisissä on ollut rahan lisäksi kyse suuresta inhimillisestä onnettomuudesta. Sekä vasemmistoliiton, kristillisten että pienryhmien ryhmäpuheissa ehdotettiin talouskriisin takia velkaantuneiden jonkinlaista armahdusta."
"Ehdotus ei saanut tukea suurista ryhmistä." .
"(Siimes) torjui selkeästi ehdotukset pankkikriisin jälkeisten velkojen yleisestä armahtamisesta."
"Sdp:n Leena Luhtanen nimesi pankkikriisin aikaan pääministerinä olleen keskustan Esko Ahon "pankkituen varsinaiseksi pääarkkitehdiksi"."
Sitten Luhtanenkin sortuu lillukanvarsiin, niin kuin myös keskustan Mari Kiviniemi, joka kuitenkin
"nimesi kriisin säästöpankkikriisiksi ja koko kansantalouden poikkeustilaksi."
Sitten Kari Kantalainen (kok) jatkoi lillukanvarsilinjalla kunnes jatkoi:
".yleiseen velallisten armahdukseen ei voida mennä."
Sitten Kari Uotila (vas) vaati yksityisille yrityksille, siis pankeille palveluvelvoitetta! Lopulta hänkin vaati:
"pankkikriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden velallisten omista lähtökohdista tapahtuvan sovittelun lisäämistä."
""Ennen perintäkannan siirtoa uudelle perintätaholle tulee mahdollisimman monelle perittävälle antaa mahdollisuus sovintoratkaisun tekemiseen"."
Sitten Vihreiden Erkki Pulliainen
"kepitti hallituksen selontekoa siitä, että siinä käsitellään pankkikriisiin liittyvää lähihistoriaa "niukasti ja silkkihansikkain"."
"Pulliainen nimesi 1990 pääministerinä olleen Harri Holkerin (kok) "kasinopelikauden ruhtinaaksi" ja Holkerin hallituksen kauden "tyhmyyden aikakaudeksi".
Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan! (Sanomanetti).
"Pulliainen esitti erillisen komitean perustamista käsittelemään ylivelkaantuneiden ongelmia. Sen puoleen voisivat määräajan puitteissa kääntyä kaikki ne, jotka "katsovat tulleensa väärinkohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla"."
Taidatkos sen ihanammin sanoa! (Sanomanetti).
Ruotsalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ola Rosendahl puuttui lillukanvarsien lisäksi myös takaajan asemaan:
""Pankkikriisin aikana takaaja ei aina ollut tietoinen velvoitteistaan."
Itseasiassa pankit huijasivat ihmisten nimiä papereihin kertomatta esimerkiksi mitä yleispanttaus tarkoittaa! (Sanomanetti)
Kristillisen liiton Sakari Smeds:
"Pankkikriisin murjomille pitää antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus". "Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä akordia, velka-armahdusta, laajaa sopimisen ja sovittelun henkeä".
Perusssuomalaisten Raimo Vistbacka totesi, että: "pankkituki olisi pitänyt kierrättää velallisten kautta"."
Remonttiryhmän Risto Kuisma arvioi, että "pankkituella ostettiin hiljaisuus ja estettiin kriisin syiden avoin selvittäminen."
"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999. sanomanetti.fi 18. marraskuuta 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit2.htm



VARJOJA Pankinomistajien tuessa
Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila
vai vai vai ...
voi voi voi ...
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta.
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat?
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla.
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää?
sanomanetti.fi 18. marraskuuta 1999 pm
vai vai vai ...
Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila
Pankinomistajien tuessa
VARJOJA
Mauno Koivisto, entinen Suomen tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin johtaja ja entinen Työväen Säästöpankin (myöhemmältä nimeltään STS-pankki) johtaja, entinen grynderirakentamisen konsultti, nykyisin eläkkeellä. Kirjoitti huomiota herättäneen artikkelin Keskisuomalaisessa: "Säästöpankit joutavat mennä" juuri ennen säästöpankkien lahtaamista.
Esko Aho, entinen Suomen pääministeri ja entinen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies, nykyinen presidenttiehdokas.
Ulf Sundqvist, Entinen ministeri ja entinen STS-pankin pääjohtaja, nykyinen konsultti, ollut syytteessä kavalluksesta, joka viime kesähelteellä hylättiin ja josta valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe ei valittanut hovioikeuteen. Syyte velallisen epärehellisyydestä on tällä hetkellä hovioikeuden ratkaistavana.
Pentti Kouri, sijoittaja ja liikemies. Tunnettujen Kouri-kauppojen rahoja katosi 120 miljoonaa Cayman-saarille ja sille tielle ne jäivät. Rahoista osallisiksi päässeiksi on mainittu jopa arvostettuja pääjohtajia! Nykyisin bisnekset ilmeisesti vaatimattomampia, mutta Kouri tullaan aina muistamaan hankkimastaan Kouri-kokoelmastaan, ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmastaan, joka ajautui Suomen valtiolle ja joka nyt on esillä "hävyttömästi" ilman Kourin nimeä!
Per-Erik Lundh, Metalliliiton puheenjohtaja ja entinen miljarditappion tuottaneen ammattiliittojen Osuuspankki Yhteistuen hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka irtautui tehtävästään juuri sopivasti ennen romahdusta, dollarien maahantuoja.
Jaakko Lassila, entinen Kansallis-Osake- Pankin pääjohtaja, entinen Pohjolan pääjohtaja, tuli kuuluisaksi "Tosi on"-lauseestaan, sekaantui Kouri kauppoihin ja lähti eläkkeelle ennen lopullista romahdusta.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit2.htm



Kompastuuko Aho pankkisaliin? Yhden totuuden julistus ei vakuuta.
Muut lehdet: Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Veikko Vaniala
"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut.
Esko Ahon mielestä pankkikriisistä on kulunut liian lyhyt aika. Toimenpiteiden järkevyyttä ei voi vielä arvioida.
Pankkikriisin hoidon yksi pääarkkitehdeistä, entinen pääministeri, presidenttiehdokas Esko Aho (kesk) ei ota vastuuta valitusta linjasta yksin.
- Linja pankkikriisin hoidossa oli yhteinen. Eduskunta päätti yksimielisesti, että pankit pidetään pystyssä, Aho sanoo." Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Veikko Vaniala
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm



Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
"Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa."
"Tausta Näin naapureissa
Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittavat menettivät rahansa. Norjassa lasketaan, että valtio pääsee plussalle, kunhan myy lopun pankkiomistuksensa.
Ruotsissa valittiin periaatteessa samanlainen linja kuin Suomessa: jaettiin pankkitukea ja perustettiin kaksi omaisuudenhoitoyhtiötä.
Ruotsissa pankkikriisi oli Suomea enemmän kiinteistökriisi. Ruotsissa asia hoidettiin niin, että kiinteistöjen arvoa ei kirjattu alas, ja vältyttiin turhilta konkursseilta. Ruotsissa ja Norjassa pankeille ei ajautunut valtavia kiinteistömassoja, niin kuin Suomessa, jossa on puhuttu massiivisesta omaisuuden uusjaosta.
Pankkikriisin vaikutukset valtiolle arvioidaan Ruotsissa plusmiinus nollaksi, kun otetaan huomioon valtion pankkiomistukset.
Norjan ja Suomen tilanne poikkesi Suomesta sikäli, että meillä taloudellinen lama oli syvempi kuin naapureissa.
Naapurimaissa ei myöskään ollut yhtään niin kehnoon jamaan joutunutta pankkia kuin Skop Suomessa. Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Tausta
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm



Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa.
Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan.
Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän itse.
Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin.
Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta.
Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi! sanomanetti.fi 18. marraskuuta 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm



"Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja.
Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi."
Torstai, 18.11.1999 Kaleva Timo Paakki
Pankkitukipuheet jatkuvat
"Monissa muiden alojen yrityksissä ajatellaankin yleisesti, että asiakkaat tuottavat. Siksi heidän käyntejään kannattaa toivoa.
Monissa puheenvuoroissa katsottiin ministerin arvioimalla tavalla, että valtion oli välttämättä turvattava rahoitusjärjestelmän toimivuus pankkikriisin aikaan.
Aiheellisia ovat silti kysymykset, tehtiinkö kaikki oikein. Suomen taloudenhan piti 80-luvun lopulla olla pohjoismaiden vahvin.
Nyt meille väitetään, että pohjoismaissa vain Suomessa valtion tappioon, vieläpä erittäin rankkaan, päättynyt pankkikriisin hoito johtui meidän taloutemme heikkouksista.
Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista.
Ikävimpiin tapahtumiin koko kriisin hoidossa kuuluivat Säästöpankki Suomen pilkkomiseen johtaneet tapahtumat.
Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja. Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi. Torstai, 18.11.1999 Kaleva Timo Paakki
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm



"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!"
Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla.
Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona.
"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä.
- Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataaan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen.
Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla.
- Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.
Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee.
- Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa.
Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii.
Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat.
- Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo.
- Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä.
Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt.
Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996.
- Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee.
...
EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm



Helsingin Sanomat keskiviikkona 17. marraskuuta 1999. Keskellä viikkoa.
Sara Heinämaa. Tieteen suhdanteita
Tieteellisen perustutkimuksen erityispiirre on siinä, että sen arvo - totuus - ei riipu taloudellisista ja poliittisista suhdanteista.
Tieteen tekemisen resursseja sitä vastoin rajaavat virkamiesten kuvittelukyky ja unelmat. Ihmistieteitä ei tällä hetkellä nähdä sijoituksellisesti "seksikkäinä".
Tutkijoilta evätään siksi tutkimisedellytykset. Helsingin Sanomat keskiviikkona 17. marraskuuta 1999.
Keskellä viikkoa. Sara Heinämaa.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916kulttuuri.htm



Viikon kuva 1: "Varjot vaihtavat"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916etusivu.htm



Viikon kuva 2:
"Helsingin Sanomien tasapäistetty toimitus"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916etusivu.htm#kuva2



Viikon kysymys: Jännittääkö 2000?
kyllä ei Mielestäni ...
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916etusivu.htm#viikon



Viikon kuva:
"Pankkikonttorin karu kohtalo"
Säästöpankki -
Säästöpankki -
KOP-
Merita -
TYHJÄ.
http://www.sanomanetti.fi/galleria/uudet/1999/viikonkuvat/n9917viikonkuva.htm



