<edellinen seuraava>



perjantai 10.02.2006


 

 

 

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta
vuodesta 1999.
2006  N:o 487.  Koistinen

 

.
.


 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 


 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

Sanomanetti.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
Sanomanetti
@hotmail.com

 

3 vrk:n sääennuste   

 

Vaikea kuva

 
 

 







 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 

 

Sanomanetti perjantaina 10.02.2006. Etusivu.

Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia.


24.12.2005 joulukuun lauantaina klo 13.00. Makasiinit ja Kiasma. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

"Nu hotar terrorvåg".



Kuva 06.02.2006 helmikuun maanantaina. "Uhka". Expressen fredag 3 februari 2006. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

Tianamnen, 1989 Tiananmen 2006. Google ja Kiina - vapaan sanan ja maailman puolesta jo vuodesta 2006."

04.02.2006 helmikuun lauantaina. Tianamnen, 1989 Tiananmen 2006. Jyväskylän ylioppilaslehti 1. helmikuuta - 14 helmikuuta 2006. Kuva Pertti Manninen. Isonna! 


Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia.

Aluksi johdanto:
"Tähän sitten lopuksi keskustelun pohjaksi jo Eliel Saarisen aikoinaan esille tuoma pilvenpiirtäjä-ratkaisu. Kaikki rakennusoikeus yhteen taloon, tulkoon siitä sitten 50-kerroksinen tai satakerroksinen. Näkyisihän sitten kauas Itämerelle loistavana Majakkana. Nimikilpailu saavuttaisi varmaankin suuremman osanoton kuin vaalit nykyisin. Tätä ei ole kirjoitettu 01.04.05 vaan 04.05.05.  Pertti Manninen. PS. Hain kansainvälisesti tunnettua nimeä, mutta kun tuo Finlandiakin on jo käytetty. Mitä niitä on jäljellä? Sauna? Puukko? FIN? Kippis?

Kommentti kirjoitukseen:
Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005.
Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. 

Asukkaat ja Helsingin päättäjät täysin eri mieltä Hernesaaresta. Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat perjantaina 13.tammikuuta 2006. Mielipiteitä torniehdotuksesta esittävät Pekka Korpinen. Maija Anttila, Timo Friman ja Matti Kaijansinkko.

Helsingissä on vallalla kumma tornimania! Seppo Heinänen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Keskiviikkona 18. tammikuuta.2006.

Tornitalo pilaisi Helsingin siluetti. J.P. Roos. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 21.01.2006.

Tornit tekevät kaupungin. Jussi Rautsi. Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 26.01.2006.

Aikakaudet näkykööt kaupunkikuvassa. Pekka Korpinen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Perjantaina 27.01.2006.

Tornien vastustaminen on uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä. Anne Haila. Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 09.02.2006.


"Nu hotar terrorvåg".

Sananvapaus ja huono maku.
Helsingin Sanomat. 3. pääkirjoitus torstaina 02.02.2006.
Helsingin Sanomien päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Harkittu provokaatio.
Tiedonantaja. Pääkirjoitus perjantaina 10.02.2006. Katkelma. Tiedonantajan päätoimittaja on Erkki Susi.

Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 
This is not a cartoon war 
Anas Altikriti: Calm dialogue rather than trading insults is the path to a peaceful, multicultural Britain.
See the cartoons
The cartoons can be seen at Wikipedia 

Isku Impimähkään.
Bisquit. Seppo Ahti. Ilta-Sanomat tiistaina 20.12.2005.
" ... Muhammadin kerrotaan naineen lempivaimonsa Aishan, kun puoliso oli yhdeksänvuotias, mitä monissa nykykulttuureissa kavahdetaan ainakin virallisesti. Ei tästäkään liitosta pelkkää hyvää seurannut. Muhammadin kuoleman jälkeen Aishan kannattajat alkoivat rettelöidä miehensä vävyn Alin kanssa, eikä välilöissä oikein olla vieläkään. Historian suurmiesten joukossa Muhammadin mieltymykset eivät niin kovin poikkeavia ole. Muun muassa Mao Zeong ja Lavrenti Berija tunnettiin tovereina, joiden naisihanteesta ei löytynyt sijaa merkinnälle "Kilroy kävi täällä".  ..."


Tianamnen, 1989 Tiananmen 2006. Google ja Kiina - vapaan sanan ja maailman puolesta jo vuodesta 2006."


Syntymäpäiviä helmikuun 10.