NYKYAIKA
CHARLES CHAPLIN
1936
Nykyaika nyt!
Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta!
Versio 1.0 on nyt valmis.
perjantaina 26.11.99
tiistaina 30.11.99
Modern Times
NYKYAIKA
CHARLES
CHAPLIN
1936
Principal Characters
A factory worker .
. Charles Chaplin
A gamin .
. Paulette Goddard
A story of industry, of individual enterprise - humanity crusading in the pursuit of happiness. "Nykyaika" - tarina uutteruudesta ja yksityisestä yritteliäisyydestä - inhimillisen onnen etsinnästä.
Kuva ovessa: PRESIDENT ELECTRO STEEL CORP. Toimitusjohtaja SÄHKÖTERÄS OY
Toimitusjohtajan puhetta: Section 5, speeder up, 41 Osasto 5, vauhtia, 41
Huomio, työnjohtaja! Viitospenkin mutterit ovat löysällä!
Meck, osasto 5, lisää vauhtia, 47
Käykää hänen tilalleen.
Hei! Eipäs lorvailla, takaisi töihin!
Huomenta!
Kuuntelette Myyntinauhoite-yhtiön mekaanista myyntimiestä. Esittelen teille Billows-syöttökoneen, joka syöttää työläisenne heidän tarvitsematta keskeyttää työtään lounaaksi.
Parantakaa kilpailukykyänne poistamalla ruokatunnit. Lisätkää tuotantoa vähentämällä kustannuksia.
Ihmekoneessamme on kaunis aerodynaaminen virtaviivainen runko ja se toimii äänettömästi erikoisvalmisteisten kuulalaakerien ansiosta. Paineilma jäähdyttää keittolautasen, energiaa ei tuhlaannu keiton puhaltamiseen.
Robotti työntää suupalat pyörivältä lautaselta. Huomatkaa väliakselin kaksinivelinen maissinsyötin synkronoituine vaihteineen, jotka toimivat kielenpään kosketuksesta. Kyllästetty steriloitu suunpyyhin estää paidanrinnusta tahriintumasta.
Tässä vain muutama syöttökoneemme hienouksista. Sallikaa meidän nyt esitellä konettamme jonkun työläisenne kanssa. Jos haluatte pysyä kilpailukykyisenä, teillä ei ole varaa unohtaa Billows-syöttökonetta.
Väliteksti: Lunch time Lounasaika
Väliteksti: "We'll start with the soup again." "Aloitetaan vielä keitosta."
Väliteksti: "It's no good - it isn't practical." "Ei tule kauppoja. Se ei ole käytännöllinen."
Väliteksti: And time marches on into the late afternoon. Iltapäivä lähestyy loppuaan
Toimitusjohtajan puhetta: Osasto 5, huippunopeus!
Väliteksti (työtoveri): "He's crazy!!!" Hän on hullu!
Väliteksti: Cured of a nervous breakdown but without a job he leaves the hospital to start life anew.
Hermot jälleen kunnossa mutta työttömänä hän lähtee sairaalasta aloittamaan uutta elämää.
Väliteksti (tohtori): "Take it easy and avoid excitement." Välttäkää nyt kaikenlaista kiihtymystä
Kuvassa: CLOSED SULETTU Private keep out Yksityinen, pysykää poissa
Mielenosoittajien kylteissä: Yhtykää - vapaus - vapaus tai kuolema
Väliteksti (poliisi): "So you're the leader." Te olettesiis tämän vetäjä. Kuvassa: POLICE PATROL 40
Väliteksti: The gamin - a child of tehe waterfront who refuses to go hungry.
Sataman kasvatti, joka kieltäytyy näkemästä nälkää.
Väliteksti: Her little sisters - motherless Äidittömät pikkusiskot.
Väliteksti: The father - one of the unemployed. Isä - yksi työttömistä.
Väliteksti: Held as a communist leader our innocent victim languishes in jail.
Kommunistijohtajana pidätetty viaton uhrimme viruu vankilassa.
Väliteksti: Searching for smuggled "nose-powder". Salakuljetetun "nuuskan" etsijöitä.
Väliteksti: While outside there is trouble with the unemployed.
Ulkona on työttömyysmellakoita.
Katukuva: Billiards and pools
Väliteksti: The law takers charge of the orphans. Laki ottaa orvot huostaansa.
Väliteksti (viranomainen): "Take them away." Viekää heidät pois
Väliteksti (poliisi): "Where's the other girl?" Missä se yksi tyttö on?
Väliteksti: Happy in his comfortable cell.
Onnellisena viihtyisässä sellissään.
Kulkuri lukee lehteä: (THE DAILY NEWS EXTRA) STRIKES AND RIOTS BREADLINES BROKEN BY UNRULY MOB. LAKKOJA JA MELLAKOITA
Radiossa: Vanki, joka esti tovereidensa paon, on armahdettu. Sheriffi Couler ilmoitta sen hänelle tänään.
Väliteksti (vankilanjohtaja): "Bring number seven here!" Tuokaa tänne numero 7.
Väliteksti: The minister and his wife pay their weekly visit. Papin ja papinrouvan viikoittainen vierailu.
Radiossa: Jos kärsitte mahakatarrista, älkää unohtako.
Väliteksti (vankilanjohtaja): "Well, you're a free man." Olette vapaa mies.
Väliteksti: "Can't I stay a little longer? I'm so happy here.
Enkö saa jäädä vielä tänne? Viihdyn hyvin.
Väliteksti (vankilanjohtaja): "This letter will help you to get work. Now make good." Tämä kirje auttaa teitä löytämään työtä. Onnea matkaan.
Kirjeessä lukee: To whom it may concern - The bearer is an honest and trustworthy man. Any position given him will be appreciated by. - Your's truly Sheriff Couler Tämän kirjeen kantaja on rehellinen ja luotettava mies. Antakaa hänelle työtä. Sheriffi Couler.
Väliteksti (veneveistämön työnjohtaja): "Find a wedge like this!" Etsi tällainen kiila.
Väliteksti: Determined to go back to jail. Hän päättää palata vankilaan.
Väliteksti: Alone and hungry. Yksin ja nälissään.
Autonkyljessä: Davis Bread Company Oven to home. Leipää
Väliteksti (kuljettaja): "She stole a loaf of bread." Hän varasti leivän.
Väliteksti: "No, she didn't - I did." Ei hän sitä tehnyt vaan minä.
Väliteksti (nainen): "It was the girl - not the man." Tuo tyttö sen teki, ei se mies.
Kahvilan ikkunassa: Cafeteria Tables for ladies Kahvila Pöytiä naisille Elokuvateatterin sisääntulossa. The Globe Maapallo
Kahvilan seinässä: WINE served with MEALS Viiniä ruokailijoille
PATROL Väliteksti "Remember me - and the bread?" Muistatko minut ja sen leivän?
Väliteksti "Now is your chance to escape. Voit paeta.
Väliteksti (kulkuri): "Where do you live?"
Missä sinä asut? Väliteksti (tyttö): "No place - anywhere.
En missään - tai missä tahansa.
Väliteksti (kulkuri): "Can you imagine us in a little home like that?" Voitko kuvitella meidät tuommoisessa pikkukodissa?
Väliteksti (kulkuri): "I'll do it! We'll get ahome even if I have to work for it." Hankin meille kodin. vaikka työllä.
Väliteksti: An accident occurred in a department store. Tavaratalossa on tapahtunut onnettomuus.
Väliteksti (katselija): "The night watchman broke his leg." Yövartija katkaisi jalkansa.
Kirjeessä: Tämän kirjeen kantaja. Väliteksti (tavaratalon johtaja): "Give him the job and show him his duties." Antakaa työpaikka hänelle ja opastakaa hänet alkuun.
Väliteksti: Fourth floor. Toy department. 4. kerros - leluosasto.
Väliteksti: "Look! I can do it blindfolded!" Kyllä tämä minulta sujuu vaikka sokkona. Kuvassa: DANGER VAARA
Väliteksti: Fifth floor. Bedroom display. 5. kerros - makuuhuonenäyttely. Väliteksti: "I must punch the time clocks." Minun on leimattava kellokortti.
Väliteksti: "Now go to sleep and I'll wake you up before the store opens." "Nuku nyt. Herätän sinut ennen kuin liike avataan."
Väliteksti "Stay where you are!!!" Pysy paikoillasi. Kuvassa: Chose Old Rum Rommia.
Väliteksti: Big Bill recognizes a fellow - worker from the steel mills. Iso-Bill tunnistaa työtoverinsa terästehtaalta.
Väliteksti: "We ain't burglars - we're hungry." Emme me varkaita ole, vain nälkäisiä.
Väliteksti: The next morning. Seuraavana aamuna. POLICE PATROL
Väliteksti: Ten days later. 10 päivän kuluttua.
Väliteksti: "I've got a surpise for you. I've found a home."
Minulla on sinulle yllätys. Olen löytänyt meille kodin.
Väliteksti (kulkuri): "It's paradise." "Mikä paratiisi."
Väliteksti: "Of course it's no Buchingham Palace." "Eihän tämä tietenkään mikään kuninkaanlinna ole."
Kulkuri lukee lehteä: (THE DAILY NEWS EXTRA) FACTORIES REOPEN MEN TO BE PUT TO WORK AT THE JETSON MILLS THIS MORNING.
Tehtaat avaavat jälleen ovensa. MIEHIÄ TARVITAAN JETSONIN TERÄSTEHTAALLE.
Väliteksti: "Work at last!" Vihdoinkin työtä!
Väliteksti (kulkuri) "Now we'll get a real home!" Nyt saamme oikean kodin!
Väliteksti: The mechanic and his new assistant put to work repairing the long idle machinery. Asentaja ja hänen uusi apulaisensa komennetaan korjaamaan kauan seisoneita koneita.
Väliteksti: "My family heirloom ruined." Perintökelloni on pilalla.
Väliteksti: "Get that out of my way!" Ota se pois tieltäni.
Väliteksti: "Get me out of here!" Yritä saada minut ulos täältä.
Väliteksti: "Pull that lever!" Vedä siitä vivusta.
Väliteksti: "Hold it!" Seis
Väliteksti: "Get me out of here!" Hanki minut ulos täältä.
Kuvassa Master-öljykanisteri Väliteksti: "Get my lunch!" Tuo evääni tänne.
Väliteksti: "Where's your boss? Missä pomosi on?
Väliteksti: "Get your coat. We're on strike." Hae takkisi. Olemme lakossa.
Kuvassa: Tiili lentää vahingossa poliisin päähän. POLICE PATROL 40
Väliteksti: One week later. Viikon kuluttua.
Kuvassa: SINGING WAITERS-kyltti RED MOON CAFE.
Väliteksti: "She'd be good for the cafe." Hän sopisi kahvilaamme.
Väliteksti: One week later Viikon kuluttua. Kuvassa: POLICE STATION
Väliteksti: "I have a job for you." Löysin sinulle työpaikan.
Väliteksti: "Can you wait on table?" Osaatteko te tarjoilla?
Väliteksti: "Can you sing?" Osaatteko te laulaa?
Väliteksti: "All right, I'll give you a trial." Otan teidät kokeeksi.
Kuvassa: COUNTY JUVENILE DIVISION WANTED FOR: Escaped from juvenile officers PIIRIKUNNAN NUORISOHUOLTO_OSASTO ETSINTÄKUULUTETTU Irtolaisuudesta Karannut nuorisohuoltajien käsistä. (virkailija kirjoittaa).
Väliteksti: That night Tuona iltana.
Kuvassa: Poraa reikiä juustoon
Väliteksti: "I've been waiting an hour for roast duck." Olen odottanut jo tunnin sorsapaistiani.
Kuvassa: Kulkee väärästä ovesta Toisen tarjoilijan tarjotin lentää lattialle IN- OUT meni sekaisin Paisti joutuu tanssin pyörteisiin Temppuilijat nappaavat paistin Paisti jää roikkumaan lamppuun Lopulta paisti suoraan syliin.
Väliteksti: (Johtaja) "I hope you can sing." Toivottavasti osaat laulaa. Kuvassa: KEEP OUT OF DRESSING ROOM.
Kuvassa. ("tarjoilijat") Me laulaen teille Perunoita kannamme. Näin reippaasti uurastamme. Ja pienestä riksasta koko illan veisaamme.
Väliteksti: "Let's rehearse your song." Harjoitellaan sitä lauluasi. (Taustalla kuuluu tarjoilijoiden laulu "in moonlight" jne.
Väliteksti: "I forget the words." Unohdan sanat.
Väliteksti: "I forget the words." Unohdan sanat.
Väliteksti: "I'll write them on your cuff." Kirjoitan ne kalvosimeesi.
Kuvassa: A pretty girl and a Gay old man flirted On the boulevard. He was a fat old thing But his diamond ring Caught her eys. Nuori soma neitonen
Ja ikämies iloluontoinen Bulevardilla flirttasivat.
Mies oli vanha ja pulskanpuoleinen
Mutta tyttö oli huomannut timanttisormuksen.
Kuvassa: Kalvosimet lentävät Hädissään, Tyttö rohkaisee
Väliteksti: "Sing!! Never mind the words." Laula! Viis sanoista!
Kuvassa: Yleisö hermostuu, kunnes
Da dappan dappan more Ta tappan tappan tore Ra la lal lal lal lal laa Ra la lal lal lal lal laa
Hoppan poppam joree Bellan ballan boree Ra la lal lal lal lal laa Ra la lal lal lal lal laa
Oli kerran spageletto Tuli siitä ilon peitto Ra la lal lal lal lal laa Ra la lal lal lal lal laa
Tuli sitten kaunis senjoora Nimeltänsä Noora Tila tillan lallan laa Tila tillan lallan laa Kuvassa. Näyttää sormusta Pusut Valtavat suosionosoitukset
Väliteksti: "You 're great!. I'll give you a steady job." Olet loistava! Annan sinulle vakinaisen työpaikan.
Kuvassa: ETSINTÄKUULUTETTU IRTOLAISUUDESTA Tyttö ei pääse tanssimaan, itkee, pako
Väliteksti: Dawn. Aamun sarastaessa
Kuvassa istuvat, itku
Väliteksti: (tyttö) "What's the use of trying?" Mitä mikään kannattaa?
Väliteksti: "Buck up - never say die. We'll get along!"
Pää pystyyn! Älä hellitä!. Kyllä me pärjäämme!
Kuvassa:
"SMILE"
Hymyä
Kuvassa: Kävely vastavaloon vuoria kohti
Kuvassa: The End (koristeellisesti)
Kuvassa: PASSED BY THE NATIONAL BOARD OF REVIEW.
Suomennos: Eija Pokkinen
http://wso.williams.edu/~dgerstei/chaplin/intro.html
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917chaplininnykyaika.htm



Muut lehdet:
Eläke-Kansan johdolta vaaditaan 50:tä miljoonaa markkaa. Taloussanomat 23.11.1999
"Työeläkeyhtiö Eläke-Kansan entiseltä johdolta vaaditaan yhteisvastuullisesti 50 miljoonan markan vahingonkorvauksia eläkeyhtiön varojen päästämisestä ilman vakuuksia muihin Kansa-ryhmän yhtiöihin. Oikeudenkäynti Eläke-Kansan entistä toimitusjohtajaa ja yhdeksää muuta hallituksen jäsentä vastaan alkoi tänään Helsingin käräjäoikeudessa.
Eläke-Kansan entinen johto kiistää syytteet. Heidän näkemyksensä mukaan valta varojen siirrosta oli eläkeyhtiön omistajalla eli Kansa-yhtymällä ja edelleen sen omistajayhtiöillä.
Vahingonkorvauksia vaativa Eläke-Kansan konkurssipesä katsoo, että huolimattomalla toiminnalla yhtiön johto aiheutti runsaan 300 miljoonan vahingon Eläke-Kansalle. Eläke-Kansan johdon mielestä konkurssipesällä ei ole edes oikeutta ajaa asiaa. Eläke-Kansa ajautui konkurssiin viiden muun Kansa-ryhmän yhtiön kanssa vuoden 1994 lopussa. Ryhmän vaikeudet alkoivat sen jälkeen, kun Kansa-ryhmän omistaja Eka oli ensin kaatunut." Taloussanomat 23.11.1999
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm



Muut lehdet:
Syyttäjä valittaa Sundqvist- päätöksestä. Keskisuomalainen 16.11.99
"Valtionsyyttäjä Pekka Koponen on päättänyt viedä STS-pankin ex-pääjohtaja Ulf Sundqvistia koskevan oikeusjutun Helsingin hovioikeuteen.
Koponen ei hyväksy käräjäoikeuden näkemystä siitä, että Sundqvistin runsas rahankäyttö ei olisi olennaisesti heikentänyt hänen todellista velanmaksukykyään. Hän ei myöskään usko, etteikö Sundqvist olisi tätä voinut lopullisen maksukykynsä tasoon nähden alusta alkaen myös mieltää.
Juttu on Koposen mielestä arvioitava rikosoikeudellisesti toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt, joten hän vie jutun hovioikeuden tutkittavaksi. Koponen toteaa, että rikosoikeudellinen pääsääntö on käräjäoikeudenkin mielestä se, että velallisen on suuren korvaustuomion antamisen jälkeen ryhdyttävä varautumaan velan maksamiseen ja supistettava rahankäyttöään, jotta hän välttyy rangaistukselta.
Koposen mukaan käräjäoikeus on tästä kuitenkin poikennut ja katsonut, ettei Sundqvistin ole tarvinnut ryhtyä supistamaan huomattavan suuriakaan menoja. Koponen toteaa, että käräjäoikeuden mukaan Sundqvistilla on ollut perusteltu syy otaksua, että aikanaan tehtäisiin korvaussopimus, jonka tasosta hänellä ei ollut tietoa, mutta josta hän hyvätuloisena arveli selviävänsä. Koposen mielestä Sundqvist olisi voinut maksaa vahingonkorvausta 500 000 markkaa jo ennen sopimuksen tekoa, jos hän olisi varannut siihen kohtuullisen osan lähes 35 000 markan kuukausinettotuloistaan.
Tämä olisi lisännyt 50 prosenttia Sundqvistin maksamaa korvausta. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Sundqvist teki sopimuksen vahingonkorvausten maksusta omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan kanssa ja maksoi sopimuksen edellyttämän 1,2 miljoonan markan korvauksen. Helsingin käräjäoikeus totesi päätöksessään viime perjantaina, ettei Ulf Sundqvist ole syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen." Keskisuomalainen 16.11.99
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm



Pohjola - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista.
Iiro Viinanen television haastattelemana 23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto.
Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään talouselämän asioista?"
Viinanen: "Ehdottomasti".
Helsingin Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm



"Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä". (Ilta-sanomat 23.11.1999)
"HJK:n ja FC Jokerien nokkamiehet Olli-Pekka Lyytikäinen ja Hjallis Harkimo ovat ajautuneet yllättävän kovaan sanasotaan pudotuspelihankkeen takia. Yllättävään siksi, että kaksikko pyörittää yhdessä Palloliiton kanssa ensi kesänä avattavaa Töölön futisstadionia.
Lyytikäisen mukaan Harkimo voi halutessaan erota liigahallituksesta, mikäli mies ei ole tyytyväinen asioiden käsittelyjärjestykseen ja -tapaan Suomi-futiksessa. Harkimo on syyttänyt Lyytikäistä takinkäännöstä sen jälkeen , kun liigahallitus päätti kiperän äänestyksen jälkeen taipua pudotuspelien kannalle. Harkimon mukaan Lyytikäisen jarrupuheet ovat "tyypillistä jalkapalloa".
Kättä päälle värväämisestä.
Tähän asti Helsingin kahden voimapesän yhteiselo on sujunut ilman julkista riitelyä. Kaksikon yhteistyötä on avittanut kulisseissa solmittu herrasmiessopimus, jonka mukaan HJK ja FC Jokerit eivät kosiskele toistensa pelaajia.
Vaikka sopimus ei ole pitänyt, esimerkiksi maajoukkuepakki Hannu Tihisen osalta, niin Lyytikäinen ja Harkimo tarvitsevat toisiaan. Pääkaupunki on liigafutiksen veturi, pelataan sarjaa tavalla tai toisella." (Ilta-sanomat 23.11.1999)
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm



Harry Harkimo sopimuskumppanina 2:
Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen. (Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle).
"Keväällä 1998 Harry Harkimo kumppaneineen sai puhuttua A-lehtien kustantajan edustajan Olli-Pekka Lyytikäisen sijoittamaan A-lehtien varoja yli kolme miljoonaa Jokerit HC Oy:hyn.
Sitä kautta Hjallis yrityksineen olisi vastavuoroisesti sijoittanut miljoonia jalkapalloseura HJK:n toimintaan tulevaisuudessa hallitsemaan osakeyhtiöön keväällä 1999.
Hjallis kuitenkin veti rahansa HJK:sta yllättäen, esisopimuksesta huolimatta. Marraskuun 9. päivänä 1998 Hjallis ostikin jalkapallo-areenahankkeensa pelikaveriksi Pallokerho-35:n jalkapallojoukkueen ottamalla Jokerien vastuulle PK:n parinsadan tuhannen markan velat. Halpa hankinta hyvin menestyneestä joukkueesta, joka kaudella 1998 nappasi jalkapallon SM-pronssia.
Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut usein vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta." (Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle).
Aikaisemmin Sanomanetti on kertonut, kuinka Hjallis kusetti HIFK:ta. Näyttää aivan ilmeisesti siltä, että Harkimo tekee erilaisia esisopimuksia ja sopimuksia vain hyödyttääkseen itseään.
Aivan selvästi kaikki hänen toiminnoissaan mukana olijoiden on syytä olla varuillaan, niin Jyväskylässä kuin myös Kirkkonummella, joihin suunnitelluissa areena-tyyppisissä hallihankkeissa tämä "guru" on mukana.
Jotenkin tuntuu siltä, että hän on kaappaamassa lisää jalkapalloseuroja ja ottaa tavalla tai toisella koko jalkapallobisneksen haltuunsa.
Kannattaisi myös selvittää, miten Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde on kuvassa mukana. Onko Veikkaus Oy oikealla asialla, kun se sorkkii jalkapallon sarjajärjestelmää bisnesmiesten toivomalla tavalla?
Parasta oli koko lajille, että Harkimo luopuisi "omakustannushintaan" koko Töölön jalkapallostadionista ja yhteiskunta löytäisi loppumiljoonat kyseiselle hankkeelle jostakin. Eihän sitä niin kovin montaa miljoonaa enää tarvittaisi lisää! Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917harkimoareena.htm



Lahjoiko Kummola erotuomarin?
Olivatko Tampere United - Atlas-ottelun viimehetken rankkarit sovittuja?
Kaikkien hämmästykseksi Atlas tuhri viime syksynä viime hetkellä voittonsa ja näin loppujen lopulta Kalervo Kummolan Tampere United nousi Veikkausliigaan. Nyt kun on paljastunut Kalervo Kummolan kähminnät jääkiekossa tulee helposti ajatus, että sama meno jatkuu futiksessa. Yleistä huomiota saanut rangaistuspotkun tuomitseminen olisi syytä katsoa videonauhalta uudestaan ja miettiä mistä oli oikein kysymys. Lahjoiko Kalervo Kummola erotuomarin vai kenties pelaajan tai molemmat? Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm



Muut lehdet:
"Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta" Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa.
"Poliitikot ovat oppineet antamaan anteeksi. Itselleen.
Eduskunnassa käyty keskustelu pankkikriisistä ja pankkituesta oli ikävä osoitus poliitikkojen kyvyttömyydestä paneutua Suomen kansantalouden kalleimman yksittäisen tapahtuman syihin. Kyvyttömyyden päällimmäinen syy on selvä: poliitikot eivät halua paljastaa omia virheitään, koska virheiden lunnaat on peritty veronmaksajien taskusta.
Tunnetuista poliitikoista ja heidän toimistaan löytyy paljon enemmän pankkikriisin selitykseen kelpaavia vastauksia kuin pankkien kasinopeleistä. Ahneet kasinopelurit ja talouselämän edustajat ovat kuitenkin olleet sopivia pääsyyllisiä. Kasinopelin korostaminen on peittänyt poliitikkojen ja kansakunnan johtajien roolit.
Tämä arvio saa runsaasti tukea professorien Seppo Honkapohjan ja Erkki Koskelan lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta Finlands Depression; A Tale of bad luck and bad policies. Tutkimus osoittaa, miten poliitikkojen, hallitusten ja Suomen Pankin huonosti suunnittelema talous- ja rahapolitiikka johti Suomen vaikeaan jamaan.
Pankkivalvonnasta vastuussa olleet viranomaiset ja poliitikot eivät huolehtineet edes siitä, että paikallispankkien vakavaraisuussäännökset olisivat seuranneet niiden riskien huimaa kasvuvauhtia. Tällä perusteella on hyvin ymmärrettävää, etteivät poliitikot halua nostaa pankkikriisin vastuunkantajiksi poliitikkoja.
Jos esimerkiksi Mauno Koiviston monet roolit Suomen Pankin pääjohtajana, valtiovarainministerinä, pääministerinä ja presidenttinä ruodittaisiin, parrasvaloihin olisi pakko ripustaa myös muita poliitikkoja.
Eduskuntakeskustelussa päädyttiinkin toteamaan, ettei pankkikriisiä voitu hoitaa toisin. Oli vain yksi vaihtoehto, jota silloinen pääministeri Esko Aho (kesk.) toteutti. Vaihtoehtoja kyllä tarjottiin Aholle ja silloiselle valtiovarainministeri Iiro Viinaselle (kok.). Ne eivät kuitenkaan kelvanneet.
Ruotsissa ja Norjassa valittiin vaihtoehtoinen tie auttaa pankit ja niiden asiakkaat ulos kriisistä. Tänään voidaan kiistatta havaita, että Suomessa valittu, yli 50 miljardia markkaa maksanut hoitotapa oli selvästi kalliimpi kuin ruotsalaiset ja norjalaiset keinot.
On perin ikävää, että Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen tuore lausunto tuottamattomista pankkiasiakkaista on onnistunut hautaamaan alleen todellisen ja tarpeellisen keskustelun pankkikriisistä ja sen syistä.
Vaikka poliitikot haluavat painaa pankkikriisin villaisella, jokainen suomalainen muistaa sen pitkään. Kriisin hintana on edelleenkin velka, josta jokainen suomalainen kantaa 10 000 markan henkilökohtaista osuutta."
"Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta" Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917pankinomistajientuki.htm



Mitä STT kertoi "Suuresta pankkituki-keskustelusta" ja mitä tästä poimittiin edelleen kerrottavaksi? Lue lisää!
Seuraavat STT:n välittämät uutiset ovat pohjana eri lehtien ja tiedotusvälineiden tiedottamiselle "Eduskunnan suuresta pankkitukikeskustelusta", jossa piti kertoa yhteiskuntaamme pahoin järkyttäneen ja yksilötasolla jopa tragedioihin päättyneen talouspolitiikan seurauksista. Julkaisemme sähkeet sellaisenaan lukijoiden arvioitaviksi.
Pankkien ahneudelle kyytiä eduskunnan tukikeskustelussa
(11/17/99 20:16:39) HELSINKI, STT
Asiakkaiden jakaminen vuohiin ja lampaisiin tuomittiin jyrkästi. Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa
(11/17/99 20:17:11) HELSINKI, STT
Keskustan mielestä pankkituki oli välttämätön paha. Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta
(11/17/99 23:03:50) HELSINKI, STT
Pankinjohtaja Voutilainen sai huutia eduskunnassa. Pankkien ahneudelle kyytiä eduskunnan tukikeskustelussa.
Ajatus pankkipalveluiden käyttäjien jakamisesta hyviin ja huonoihin asiakkaisiin sai jyrkän tuomion eduskunnan keskiviikkona käymässä pankkitukikeskustelussa.
Monissa puheenvuoroissa syytettiin pankkeja järkyttävästä ahneudesta ja todellisuuden tajun menettämisestä. SDP:n ryhmäpuhuja Leena Luhtanen muistutti pankkien parantaneen kannattavuuttaan mm. raa'alla henkilöstöpolitiikalla, karsimalla kuluja ja hankkimalla uusia tuottoja. Luhtasen mukaan vähittäispankkitoimintaa harjoittavan pankin on tarjottava palveluitaan kaikille. Vähittäiskauppakaan ei voi rajata asiakkaitaan esimerkiksi siten, että se ilmoittaisi palvelevansa vain yli 1000 markalla ostavia henkilöitä. Luhtanen moitti hallituksen selontekoa siitä, ettei se kerro riittävästi pankkituen vastikkeellisuudesta. Lisäksi pankkituen eräänlaiselta loppuarviolta olisi odottanut laajaa koko kriisiä koskevaa yhteenvetoa. SDP:n ryhmä kiirehti tarpeellisia muutoksia pankki- ja vakuutusvalvontaan, jotta tarpeeton riskinotto voidaan vastaisuudessa torjua. Valvontaviranomaiset tulisi yhdistää samaan virastoon yhdessä ministeriössä.
Pankkien johdolta odotetaan nöyryyttä
Myös kokoomuksen Kari Kantalainen kaipasi pankkien johdolta edes lievää nöyryyttä veronmaksajien edessä. Puheet veromarkoin kustannettavista "kannattamattomien" asiakkaiden palveluista osoittavat hänen mukaansa irtautumista yhteiskunnan todellisuudesta. Kantalainen puolusti vireille pantuja vahingonkorvausoikeudenkäyntejä osana koko pankkikriisin hoitoa. Väärinkäytösten ja holtittomuuksien painamisella villaisella olisi entisestään vaikeutettu yhteiskunnalliseen ilmapiiriin katkeroittavasti. Vastaajat on tähän mennessä tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia noin 84 miljoonaa markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 10 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan rahaa on onnistuttu saamaan sulkutalletuksien, ulosmittausten ja sovintosopimusten kautta yhteensä vain kymmenisen miljoonaa markkaa.
Palveluvelvoite pankeille lailla
Vasemmistoliiton Kari Uotila kuvasi Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen "vuohia ja lampaita" koskevaa lausuntoa vähävaraisia nöyryyttäväksi. Se on saanut monet esittämään vaatimuksia köyhien oman pankin perustamisesta. Uotila ei pitänyt tällaista hanketta tarkoituksenmukaisena. Hän esitti sen sijaan palveluvelvoitteen säätämistä pankeille lailla. Toimiluvan saamisen ja säilymisen ehtona ne tulisi pakottaa turvaamaan kattavat ja määrätyn tasoiset palvelut kaikille kansalaisille.
Myös RKP:n ryhmä torjui ajatuksen, että pankit voisivat sanoutua irti julkisesta vastuustaan siirtämällä kannattamattomat asiakkaat sosiaaliviranomaisille. Ola Rosendahl (r.) kiinnitti lisäksi huomiota perheisiin, jotka ovat yhä maksuvaikeuksissa kasinotalouden seurausten vuoksi.
Vihreiden Erkki Pulliainen teki ehdotuksen puolueettoman "oikeuskomission" perustamisesta. Se toimisi pankkikriisin yhteydessä ylivelkaantuneiden entisten säästöpankkien ja omaisuudenhoitoyhtiöiden asiakkaiden oikeusturvaelimenä. Tämän elimen puoleen voisivat määräajassa kääntyä kaikki ne, jotka katsovat tuleensa väärin kohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla.
Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa
(11/17/99 20:17:11) HELSINKI, STT
Keskustan mielestä pankkituki oli välttämätön paha. Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa
Keskusta vieritti keskiviikkona eduskunnassa käydyssä pankkitukikeskustelussa syytä pankkikriisistä 1980-luvun lopulla harjoitetulle talouspolitiikalle, jota johti Harri Holkerin (kok.) sinipunahallitus: vuonna 1991 toimintansa aloittanut Esko Ahon porvarihallitus joutui korjaamaan edeltäjänsä satoa.
-Pankkituki oli välttämätön paha, joka teki mahdolliseksi Suomen talouslamasta selviämisen. Ilman tukea pankkikriisin hinta olisi ollut vieläkin kovempi, keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Mari Kiviniemi todisteli. Syntilistasta tuli pitkä Kiviniemi listasi Ahon edeltäjien syntejä: pääomamarkkinoiden vapauttamisen väärä ajoitus johti pahaan talouden ylikuumenemiseen. Löysä finanssipolitiikka ja huonosti kohdennettu veropolitiikka heikensivät tilannetta edelleen.
-Myös pankkien valvonta oli vapautuneiden rahamarkkinoiden oloissa täysin riittämätöntä. Pankkikriisi oli lähinnä säästöpankkikriisi, Kiviniemi muistutti. Suomen kansantalous ajautui kansainväliseen lamaan ylivelkaantuneena ja kilpailukykynsä menettäneenä, jolloin 90-luvun päättäjät saivat hoitaakseen lähes mahdottoman tehtävän, Kiviniemi totesi. Kriisistä kuitenkin suoriuduttiin jokseenkin kunnialla.
-Tehtyjen päätöksien suurissa linjoissa on toimittu oikein. Sen sijaan joissakin asioissa ja yksityiskohdissa olisi varmaankin voinut toimia toisin, Kiviniemi sanoi. Kiviniemi valitteli, ettei omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamista saatu voimaan kiireellisenä: se, ettei hyviä ja huonoja pankkeja eroteltu ajoissa, maksoi miljardeja. Kiviniemi arvosteli myös pankkien luottamusmiesjohdon viemistä liian hanakasti korvausoikeudenkäynteihin. Kiviniemen mukaan pankkikriisistä tulisi tehdä vielä puolueeton kokonaisselvitys.
Moraali pääsi pettämään
Kristillisten mielestä pankkikriisi johtui moraalin katoamisesta taloudellisesta päätöksenteosta.
-Laajasti ymmärrettynä moraalikato oli keskeinen pankkikriisin syy. Työnteon, säästämisen ja ihmisen arvo devalvoitiin, pörssipelin ja helpon rahan tavoitteleminen revalvoitiin, kristillisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sakari Smeds tulkitsi. Smedsin mukaan pankkikriisissä murjotuille kansalaisille tulee antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus.
-Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä velka-armahdusta, Smeds julisti.
Velallisia ei pelastettu
Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka muistutti ehdottaneensa vuonna 1992, että pankkituki pitäisi maksaa kierrättämällä rahat velallisten kautta. Näin olisi voitu pelastaa pankkien lisäksi suuri joukko yrityksiä, työpaikkoja, koteja ja perheitä normaaliin elämään.
-Katson edelleenkin olleeni oikeassa, kun nyt voimme havaita, että pankit on pelastettu jopa erittäin hyvin kannattaviksi kun taas kriisin alkuvaiheen velka-asiakkaat voivat useimmiten kaikkea muuta kuin hyvin, Vistbacka sanoi. Myös Vistbacka ehdottaa velka-armahdusta lähinnä Arsenalin perintälistoilla oleville pankkikriisin aikaisille pankkien velka-asiakkaille. Hän ehdottaa, että pankkikriisin aikaiset vastuut kuoletettaisiin 10 vuoden kuluttua niiden nostamispäivästä tai kun velallinen on maksanut vastuustaan vähintään alkuperäistä velkapääomaa vastaavan määrän korkoina tai lyhennyksinä.
Pankkituella ostettiin hiljaisuus Remonttiryhmän Risto Kuisma tulkitsi, että pankkituella haudattiin pankkikriisin syyt pankkisalaisuuden taakse: jos Säästöpankkien Keskusosakepankki olisi päästetty konkurssiin, pankin asiat olisivat tulleet julkisiksi.
-Veronmaksajien rahoilla ostettiin hiljaisuus, Kuisma epäili. Kuitenkaan rahat eivät ole auttaneet ihmisiä - päinvastoin pankit käsittelivät velallisia armoa antamatta, koska niillä oli kiire saada puuttuvat rahat pankkituesta, Kuisma syytti.
Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta
(11/17/99 23:03:50) HELSINKI, STT
Pankinjohtaja Voutilainen sai huutia eduskunnassa. Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta
Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) pitää kilpailun puutteen merkkinä sitä, että ihmiset saavat korkeista palvelumaksuista huolimatta huonoa palvelua pankeissa. He joutuvat jonottamaan ja kohtaavat lisäksi joskus ylenkatsetta. Jos pankeilla on varaa luokitella jotkut asiakkaat ylimääräisiksi tai tarpeettomiksi, on pankkisektorilla Siimeksen mielestä liian vähän palvelujen tarjoajia. Siimes muistutti asettaneensa jo syyskuussa valtiovarainministeriön työryhmän selvittämään pankkipalvelujen tuottamisen tulevaisuutta. Eduskunnan keskiviikkona käymässä pankkitukikeskustelussa tuomittiin jyrkästi Pankkiyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Voutilaisen ajatus siirtää kannattamattomien pankkiasiakkaiden aiheuttamat kustannukset yhteiskunnan vastuulle. Pankit saivat sekä hallituspuolueilta että oppositiolta moitteita ahneudesta, todellisuuden tajun menettämisestä ja yhteiskunnallisen vastuun puutteesta. Keskustelussa sai kannatusta pankki- ja postipalvelujen kirjaaminen lakiin. Hallituksen pankkitukea koskevassa selonteossa arvioidaan yhteiskunnan ja veronmaksajien kustannukset pankkien tukemisesta 50,2 miljardiksi markaksi.


Edelliset STT:n välittämät uutiset olivat pohjana eri lehtien ja tiedotusvälineiden tiedottamiselle "Eduskunnan suuresta pankkitukikeskustelusta", jossa piti kertoa yhteiskuntaamme pahoin järkyttäneen ja yksilötasolla jopa tragedioihin päättyneen talouspolitiikan seurauksista. Julkaisimme sähkeet sellaisenaan lukijoiden arvioitaviksi.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917pankinomistajientuki.htm#stt 



1999/12
Romut pois paviljongin edestä!

"Taivaallisen rahan aukiolle" johdattava rakennus on juuri purettu autojen paikoitusalueeksi. Myös Tanssisali Lutakko ja Työttömien yhdistyksen talo odottavat purkajiaan Jyväskylän paviljongin edustavuutta lisäämään. Kuvan nappasi Pertti Manninen viime kesänä messuille mennessään.
Viikon kuva.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918etusivu.htm



Muut lehdet: Keskisuomalainen Erkki Laatikainen Lauantaina 27.11.99
Paviljonki on, pysyy ja nousee
Runsaalla 60 miljoonalla markalla rakennettu Jyväskylän Paviljonki puhuttaa, ei ehkä suurta kansaa vaan enemmänkin poliitikkoja.
Vaateliasta ja epäkiitollista toimitusjohtajuutta vajaan vuoden jämäkkänä vetänyt Lea Kivelä on tehnyt tilaa Jykesin yritystoiminnan päällikölle Petri Mäkiselle.
Paviljongin talouslaskelmat viistävät ja tämä yskittää päättäjien kurkkuja Todellisuudessa Paviljonki on käynnistynyt kohtuullisen mukavasti. Jo tänä vuonna siinä on ollut 120 tapahtumaa ja 70 000 kävijää.
Alueellisen ja kansallisen tunnettuuden pohja on valettu. Myös kansainväliset säikeet on punottu.
Paviljongin kaltainen yritys ei kykene ainakaan nopeasti ponnistamaan suoranaiseksi rahamyllyksi. Siinä hyötyvät eniten alueen hotellit. ravintolat, tavaratalot, liikennöitsijät ja messujen ja kongressien järjestäjät.
Toiminta säteilee tätä väylää hyvinvointina satoina työpaikkoina kaupunkiseudulla.
Niinpä Paviljongin pulmiin sietää asennoitua malttavaisesti. Kunnat ja mahdollisesti omistajayritykset joutunevat hiukan suurentamaan panoksiaan.
Syyllisten nimeäminen ja jahtaaminen on turhaa, luottavaista ilmapiiriä myrkyttävää.
Paviljonki on Jyvässeudun valoisan tien näkyvä maa- ja henkinen merkki.
Muutamasta miljoonasta markasta niuhottaminen on tässä maisemassa ahdaskatseista.
Tuskinpa nykytilanne on todellisuudessa yllätys päättäjien enemmistölle, Kaikki on tähän asti sujutellut kutakuinkin odotetusti, eräiltä siivuilta kenties jopa kuviteltua paremmin.
Muut lehdet: Keskisuomalainen Erkki Laatikainen Lauantaina 27.11.99
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918jyvpaviljonki.htm



Muut Lehdet: Keski-Suomen viikko 25.11.99 torstaina Viikko Nyt
Uusi toimitusjohtaja Petri Mäkinen: Paviljongin kakkiosvaiheeseen ei tarvita veromarkkoja
Jyväskylän Paviljongin tuore toimitusjohtaja Petri Mäkinen sanoo, että julkisuudessa hiukan yllättäenkin esiteltyä Paviljongin kakkosvaihetta ei tehdä veronmaksajien rahoilla.
- Hanke vaatii sijoittajia, sanoo Mäkinen. Hän luottaa myös siihen, että Paviljongin taloudellisesti raskaista alkuvaiheista päästään aikanaan selville vesille.
Jyväskylä Paviljonki on ollut viime viikkoina monenlaisen spekuloinnin kohteena. Taloudelliset käyntiinlähtövaikeudet ja nopea toimitusjohtajan vaihdos herätti monessa aktiivisessa kansalaisessa ihmetteleviä kysymyksiä.
Julkisuudessa on arvioitu, että veronmaksajien markkoja jouduttaisiin vielä panostamaan Paviljonkiin 5-10 miljoonaa markkaa lisää, jotta tasapaino saavutettaisiin. Mäkinen pitää arvioita raskaasti yläkanttiin mitoitettuna.
- Kustannusrasite on silti raskas. Euroopassa ei ole yhtään vastaavanlaista kannattavaa laitosta. Silti en halua, että tällainen toiminta on täysin kuntien ylläpitämää. Jonkinlainen kultainen keskitie on löydettävissä.
Koko seutukunta hyötyy
Mäkinen muistuttaa, että Paviljongissa on saatu paljon hyvää aikaan lyhyenä aikana.
- Seitsemän kuukauden aikana siellä on vieraillut jo 70000 ihmistä 120 tilaisuudessa. Kun kesäaikana Paviljonki oli myös kiinni, kuukaudessa kävijöitä on ollut noin 13000. Tällaisen kävijämäärän vaikutukset koko seutukunnan kannalta ovat merkittävät. Aiomme myös jatkossa konkreettisesti kertoa mitkä taloudelliset vaikutukset ovat.
Mäkinen toivoo, että tulevissa päätöksissä taloudelliset vaikeudet hoidettaisiin kerralla niin, että toimintaa voitaisiin jatkaa ns. puhtaalta pöydältä. Hän on itse valmis panostamaan avoimen informaation jakamiseen.
Mikä sitten on Mäkisen konsepti Paviljongin kannattavuuden parantamiseksi?
Meidän vahvuutemme ja kilpailuvalttimme tulee olemaan järkevä palvelukokonaisuus ja tuotepaketit. Puolen kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta löytyy mahdollisuus tapahtuma-, kokous-, kongressi- ja messutoimintaan, joka pystyy järjestämään monipuolisia, unohtumattomia elämyksiä asiakkaille, kiteyttää Mäkinen.
- Auraviihteen toimitusjohtajakin kehui viikonvaihteessa, että paikkamme on sellainen, jossa voi tehdä mihin vain mielikuvitus antaa rajat. Siihen me itsekin uskomme.
EU-kokouksetkin vielä tulevat.
Paviljongin toimitusjohtaja tyrmää väitteen, että Jyväskylään olisi vaikea saada suuria kansainvälisiä kongresseja tai EU-kokouksia.
- Jyväskylän ei ole vaikea saada tällaisia kokouksia esimerkiksi seuraavan puheenjohtajuuskauden aikana. Paviljongin rakentamisesta päätös tehtiin syksyllä 1997. Me olimme myöhässä, koska tämän puheenjohtajuuskauden kokouksista päätettiin jo sitä ennen.
Petri Mäkinen sanoo, että Lutakon alueen tuleva kehittäminen on myös Paviljongin kannalta ensiarvoisen tärkeä asia. Hän kannattaa monitoimiareenan rakentamista, ja uskoo, että siihen ei tarvita veronmaksajien rahoja.
- Olin silloin Helsingissä poliittisena sihteerinä, kun Hartwall Areena rakennettiin. 300 miljoonan markan hankkeeseen laitettiin valtion rahaa vain 20 miljoonaa. Jyväskylän hankkeenkin pitää olla rakennukseltaan ja suunnittelultaan sellainen, että se kiinnostaa sijoittajaa. Uskon kyllä sellaiseen visioon, sanoo Mäkinen.
- Ilman sijoittajien rahoja ei hankkeeseen pidä lähteä.
Hän toivoo, että hankkeesta käydään yhteiskunnallisia keskusteluja ja visiot nähtäisiin myös hiukan pitemmällä tähtäimellä.
- Toivottavasti keskustelussa tulee esille se, että kaikki olemme kyllä samassa veneessä.
Jo nyt jyväskylä Paviljongissa puhaltavat monenlaiset muutoksen tuulet. Ensimmäisinä toiminaan Petri Mäkinen on tiimiyttänyt Paviljongin organisaation. Uutta, entistäkin tehokkaampaa tulosta hakee nyt myynti-, markkinointi-, kongressipalvelu- ja palvelutuotantotiimit. Synergiaetua saadaan myös Jykesin alaisuudessa toimivasta matkailun myyntiyksiköstä Traventasta, joka myy Paviljongin tiloissa seudullisia matkailu-, elämys-, majoitus- ja kokouspalveluja. Tavoitteena on 100000 kävijää uuden vuosituhannen ensimmäisenä vuotena.
VESA KARVINEN
(Kuvateksti: Paviljongin uudelta vetäjältä onnistuu vielä rento istuma-asento, vaikka viime kesänä lomakin jäi vain viikon mittaiseksi.) Muut Lehdet: Keski-Suomen viikko 25.11.99 torstaina
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918jyvpaviljonki.htm 



Jyväskylä Areenassa mukana myös Harry Harkimo!
Lue!
Harry Harkimo sopimuskumppanina 1: Kun Hjallis kusetti HIFK:ta.
Harry Harkimo sopimuskumppanina 2: Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen.
bisnes + urheilu = urheilubisnes
"Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä". (Ilta-sanomat 23.11.1999)
Lahjoiko Kummola erotuomarin? Olivatko Tampere United - Atlas-ottelun rankkarit sovittuja?
Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin.
Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan: Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myynti-seikkailuista
Missä se on nyt?
Sainion Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi
Lue kirjan kohtalosta! (Journalisti-lehti)
Ainakin täältä sen voi tilata!
Muun muassa täältä sitä et saa
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918jyvpaviljonki.htm



Viikon kysymys: Rakastatko lähimmäistäsi?
kyllä ei Mielestäni...
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918etusivu.htm#viikon



Selvennys keskusteluun: Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.
Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide:
Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.
Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.
Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.
Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.
Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.
Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.
Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta. MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm



Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille.
Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide:
Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n alasajoon liittyen yhtiö on myymässä jälkiperittäviään ulkomaisille pankeille ja sijoittajille. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näille noin 13 miljardin määräisille saataville ei ole varteenotettavia kotimaisia ostajaehdokkaita, vaan todennäköinen ostaja on pohjoismainen pankki tai suursijoittaja. Arsenalin toimitusjohtaja Jorma Kuoppala on arvioinut saatavien kauppahinnaksi joitakin satoja miljoonia markkoja.
Voi itku ja hammasten kiristys. Vielä muistan, miten nämä saatavat syntyivät pääosin säästöpankkien myöntämien suurten valuuttalainojen seurauksena 10 vuotta sitten silloisen hallituksen kannustaessa yrittäjiä valuuttalainojen ottamiseen. Muistan, miten luotot ottaneita entisiä yrittäjiä on kiusattu koko 1990-luku veronmaksajien edun nimissä. Ja muistan takaajia, joihin perintä on kohdistunut täydellä teholla ja joiden asunnot on myyty. Kyllä hämmästyttää, että nyt koko potti myydäänkin muutaman prosentin hinnalla ulkomaille! Eikö valtio lainkaan ajattele koko kansantalouden etua vaan lyhytnäköisesti välittömiä kameraalisia tulojaan?
Ehdotan, että nyt tarjotaan näille velallisille ja takaajille mahdollisuus lunastaa oma velkansa pois Arsenalista samoilla ehdoilla, joilla saatava myytäisiin ulkopuoliselle ostajalle. Tämä lopettaisi velallisten vuosikymmenen piinan ja olisi viisasta politiikkaa koko kansantalouden kannalta; näin vapautettaisiin lukuisa joukko kelpo yrittäjiä jatkamaan yritystoimintaa ilman vanhoja rasitteita.
Se olisi Arsenalin viimeinen - tosin myös ainoa - palvelus suomalaisille. HARRI RUOHOLA kauppat. maisteri Turku Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm



Tilintarkastus, "tarkoituksenmukaisuus"-tilintarkastus vai "gangsteri"- tilintarkastus?
Aiemmin muun muassa Talousosuuspankki ja Leena Harkimo sekä Arsenal, ja nyt KELA!
"Puhdistajana" mainetta saanut KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko ei nähnyt mitään huomautettavaa KELA:n toiminnassa, vaikka KELA:lle oli määrätty 70 000 markan korvaus atk-laitehankinnoista!
"Erityisselvityksen tilanneet Kansaneläkelaitoksen valtuutetut olivat Huuhtasen mukaan hyvin yksimielisiä ja helpottuneita raportin antiin."
Lue eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus! Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle: 5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle".
Henkilöt esiintymisjärjestyksessä:
Matti Toivonen
Lastenklinikoiden Kummit ry
Hilkka Ahde
Lastenklinikan Tuki ry
Juha Rantasila
KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko
tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy
Suomi
Arsenal Oy
Arsenal
Talousosuuspankki
Suur-Helsingin Osuuspankki
Realum Oy
Tuokon toimisto
Leena Pyymäki
Harkimo
Kemoran Moottorishow
Jokeri-Hockey Oy
Jorma Saarikivi
Teddy-Bear Racing Team
Kemora
Englanti
Jokerit
Jyväskylän Suurajot
Iltalehti
rikospoliisi
Taneli Mäkelä
Harry Harkimo
Matti Lustig
Riki Sorsa
Jaakko Perheentupa
Kalevi Tuominen
KHT:n vala
Aake Kalliala
Rantasipi-hotelli
Jokeri-Hockey Oy
Harri Koponen
Helsingin käräjäoikeus
Käräjäoikeus
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta
oikeudenkäynti
Aarno Arvela
Julkisuus
Jyväskylän projekti
Apu-lehti
Jorma K. Virtanen
Oikeus
syyttäjä
yhdistyksen konkurssipesä (Juha Rantasila)
Harry Harkimo
hallitusten jäsenet
ulkopuolinen tilitoimisto
hallitus
Pointy Trading Oy
Leena Harkimo
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919etusivu.htm



Lue eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus.
Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus!
Katkelma Pentti Sainion kirjasta
Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle:
5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle".
"Miksi Matti Toivonen tuomittiin niin ankarasti?
Siihen kysymykseen vastaa nykyisen Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Hilkka Ahde näin: " Hyväntekeväisyyskeräyksissä on paljon onnenonkijoita. Me emme lähde mukaan sellaisiin projekteihin, joista joku yrittää vain rikastua. Meidän mielestä on hyvä, että Matti Toivonen sai niin ankaran tuomion., siitä olemme tyytyväisiä. Onhan se ennalta ehkäisevä varoitus: älkööt huijarit tulko lasten asialle, koska se on niin arvokas."
Jutun pitkän esitutkinnan aikana Matti Toivosen oli vaikea puolustautua, koska hän ei saanut käyttöönsä yhdistyksen kirjanpitoaineistoa, jota Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesänhoitaja, xxxxxxxxxx Juha Rantasila, ei suostunut luovuttamaan.
Kuitenkin koko esitutkinta, syyte ja tuomio, rakentui tuon kirjanpitoaineiston pohjalta tehtyyn erikoistilintarkastukseen, jonka teki KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokon toimisto, tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy.
Yrjö Tuokko puolestaan on ollut xxxxxxxxxx Juha Rantasilan vuosien takainen yhteistyökumppani ja luottomies. Yrjö Tuokko on ollut mukana niin suurissa operaatioissa, että hänelle ovat tuttuja monet poliitikot, pankit ja ison rahan bisnesmaailma.
Yrjö Tuokko on istunut muun muassa jo vuodesta 1994 Suomen itsenäisyyden ajan suurimman rahakirstun, pankkikriisin kymmenien miljardien raunioita hoitamaan perustetun valtion omaisuudenhoitoyhtiön eli Arsenal Oy:n, valvonnan kolmoisroolissa: hänen toimistonsa hoiti samalla kertaa Arsenalin valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen. Eikä huomautettavaa ole ollut.
Yrjö Tuokosta tuli Arsenal Oy:n luottomies, kun hän oli kunnostautunut aikanaan Talousosuuspankin tilintarkastajana, eli sen tappioiden hautaajana. Talousosuuspankin viimeisessä kaupparekisteriin toimitetussa tilintarkastuskertomuksessa 16 maaliskuuta 1990 Yrjö Tuokko kirjoitti:
"Osuuspankkia on hoidettu ammattitaidolla eikä tarkastuksessa ole todettu aihetta muistutuksen tekemiseen osuuspankin tilinpäätöksen, kirjanpidon eikä muutoinkaan osuuspankin hoidon mukaan."
Jonkin aikaa Tuokon lausunnon jälkeen konkurssikypsä Talousosuuspankki fuusioitiin Suur-Helsingin Osuuspankkiin. Tämä siksi, että pankkia ei Suomessa päästetä konkurssiin, ja sen noin 1,16 miljardin sotkut siivottiin lopulta Realum Oy- nimiseen yhtiöön.
Aikanaan toiset tilintarkastajat antoivat kertomuksensa Suur-Helsingin Osuuspankin konserniin kuuluneesta Talousosuuspankista ja he totesivat, että "toiminnan tulos on ollut niin raskaasti tappiollinen, että pankki on voinut toimia vain erityisen huomattavan ulkopuolisen tuen turvin".
Tappiollisen Suur-Helsingin Osuuspankin johtokunta totesi myös, että valtaosa pankin vaikeuksista on perua Talousosuuspankista".
Talousosuuspankin hallintoneuvostossa vaikutti aikanaan myös Tuokon hyväveli Juha Rantasila.
Matti Toivoselle ei annettu Tuokon toimiston tekemän, asioita osin vääristelevän "syytekirjelmän pohja-aineistoa, eli tositteita ennen kuin vuosien jälkeen pakon sanelemana oikeuden määräyksestä.
Vasta rikosoikeudenkäynnin kolmannen istunnon jälkeen Toivosella oli mahdollisuus normaaliin puolustukseen, kun tuomioistuin lopulta määräsi Rantasilan toimiston luovuttamaan yhdistyksen kirjanpito- ja hallintoasiakirjat.
Toivosen puolustus oli kuitenkin oikeudessa turhaa, koska hänet oli jo vuosikausia leimattu altavastaajaksi, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia oikaista asioita.
Myöhemmin selvitettyjä ja täysin kiistatta yhdistykselle kuuluneita maksuja, jotka ilmenevät kirjanpidon tositteista, merkittiin Tuokon toimiston tarkastuskertomuksessa "saamisiksi Matti Toivoselta".
Taloustieteen maisteri Veli-Matti Lääkkö kävi vuosia myöhemmin saman aineiston läpi puolustuksen kutsumana asiantuntijatodistajana ja osoitti Yrjö Tuokko Oy:n useat laskelmat ja johtopäätökset vääriksi.
Vaikka Toivosen puolustus aikanaan kuitti kuitilta murensi Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen virheitä ja vääriä olettamuksia, joille pesänhoitaja Juha Rantasilan edustaja varatuomari Leena Pyymäki perusti oman syyttelynsä, ei sillä ollut juurikaan oikeudessa merkitystä.
Tuokon toimiston vääristelemien oikaisujen ainoa lopputulos oli vain se, että Pyymäki pilkkasi Toivosen pelkästään pitkittävän oikeudenkäyntiä "kuittisirkuksella"!
Jo syksyllä 1993 Juha Rantasila jakoi, suuren yleisön harhauttamiseksi, lehdistölle valikoitua ja valmisteltua materiaalia Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidosta. Näin Rantasila Harkimon kanssa pyrki todistamaan Matti Toivosen syyllisyyden ennakkoon ennen varsinaista rikostutkintaa ja oikeudenkäyntiä sen jälkeen kun Toivonen oli erotettu yhdistyksestä. Sen seurauksena lehdet olivatkin pullollaan Toivosen nimiin heitettyjä taloussotkuja.
Suomen oloissa kummallisen lehdistötilaisuuden Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän väliaikainen pesänhoitaja Rantasila piti lokakuun 7. päivänä 1993. Rantasila esitteli toimittajille erityistilintarkastusta, jonka sepitelmien avulla Matti Toivosta mustamaalattiin etukäteen, Velkojien kokouksissa ei yleensä ole lehdistöä paikalla.
Esimerkiksi Kemoran Moottorishowssa Jokeri-Hockey Oy:n hallituksen jäsen Jorma Saarikivi kuittasi Teddy-Bear Racing Teamin nimiin ennakkomaksuja 31 000 markkaa, jotka jäivät sille tielleen.
Saarikiven kuittaamista rahoista ei jäänyt Lastenklinikan tuki ry:lle muuta kuin ruutupaperin palaselle kirjoitettu väliaikaiskuitti: "Tällä PVM:llä olen ottanut tilitystä vastaan Lastenklinikan Tuki ry:ltä 31 000 (kolmekymmentäyksituhatta mk) ennakkomaksua, Helsingissä 17.06.92, Jorma Saarikivi".
Jorma Saarikivi kertoi toiminnanjohtaja Matti Toivoselle, että hän haluaa osallistua Kemoran kuorma-autokisaan ja että hänellä on sponsoreita valmiina ja autoon saadaan hyviä mainostajia. Mutta auto piti vuokrata ja tuoda Englannista saakka. Näihin vuokraus- ja laivauskuluihin Saarikivi pyysi Lastenklinikan Tuki ry:ltä ennakkoa tuon 31 000 markkaa.  Kun auto olisi Suomessa, Saarikivi kertoi Toivoselle pääsevänsä silloin laskuttamaan tukifirmojaan ja silloin hän tekisi yhdistykselle tilityksen hankkeestaan, jonka piti hänen mukaansa tuottaa sairaille lapsille noin 100 000 markkaa.
Tilitystä ei koskaan tullut tältä Jokereiden hallituksen jäseneltä. Näiden Saarikiven viemien rahojen kohtaloa ei ole kuitenkaan tutkittu kavalluksena tai petoksena.
Tämän Saarikiven täysin toisen tapahtuman kuitin liitti Yrjö Tuokon toimisto erikoistilintarkastuksessaan Jyväskylän Suurajot- nimiseen projektiin. Kun Tuokon toimisto vielä lisäsi muita Jyväskylän Suurajot- projektiin kuulumattomia kuluja ja unohti tuloja, pystyi Juha Rantasila 7. lokakuuta 1993 toimistossaan esittelemään lehdistölle Tuokon tarkastuksen perusteella, että esimerkiksi Jyväskylän Suurajot- projekti tuotti yhdistykselle tappiota 13 000 markkaa.
Kaksi päivää ennen Tuokon toimiston tarkastuksen julkistamista Juha Rantasila kertoi Iltalehdelle: "Kaikki on mahdollisimman avointa. velkojainkokouksessa julkistetaan erityistilintarkastuskertomus ja siellä selvitetään mahdollisimman havainnollisesti mitä on tapahtunut."
Yrjö Tuokon toimiston esitys kuului: "Edellä esitettyjen tositteiden perusteella Jyväskylän Suurajot- projektin tulos oli 13 000 markkaa tappiollinen. Kyseistä projektia ei ole kirjattu yhdistyksen kirjanpitoon erillisenä projektina. Saadun tiedon mukaan olisi yhdistykselle pitänyt tulla voittoa projektista noin 100 000 markkaa."
Näin Rantasila Tuokon toimiston tarkastuksen avulla heitti vielä epämääräisen hävikin Matti Toivosen harteille. Lehdet nappasivat väitteen lennokkaasti uutisiinsa.
Tuokon toimiston menettely nimenomaan tässä asiassa oli törkeää, sillä Yrjö Tuokon toimiston edustaja haki useita viikkoja ennen tarkastuksen valmistumista kuittauksella rikospoliisista Jyväskylän Suurajot- projektin täydellisen kirjanpidosta vahvistetun laskelman, joka osoitti projektin tuottaneen voittoa 73 000 markkaa.
Yrjö Tuokko esitteli itse tarkastuksensa vaiheita sen tilaajille ja kuuli ohjeita sen tekoon vielä pari viikkoa ennen sen valmistumista.
Tuokko kävi asioikseen uuden yhdistyksen, entisen toimintaa jatkamaan perustetun Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen kokouksessa 21. syyskuuta 1993, joka pidettiin Rantasilan toimistossa. Läsnä olivat Taneli Mäkelä, Juha Rantasila, Harry Harkimo, Matti Lustig, Riki Sorsa, Jaakko Perheentupa, Kalevi Tuominen ja Leena Pyymäki.
Pöytäkirjan merkittiin: "Yrjö Tuokko esitteli konkurssiyhdistyksen erityistilintarkastusta ja selitti mitä havaintoja tarkastuksessa on tähän mennessä tehty." KHT:n vala tuskin antaa tällaiseen neuvonpitoon mahdollisuuksia? Toisaalta olivathan Rantasila ja Pyymäki Tuokon vanhoja ystäviä monenlaisista liiketoimista eli Tuokko selvitteli asioita ikään kuin perhepiirissä.
Jyväskylän projekti olisi tuottanut 562 markkaa enemmän, ellei näyttelijä Aake Kalliala olisi tapahtuman aikana Rantasipi-hotellissa tyhjentänyt huoneen minibaaria viinoista, jotka maksettiin sairaille lapsille kerätyistä varoista.
Ikävintä oikeuden toteutumisen kannalta kuitenkin oli se, että rikostutkinta oli pysähdyksissä jonkin aikaa, kun poliisi odotti tutkinnan pohjaksi juuri Tuokon toimiston tarkoitushakuista kertomusta siitä, kuka teki ja mitä Lastenklinikan Tuki ry:ssä.
Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen pohjalta ei voinut syntyä muuta kuin osin väärä rikostutkinta osin vääristä seikoista, sillä siinä ei puututtu laisinkaan esimerkiksi Jokeri-Hockey Oy:n velkoihin tukiyhdistykselle.
Tuokon toimisto käytti harhaanjohtavasti muun muassa aineistoa, jota ei ole olemassa yhdistyksen kirjanpidossa.
Matti Toivosen piikkiin pyrittiin panemaan yhdistykselle velaksi ja saatavaksi häneltä jopa yhdistyksen vuoden 1991 voitto, joka oli vahvistettu tilinpäätökseen 526 000 markan toimintarahastoksi. Tämä tuotiin erikoistilintarkastuksessa esiin tahallisen virheellisesti velaksi yhdistykselle.
Oikeudessa todistajana kuultu Tuokon toimiston edustaja Harri Koponen ei pystynyt selittämään kuinka voitto oli tarkastuksessa muuttunut velaksi.
Tuokon toimiston "löytämä" paperi, johon heidän tulkintansa perustui, oli erilaisella printillä, kuin tilinpäätökseen vahvistettu tase-erittely.
Niinpä varatuomari Leena Pyymäen monin paikoin vaikeasti käsitettävät väitteet rikosoikeudenkäynnissä purivat Matti Toivosta vastaan. Eikä Helsingin käräjäoikeus koskaan asettanut Tuokon toimiston tarkastuksen luotettavuutta kyseenalaiseksi. Käräjäoikeus totesikin tuomiossaan muun muassa, että
"luotettavana pidettävästä erikoistilintarkastuksesta ilmenee"...
Itse Yrjö Tuokko on myöhemmin toisen asian yhteydessä puolestaan puhunut rankasti toimistonsa tarkastuksen luotettavuutta ja todistusvoimaa vastaan.
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle Yrjö Tuokko puolusteli eräässä toisessa toimistonsa tarkastuksessa tehtyjä rankkoja laskuvirheitä:
"Erikoistilintarkastus ei nauti minkäänlaista julkista luotettavuutta eikä sitä voida oikeudenkäynnissä käyttää sellaisenaan todisteena, koska se olisi OK 17 luvun 11 pykälän tarkoittama ns. kielletty kirjallinen yksityisluontoinen kertomus. Vain niillä dokumenteilla ja havainnoilla itsellään, joihin tarkastuskertomus perustuu, on oikeudellista todistusvoimaa ja merkitystä."
Näin on tullut selvitetyksi, että Leena Pyymäen ivaama "kuittisirkus" on juuri sitä lainmukaista oikeusprosessin käyntiä. jota Matti Toivonen oli avustajansa, xxxxxxxxxx Aarno Arvelan kanssa puolustuksekseen pyrkinyt esittämään.
Julkisuudessa Jyväskylän projektista annettuja Yrjö Tuokon toimiston tietoja korjattiin myöhemmin lehdissä, mutta Apu-lehti ei antanut koskaan periksi levittämissään perättömissä väitteissä. Apu-lehden silloinen päätoimittaja Jorma K. Virtanen ei suostunut koskaan julkaisemaan useista vaatimuksista huolimatta oikeaa tietoa projektista.
Samalla kun Rantasila syksyllä 1993 Tuokon toimiston erikoisen tarkastuksen avulla harhautti lehdistöä, hän pystyi luomaan ennakkokäsityksen Toivosen syyllisyydestä myös käräjäoikeuden jäsenille."
Sitten Sainio selostaa, kuinka Toivosen kavalluksiksi luettiin myös esitutkinnassa esille tulleet pimeät palkat (61 600 markkaa), jotka Toivonen oli maksanut viidelle nimetylle henkilölle ja Jokereiden yhdistykselle tilittämättä jääneet jääkiekkoliput (arvoltaan 200 000 markkaa).
Ja lopuksi:
" Oikeus myötäili pitkälle syyttäjän tekemää syytekirjelmää, joka perustui yhdistyksen konkurssipesän (Juha Rantasilan) esittämiin väitteisiin, jotka pohjautuivat Yrjö Tuokon toimiston tekemään erikoistilintarkastukseen, joka taas perustui Rantasilan, Matti Lustigin ja Harry Harkimon evästyksiin yhdistyksen taloudesta ja vastuuhenkilöistä. Toisaalta yhdistyksen koko hallitus oli ollut lain mukaan vastuussa kirjanpidosta.
Yleensä juuri kirjanpitorikoksesta syytetään yhtiöiden tai yhdistysten hallitusten jäseniä, koska heillä on valta ja vastuu. Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpito oli hoidettu ulkopuolisessa tilitoimistossa eikä Toivosella ollut henkilökohtaisesti mitään tekemistä kirjausten ja tilitapahtumien suorittamisessa.
Oudosti on esitutkinnassa ja syyteharkinnassa katsottu, että kolme kuukautta ennen konkurssia yhdistystä johtanut hallitus sai Toivosen erottamisen jälkeen tehdä mitä tahansa. Hallitus ei joutunut siitä vastuuseen, kuten ei sitä edeltävä hallitus vuoden 1992 osalta, eikä sitä edeltävä hallitus vuoden 1991 osalta. Vaan ja ainoastaan Toivonen.
Lisäksi Toivonen pantiin vastuuseen myös niistä toimista, joita yhdistyksen hallitus ja sen jäsenet erikseen tekivät hänen erottamisensa jälkeen!
Esimerkiksi juuri ennen konkurssia puheenjohtaja Matti Lustig maksoi kaksi, yhteissummaltaan 400 000 markan perusteetonta ennakkomaksua Pointy Trading Oy:lle. Näistä Lustigin maksuista syytettiin Matti Toivosta rikostutkinnassa, jonka Matti Lustig käynnisti!
Asianomistaja eli Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesä (Juha Rantasila) edustajanaan varatuomari Leena Pyymäki, väitti loppuun saakka, että Lustigin maksamat 400 000 markan maksut Pointy Trading Oy:lle olivat Matti Toivosen tekemiä luottamusaseman väärinkäytöksiä, vaikka Toivosella ei erottamisensa jälkeen ollut mitään asemaa yhdistyksessä silloin kun Lustig rahat maksoi.
Kaikki johti lopulta siihen, että Lustigin maksamista rahoista vielä syyttäjäkin syytti Matti Toivosta ja vaati niistä Toivoselle rangaistusta.
Oikeus ei sentään hyväksynyt konkurssipesän (Rantasilan) vaatimusta, että nuo Lustigin maksamat 400 000 markkaa tulisi Toivosen korvata konkurssipesälle lähes viiden vuoden korkokuluineen.
Kun kerran Toivosta kuitenkin syytettiin hallituksen puheenjohtaja Lustigin teoista, niin miksi niistä ei Lustigia edes syytetty?
Tällaista on maallikon vaikea käsittää. Kummallista onkin, että Matti Lustig oli yksi syyttäjän päätodistajista."
Sitten Pentti Sainio selostaa muita samantapaisia esimerkkejä ja toteaa lopuksi, että Yrjö Tuokon erityistarkastus ja Juha Rantasilan ja Harry Harkimon taktiikka, johtivat siihen, että kaikki hallituksen jäsenet, myös Leena Harkimo, jätettiin oikeudenkäynnin ulkopuolelle puhtaina pulmusina.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919gangsteritilintarkastus.htm#lueeras

 

Ahtisaari politikoi 1:
Ilkka Hakalehtoa ei kutsuttu linnan itsenäisyysjuhliin!
Ensimmäisen kerran Suomen historiassa virassa oleva presidentti ei kutsunut kaikkia asetettuja presidenttiehdokkaita Itsenäisyyspäivän juhliin joulukuun 6:ntena.
Hakalehdollakin on kannattajansa, jotka ovat laillisia Suomen kansalaisia. Vaikka Hakalehdon mielipiteet EU:sta ja muistakin asioista olisivat kuinka vastenmielisiä tahansa presidentti Martti Ahtisaarelle, niin hyvä tapa olisi edellyttänyt niiden sietämistä ja kutsua niiden edustaja juhliin.
Kertaheitolla Ahtisaari osoitti pikkusieluisuutensa ja sivistymättömyytensä ja ehkä myös oman tilannetajunsa puutteen, jos päätökseen ovat vaikuttaneet hänen neuvonantajansa.
Kaikki maakuntakierrokset ja kansalaisten tapaamiset ovat ehkä sittenkin olleet teatteria muka kansalaisten kuulemiseksi.
Miksi Ahtisaari politikoi Suomen itsenäisyyspäivänä? sanomanetti.fi 7. joulukuuta 1999 Pertti Manninen
Ahtisaari politikoi 2:
Rahakätkijöiden "asiamies" Hannes Kulvik kutsuttiin!
Kouri-kauppojen yhteydessä Suomesta katosi 140 miljoonaa markkaa Cayman-saarille Hannes Kulvikin matkassa.
Verottaja kärsi tappion äänin 2-3 Korkeimmassa Hallinto-Oikeudessa ja näin ei voitu todellakaan osoittaa muuta kuin, että Kulvik on toiminut asiamiehenä toisten lukuun. Ikuiseksi arvoitukseksi sitten jäänee, kuka rahat lopulta sai.
Nyt kuitenkin tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tekee suoranaista pilkkaa niitä pankkikriisissä ja lamassa omaisuutensa menettäneitä kohtaan kutsumalla tämän yhden näkyvimmän "huijareiden" asiamiehen juhliinsa, ikään kuin Kulvik olisi puhdas pulmunen iljettävässä rahanputsauksessa.
Tällaisen käytöksen jälkeen on turha hurskastella huolella, jota presidentti tuntee tuntevansa pankkikriisissä omaisuutensa ja terveytensä menettäneitä kohtaan. sanomanetti.fi 7. joulukuuta 1999 Pertti Manninen
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919ahtisaari.htm



B
ob Hope
Bob ja rouva Hope keskustelevat:
Bob: "Aion siirtyä show-bisneksestä politiikkaan."
Rouva: "Ethän sinä tunne edes niiden eroja."
Bob: "Tunteeko kukaan?" Ylen TV-dokumentista.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919sirpaleita.htm 



Petri Julkunen
Kun kansanedustaja Riitta Korhonen ei tullut ennalta sovittuun haastattelutuokioon, toimittaja soittaa Korhoselle:
Puhelinvastaaja: "Riitta Korhonen, hei! En juuri nyt ole paikalla, jätä viesti vastaajaan, ole hyvä."
Toimittaja Petri Julkunen:
"Olimme sopineet keskustelusta kanssanne. Olisimme jutelleet Kuopion kaupunginjohtajakysymyksestä ja Riitta Uosukaisen presidenttiehdokkuusasioista."
" KIITOKSIA TÄLLÄ KERTAA MUKANAOLOSTA!" Savon radiossa: Petri Julkunen maanantaina 29.11.1999 klo 15.25.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919sirpaleita.htm 



Viikon kuva: "Tärkeä hetki".
http://www.sanomanetti.fi/galleria/uudet/1999/viikonkuvat/n9919viikonkuva.htm



Tämä sivu elää! Lue kuitenkin juttu:
Muut lehdet. Vauhkonen. Jyväskylän ylioppilaslehti 25. marraskuuta 1999.
"Onko aerobic urheilua?"
KUN ENSIMMÄISET menestykset Aerobicissa tulivat, Keskisuomalaisen urheilutoimittaja vastasi siihen poikkeuksellisella sankaruudella: "Onko aerobic urheilua"-otsikko jää elämään harvinaisena erikoistapauksena. Tuskin koskaan ikinä missään milloinkaan maailmassa urheilutoimittaja on kiistänyt minkään vähäisemmänkään lajin urheilullista oikeutusta.
MIETTIKÄÄPÄ ITSE: onko kehonrakennus, murtomaahiihto, nyrkkeily, karate, judo, aitajuoksu, paini, keihäänheitto, voimanosto, laskettelu, ralliautoilu, formulat, rodeo ja sumo, onko mikään niistä urheilua? Itsestään selvästi niitä kaikkia pidetään urheiluna, vaikka sauvakävelykin on keksitty. Mutta sinä päivänä, jolloin Antero Mertaranta lykkää mikrofonin ralliautoilija Teemu Selänteen ja Kalevi Kummolan nenän alle ja ei kysy "miltä nyt tuntuu" vaan "millä perusteella väitätte, että edustamanne laji on urheilua", silloin ollaan keksitty urheilujournalismi.
MUUTEN OLEN sitä mieltä, että Kalervo Kummolasta pitäisi tehdä haja-asutusalueiden presidentti. Nykyään kun käy (koti)maaseudulla, siellä asuu enää iäkkäitä naisihmisiä ja kaikki vaikuttaa hieman oudolta. Maaseudusta on tullut mummolan ja kummajaisten sekoitus: kummola.
VASTAISIN KUITENKIN otsikossa asetettuun kysymykseen myöntävästi: kyllä, aerobic on minusta urheilua. Harvemmin näkee lajia, joka vaatii niin monipuolisia taitoja ja on hauskaa katseltavaa. Samaan aikaan se kuitenkin tarjoaa miltei jokaiselle mahdollisuuden harrastaa sitä.
LOPPUVUODESTA urheilutoimittajia alkaa otsikon kysymyksen lisäksi askarruttamaan toinen filosofinen probleemi: kenet pitäisi valita vuoden urheilijaksi?
TÄNÄ VUONNA tehtävän ratkaisu lienee helppoa. Tarjolla on moninkertainen maailmanmestari, joka on vuosia hallinnut lajinsa huipulla miltei suvereenisti (ilman diktaattorin valtuuksia ja muita kovempia valtio-opillisia kielikuvia). Hän antaa esimerkillään sadoille tuhansille suomalaisille harrastajille intoa ja maailmalla lajia seuraa satoja miljoonia ihmisiä. Hänen taitonsa tuovat mainetta ja kunniaa köyhälle kotiseudulleen, Jyvässeudulle, joka "osaa ja menestyy" ja on maakunnan veturi jne.
JOS AJATTELETTE kuten minä, että aerobic on urheilua, niin ilman muuta itsestäänselvä vuoden urheilija on Tuuli Matinsalo. Toisaalta taas voisi ajatella, että urheilutoimittajat ovat pääasiassa miehisiä miehiä, joiden mielestä "tyttöjen jumppaa on kiva katsella" mutta ei siitä sen enempää sitten... Sen sijaan auto- öljy- ja rengasteollisuuden sekä tupakan ja alkoholin markkinoinnin tukemiseksi vuoden urheilijaksi on tärkeää valita Tommi Mäkinen tai Mika Hakkinen.
JOUNI VAUHKONEN. Muut lehdet. Vauhkonen. Jyväskylän ylioppilaslehti 25. marraskuuta 1999.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919aerobic.htm



Minä ja media (Ajatuksen valinta).
Minä
ja
media (harjoitelma)
Kuvat Minun jutut (suora tai linkki) Aikamme ilmiöitä
Tämä! Dilemma Sanomanetti
99/0 torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999
Jaska Jokunen
Tämä! Dilemma 2 Sanomanetti
99/1 torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999
Pillit pussiin! Sanomanetti
99/2 torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Helsingin Sanomat: "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista"
Moto Guzzi ja tyttö Tämä!
Uusi demokratia on täällä nyt! Sanomanetti
99/3 torstaina elokuun 19. päivänä vuonna 1999
Elämä yhdessä kuvassa: Rullapoika Sanomanetti
99/4 torstaina elokuun 26. päivänä vuonna 1999
Miksi Suomen nopein ei ole Sevillassa?
Iso-Britannian laivastovierailu Sanomanetti
99/5 torstaina syyskuun 2. päivänä vuonna 1999
Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
Paloiteltu kuva:
Kuka määrää kurssin? Sanomanetti
99/6 torstaina syyskuun 9. päivänä vuonna 1999
Lehti tuomarina - tapaus Keskisuomalainen
24 kuvaa kaupungin aamussa Tämä!
Sanomanetti uudistaa ilmettään ja sisältöään. Sanomanetti 99/7b maanantaina syyskuun 20. päivänä 1999
Onnellinen lapsi
Sanomanetti 99/8b maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999
Keskisuomalainen omistajiensa vanki? Asukkaiden puolustaminen vaikeaa
Sateet tulivat. Tämä!
Sanomanetti uudistaa ilmettään ja sisältöään.
sanomanetti.fi 1999/9 torstaina syyskuun 30. päivänä 1999
Aikamme ilmiöitä. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä:
Nato näytti mallia Venäjälle. Vain yksi ero: Natolla oli Serbiassa ultrauusimmat täsmäaseet ja Venäjällä on Tshetsheniassa patavanhat räiskepyssyt. Siviileihin osuminen on varmaakin varmempaa. Maailman Valuuttarahasto senkun lähettää lisää rahaa Venäjälle!
Lämmin ilta Helsingin syksyssä 1999 sanomanetti.fi 1999/10 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999
Kaupungin kuvaa etsimässä. Kirjoituksia Jyväskylästä
"Vauhdin hurma" sanomanetti.fi 1999/11 torstaina lokakuun 14. päivänä 1999
Hui Hai Hiisiluottakoon lapsen luovuuteen.
Ylen mielipidemittaussekoilu jatkuu
Ylen urheiluselostajien johtaja Arto Teronen Peugeot-mannekiinina.
Missä se on nyt? Sainion Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi
Variaatioita syksystä sanomanetti.fi 1999/12 torstaina lokakuun 21. päivänä 1999
Käsitteet sekaisin: Rikesakko - Sakko - Maksimisakko. Keskisuomalainen hapuilee.
sanomanetti.fi 1999/13 torstaina lokakuun 28. päivänä 1999
Saiko Aho doping-piikin? Iljettävää journalismia.
Urheilu-uutisia Ylessä:
Golfinpelaaja kuoli lento-onnettomuudesssa.
Formulapomo möi puolet miljardiomaisuudestaan keplottelukaupoin.
sanomanetti.fi 99/14 torstaina marraskuun 4. päivänä 1999
"Urheilu-uutiset ja muut uutiset tv:ssä"
Helsingin Sanomat, Yle ja MTV3 vääristelevät mielipidekyselyiden tuloksia.
Mikä on STT:n vastuu väärän tiedon levittämisessä?
"Reilu peli" 9-vuotias Erika tulossa sohvalle isänsä viereen löhöilemään: "Siirry hiukan, olet siinä niin tilavasti!" sanomanetti.fi 99/15 torstaina marraskuun 11. päivänä 1999
Keski-Suomen Valo: Salainen sopimus vain viuhahti Jyväskylän kaupunginhallituksen kokouksessa!
"Hyväntahtoisuus" voimissaan? Jyväskylän kaupungin päättäjien tekemän salaisen sopimuksen sisällöstä osa paljastui.
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Ojala vakuuttaa: "Salainen sopimus ei vaaranna Jyväskylän Energian itsenäisyyttä."
Tiedon panttaajat: MTV3 ja Keski-Suomen radio
"Hjalliksen oppipoika", Jyväskylä-Paviljongin uusi toimitusjohtaja Petri Mäkinen: "Viihde pitää sen yllä. Tietysti yhä kongresseja ja kokouksia, niiden yhteyteen viihdettä, konsertteja..." "tota noin niin" "Monitoiminen monitoimihalli, pienoismalli Hartwall-areenasta, noin 7 000 katsojaa."
Helsingin Sanomien tasapäistetty toimitus!
Mitä?
"Varjot vaihtavat" sanomanetti.fi 99/16 torstaina marraskuun 18. päivänä 1999
Tahallinen hämäys keskustelussa 1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea! Tahallinen hämäys keskustelussa 2: Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!
Tule!
NYKYAIKA, CHARLES CHAPLIN 1936Nykyaika nyt! Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta!
Versio 1.0 on nyt valmis. sanomanetti.fi 99/17 torstaina marraskuun 25. päivänä 1999
Hannu Hurme: "En halua olla osana sirkuksessa" (Viikkolehti 19.11.1999)."Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta" (Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa)
Mitä STT kertoi "Suuresta pankkitukikeskustelusta" ja mitä tästä poimittiin edelleen kerrottavaksi?
"Romut pois paviljongin edestä! " Mitä?
Pohjoismainen kopterihankinta. Onko
yhteishankinta pelkkä bluffi? sanomanetti.fi 99/18 torstaina joulukuun 2. päivänä 1999
Selänne ampui kolme surmanluotia Dallasissa
Viikon kuva:
"Tärkeä hetki"
Viikon kuvakertomus:
"Onko aerobic urheilua?"
Mitä?
Ahtisaari politikoi 1:
Ilkka Hakalehtoa ei kutsuttu linnan itsenäisyysjuhliin.
Mitä?
Ahtisaari politikoi 2:
Rahakätkijöiden "asiamies" Hannes Kulvik kutsuttiin! sanomanetti.fi 99/19 torstaina joulukuun 9. päivänä 1999
Lue eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus! Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle: 5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle".
"20 viikkoa" "20 ajatusta" "20 kuvaa"
Lukuohje:
Ensin Tämä! Sitten: Mitä? Lopuksi: Tule! Ja ihan lopuksi: kaikki muu!
(sanomanetti.fi 15. joulukuuta 1999 Pertti Manninen)
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920minajamedia.htm



OIKAISU: Bergerac oikaisee: Hannes Kulvik operoi Jerseyn saarilla, ei Cayman-saarilla.
Lue ainutlaatuinen kirje!
"Hyvä Nettisanomien päätoimittaja!
Ystävättäreni käytyä sivuillanne, hän huomasi mielenkiintoisen jutun mielenkiintoisesta persoonasta, Hannes Kulvikista.
Koska toimeksiannostani on kulunut riittävästi aikaa ja asiat näyttävät siellä Suomessakin päättyneen voinen kuitenkin oikaista virheellisen tietonne: Hannes Kulvik operoi nimenomaan Jersey-saarilla ja hänen toimensa olivat samantapaisia kuin muidenkin rahojen piilottajien.
Jerseyn saaret ovat tunnetut siitä, että tieto täällä pysyy visusti salassa. Ainoana poikkeuksena ovat murhajutut ja erittäin raskaat talousrikokset, jos jonkun maan hallitus pystyy osoittamaan, että syylliseksi epäilty on sekaantunut törkeään rikokseen kotimaassaan.
Näin ei kuitenkaan ollut Hannes Kulvikin laita ja Suomen viranomaiset olivat itse asiassa haluttomia selvittämään juttua, joka olisi ollut liian rankkaa luettavaa, jos juttu olisi todellisuudessa selvinnyt. Liian suuret herrat olivat sekaantuneet juttuun. Jutun selviäminen olisi vaikuttanut jopa yhteiskuntarauhaan maassanne.
Niinpä katsottiin tarkoituksenmukaisesti hoitaa tämäkin pankkikriisinne sivujuonne samalla tapaa kuin koko pankkikriisi hoidettiin maassanne: Perusteita ei tahdottu selvittää ja kärsimään joutuneita ei hädän hetkellä tahtonut kukaan puolustaa.
Pankkikriisin varjolla siivottiin monta haisevaa pesää ja Kulvikin juttu on vain yksi monista Suomesta käsin työstetty rahankätkentäjuttu Jerseyn saarilla.
Toivon, että oikaisuni auttaa Teitä, Herra päätoimittaja, pistämään Kulvikin juttu Jerseyn saarten arvoa-ansaitsevaan toimintaan todellisia rikollisia vastaan.
Jersey, 12. joulukuuta 1999
Teidän Jim Bercerag, oikeuden palvelija.
PS. Ystävättäreni on ilahtunut lehdestänne ja lukee sen joka viikko.
Sama."
sanomanetti.fi 17. joulukuuta 1999 pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920kulvik.htm



TAUSTAA:
Muut lehdet: Taloussanomat
Hannes Kulvikin uraputki: Käräjäsalista Linnan juhliin.
Katkelma kirjoituksesta Taloussanomissa 11.12.1999.
Maanantaina Marja-Leena ja Hannes Kulvik juhlistivat itsenäisyyttä tanssimalla Linnassa. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva.
"Tekniikan tohtori Hannes Kulvik tuli julkisuuteen viime vuosikymmenen lopulla ns. Kouri-kauppojen yhteydessä. Koppilaiseen piiriin kuuluneen Sponsor-kehitysyhtiön toimitusjohtajana toiminut Kulvik keräsi edustamalleen Khotsolle yli sadan miljoonan markan voitto-osuuden, kun Kulvik ja Pentti Kouri toimivat välikäsinä SYP:n ja KOP:n järjestellessä toistensa vakuutusyhtiö- ja teollisuusomistuksia.
Kulvik ja Kouri riitaantuivat...
Kun Kouri-kaupoista syntyneet voitot matkasivat sveitsiläisyhtiön kautta säätiöön Jerseyn veroparatiisiin, Kulvik riitaantui myös verottajan kanssa. Verokarhu haki Kulvikilta noin 120 miljoonan markan jälkiveroja, koska väitti Kulvikin olleen yhtä kuin rahat saanut sveitsiläisyhtiö. Kulvik itse sanoo olleensa vain yhtiön edustaja.
Kulvikin ja verottajan oikeudenkäynti kesti kahdeksan vuotta, minkä ajan Kulvik on asunut Sveitsissä...
Toukokuussa korkein hallinto-oikeus vapautti Kulvikin veropetosepäilyistä ja määräsi verottajanmaksamaan
100 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja. Kouri ja Kulvik sopivat miljoonariitansa jo aiemmin. Sopimussummaa ei kumpikaan kertonut julkisuuteen.
Maanantaina Kulvik astui taas julkisuuteen. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnassa Kulvik paljasti keskustelleensa presidentti Martti Ahtisaaren kanssa tämän kauden aikana talouden ja politiikan näköaloista..."
Muut lehdet: Taloussanomat
lauantaina 11. joulukuuta 1999
Mätkyverolippu
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920kulvik.htm



Milloin tehdään viimeinen painokone?
En tiedä muuta kuin, että tällaiselle ihmislajille tehdään uusia ja uusia jatkuvasti.
Kokonaan ilman painettua tekstiä selviytyvä sukupolvi on jo lähellä ellei jo kasvamassa. Onko se sitten rajoittunut ja surkea, on tietenkin toinen juttu. Mehän sitä emme voi sanella.
Jos joku selviää hengissä ilman painettua sanaa, niin hyvä on. Jos joku selviää hengissä ilman elektroniikkaa, niin sekin on hyvä juttu.
Olennaista on kuitenkin se, että yhä useampi tulee toimeen (tulevaisuudessa) ilman painettua sanaa.
Olennaista on myös se, että vapaa, riippumaton ja avoin tiedonvälitys tulee mahdolliseksi.
Kysymys muuttuukin uudeksi: Missä meitä voidaan tulevaisuudessa manipuloida ja miten. Kenties huomaamattamme?
Tämä tulevaisuuden kuva on tietenkin lähempänä vaurasta teollisuusmaailmaa ja viidakkorummutkin ovat vielä pitkään käytössä siellä, missä muuta ei ole tai ehkä ei edes tarvita.
Milloin tehdään viimeinen painokone?
En tiedä muuta kuin, että nykyiselle ihmislajille tehdään uusia ja uusia jatkuvasti.
sanomanetti.fi 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920viimeinenpainokone.htm



Viikon kuvakysymys:
Mikä liikaa?
Vasemmalta: Jyväskylä Paviljonki, Tanssisali Lutakko, Työttömien yhdistyksen talo.
Kuvannut Pertti Manninen kesällä 1999.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920etusivu.htm



Milloin ihminen vapautuu rattaiden syövereistä?
Charles Chaplin teki elokuvansa NYKYAIKA vuonna 1936, tai oikeammin se valmistui sinä vuonna. Siis 54 vuotta sitten.
Nykyaika nyt! - story kannattaa lukea ja todeta, että ei tilanne ole miksikään muuttunut.
Tällä menolla on siis vastattava: ei koskaan, mikä on kyllä hirveää. Pitkäaikaistyöttömätkin, jotka ovat vapautuneet eräiden rattaiden syövereistä, ovat vastaavasti joutuneet uusien ehkä vielä pahempien rattaiden pyöritykseen.
Kenelle myllyt pyörivät ja mitä sitten mukaamme saamme?
Pysyviä jälkiä ei jää muusta kuin rakkaudesta lähimmäisiämme kohtaan. Niin lapsiin kuin aikuisiinkin.
sanomanetti.fi 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920vapautuukoihminen.htm



Kaksoismurhan taustalla raju huoltajuuskiista.
Muut lehdet: ILTA-SANOMAT tiistaina 14. joulukuuta 1999
"...mies oli juuri ennen surmia saanut tiedon, että lapset oli määrätty asumaan äidin luokse ja hän itse joutuu häädön uhalla muuttamaan asunnostaan.
Neljä alaikäistä lasta olivat asuneet käräjäoikeuden välipäätöksellä vuoden verran isänsä kanssa. Lapset nuorin 3-vuotias ja vanhin 11-vuotias, olivat jääneet avioeron yhteydessä isän kanssa perheen entiseen kotiin ja äiti hankki uuden asunnon.
Perjantaina 3. joulukuuta oikeus antoi kuitenkin päätöksen, jolla se pyörsi aikaisemman kantansa. Vaikean ja useisiin ulkopuolisiin todistajiin nojautuneen harkinnan jälkeen oikeus päätteli, että lasten edun mukaista on asua äidin kanssa. Isä määrättiin muuttamaan asunnostaan pois ja äiti oikeutettiin jatkamaan yksin huoneiston vuokrasuhdetta..." Muut lehdet: ILTA-SANOMAT tiistaina 14. joulukuuta 1999.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920lapset.htm 



Tare on poissa.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920etusivu.htm



Joulusanomat
Rauhallista Joulua kaikille lukijoille ja ystäville
sanomanetti.fi
päätoimittaja Pertti Manninen ja koko toimitus.
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/23/n9921etusivu.htm



2000 nyt vai vuoden kuluttua? 2000 nyt vai vuoden kuluttua? 2000 nyt vai vuoden kuluttua? 2000 nyt vai vuoden kuluttua?
sanomanetti.fi keskiviikkona joulukuun 29. päivänä 1999. Pertti Manninen.
Ratkaisu on olemassa!
Koska vuotta nolla ei ollut olemassa, kun kalenterimme syntyi, eikä sitä nyt vieläkään ole olemassa, niin ensimmäinen vuosituhat olikin vain 999 vuoden pituinen ja seuraavat sitten täyden 1000 vuoden pituisia. Näin ollen vuosituhat vaihtuu nyt 1.1.2000, sehän on vain erään ihmisryhmän tekemä sopimus, ei sen enempää!
Maapallo pyörii radallaan
ilman kalenteria
niin kauan kuin
Luoja suo.
sanomanetti.fi aloitti taipaleensa antamalla ensimmäisen lehtensä numeroksi nollan!
Tarkista asia ja lue samalla kuinka kaikki alkoi!
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/30/n9922millenniumnyt.htm



Kaikille rakastuneille!
Cherbourgin sateenvarjot
Les parapluies de Cherbourg
Jacques Demy 1964
Michel Legrand (musiikki)
TV1 tänään torstaina klo 14.45
Riemuloma Rivieralla
Les vacanses de Monsieur Hulot
Jacques Tati 1952
Tv2 sunnuntaina 2. tammikuuta
2000 klo 13.50
Kaikille ihmettyneille!
http://www.sanomanetti.fi/1999/12/30/n9922etusivu.htm




Jatkuu: Vuosikronikka 2000.


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta  vuodesta 1999.

Sanomanetti
2005

 

             
tammikuu 06.01. 13.01. 20.01. 27.01.
helmikuu 03.02.     10.02.     15.02. 17.02.   22.02.  24.02.  27.02. 
maaliskuu 03.03. 08.03. 10.03. 13.03. 15.03. 17.03. 19.02. 22.03. 24.03. 29.03. 30.03.  31.03.  
huhtikuu 01.04. 02.04. 03.04. 04.04 05.04. 06.04. 07.04. 08.04. 09.04. 10.04. 11.04. 12.04. 14.04. 15.04.
     
2004 2004.
Ensimm. kvartaali.
2004.
Toinen kvartaali.
2004. 
Kolmas kvartaali.
2004.
Neljäs kvartaali.
2003

2003.
Tammikuu
kesäkuu.
2003.
Heinäkuu
joulukuu.
2002-
1999
Arkisto.   2002 Arkisto.  
2001
Arkisto.   2000

Arkisto.   1999

Vanhin 29.07.99
 
     

 

 

Ilmoita ilmaiseksi: Linkki uusimpiin!

Maksuttomia arkistoja:
kaleva.fi
yle.fi 
mtv3.fi  
ess.fi (2004/06 lähtien)


aftonbladet.se  (förstasidorna)
guardian.co.uk


turunsanomat.fi

Maksuton tietosanakirja:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja.

Wikipedia on monikielinen hanke, jonka tarkoituksena on luoda jatkuvasti kasvava ja tarkentuva vapaan sisällön tietosanakirja. Englanninkielinen Wikipedia aloitti tammikuussa 2001 ja suomenkielinenkin jo vuoden 2002 lopulla. Suomeksi olemme kirjoittaneet 15361 artikkelia. Aihealueet:
Luonnontieteet: Biologia - Fysiikka - Geotieteet - Kemia - Maantiede - Matematiikka - Tilastotiede - Tähtitiede
Sovelletut tieteet: Arkkitehtuuri - Julkishallinto - Koulutus - Laki - Liikenne - Liiketoiminta ja teollisuus - Lääketiede - Maatalous - Teknologia - Terveydenhuolto - Tietotekniikka - Viestintä
Humanistiset tieteet: Antropologia - Arkeologia - Filosofia - Historia - Kieliteknologia - Kielitiede - Kansanperinne - Maantiede - Politiikka - Psykologia - Sosiologia - Taloustiede
Kulttuuri: Elokuva - Harrastukset - Kirjallisuus - Käsityöt - Matkailu - Musiikki - Ooppera - Pelit - Runous - Ruoanlaitto - Sarjakuvat - Taide - Tanssi - Teatteri - Televisio - Urheilu - Uskonto - Vapaa-aika - Viihde
Muilla tavoin luokiteltuna: Yleinen kymmenluokittelu - Aakkosjärjestyksessä - Historialliset ajanjaksot - Luettelo luetteloista Kalenteri - Elämäkerrat - Tee se itse


TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteydenotto: mailto:Sanomanetti@hotmail.com Copyright sanomanetti.fi 2005. Sivut valmisti Pertti Manninen 15.04.2005,  ensimmäinen versio 15.04.2005. (linkit  15.04.2005). Vanhempi toimittaja ja kesätoimittaja. Kuvannut Pertti Manninen. 
Sanomanetti  vuosikronikka 1999   "elämä on taloutta" - talousjuttuja ja vähän muutakin lyhentämättöminä -  linkit - Kuvat -  Pertti Manninen -  avoin -  joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - sanomanetti.fi.

 

  Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Torstaisin ja tiistaisin.



   
 

Oikeusjuttu: Tästä kaikki alkoi:  Ulosottomiehen, Raino Rinne, ja  kihlakunnanvoudin, Jarmo Kivistö, operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.    Tarkka selostus! 




Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. Pertti Manninen. .
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.