W.C.Fields 1879
Boris Pasternak 1890
Bertolt Brecht 1898
Tito Colliander 1904
John Farrow 1904
Ahti Karjalainen 1923
Hasse Walli 1948
Pelle Miljoona 1955
Miitta Sorvali 1956
Sanna Saarijärvi 1970

Syntymäpäiviä helmikuun 9.

Frans Mikael Franzén 1772
Vsevolod Meyerhold 1874
Alban Berg 1885
Adolf Ehnrooth 1905
Carmen Miranda 1909
Esa Pakarinen 1911
Joe Pesci 1943
Georg Dolivo 1945
Mia Farrow 1945
Kari Paukkunen 1946
Jussi Lampi 1961

Tulossa: Matti Viialainen
Tulossa: Tuula Haatainen
Tulossa: Tutkimus veroalesta.

Sanomanetti keskiviikkona 08.02.2006.

"Aina vain gallup-kirjoituksia."



Kuva: "Informaatioota kansalle". Kuva ja käsittely Pertti Manninen. Jyväskylä. Tori. Isonna!

Virhemarginaali mittaa otannan virhettä.
Pentti Routio. Helsingin Sanomat. Mielipide. Keskiviikkona 25.01.2006.
Ovatko puhelimitse tehdyt kyselyt luotettavia? Vesa Kuusela. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tiistaina 31.01.2006.
Väestörekisteriotanta on puhelinhaastatteluissa käytössä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jari Pajunen. Hannu Ilkas. Taloustutkimus Oy.Perjantaina 03.02.2006.
Savola. "Gallupit" ja kuluttajansuoja.
Hannu Savola. Ilta-Sanomat. Tiistaina 31.01.2006.
Liite: Nämä uutiset Hannu Savola näki ja sitten kirjoitti.
Kuinka viimeiset presidenttigallupit uutisoitiin Tv1:ssä ja Nelosella. Sanatarkka selostus.

Ehkä tulossa! Helsingin Sanomien käyttämän TNS Gallup Oy:n selostus otantamenetelmistään nyt kun kilpailija Taloustutkimus Oy on niistä avoimesti kertonut.

Vesa Kuusela: "Se, että tutkimusmenetelmiä ei kuvata riittävällä tarkkuudella, on itse asiassa viime vuonna hyväksyttyjen otostutkimusten standardien vastaista. Se on myös tutkimuseettisesti kyseenalaista."
Ovatko puhelimitse tehdyt kyselyt luotettavia?

Kuinka viimeiset presidenttigallupit uutisoitiin Tv1:ssä ja Nelosella. Sanatarkka selostus.

Lue myös!
Helsingin Sanomat. Mielipide. Hannu Ilkas. Perjantaina 27. tammikuuta 2006.
Mielipidetiedustelut eivät ole mitään ennusteita.
Helsingin Sanomat. Mielipide. Seppo Laaksonen. Tiistaina 24.01.2006. Kyselyiden ongelma on niiden laadussa. 
Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Erään gallupin anatomia.
HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran."Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Sanomanetti tiistaina 20.12.2005. 
HS-Humbug.
Gallupit ja kritiikki 1999- 2002.
Linkit 32:een!
Gallupit ja kritiikki 2003- 2005.Linkit 39:ään!
Gallup-historiaa. Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!

Mielipidetiedustelujen perusteisiin liittyviä artikkeleita tulossa!

2. kierroksen
gallupit ja tv:n vaalitenttien ja muiden vaaliohjelmien päivämäärät.

2. kierroksen suhteutetut gallupit.

Viimeiset 1. kierroksen gallupit ja tulos. 
Mitä tapahtui viimeisten galluppien jälkeen? Ratkaisivatko viimeiset vaalikeskustelut? MTV3:n keskiviikkona 11.1 ja Ylen torstaina 12.1. Tulossa!

Presidentinvaalit 2006. Suhteutetut gallupit.  %

Helsingin Sanomat. Mielipide. Hannu Ilkas. Perjantaina 27. tammikuuta 2006.
Mielipidetiedustelut eivät ole mitään ennusteita.

Sanomanetti lauantaina 28.01.2006. Pääkirjoitus.
Lauantai-illan ennustus: Halonen voittaa.

Helsingin Sanomat. Mielipide. Seppo Laaksonen. Tiistaina 24.01.2006. Kyselyiden ongelma on niiden laadussa.  

Suuri gallup-numero.

Helsingin Sanomat. Mielipide. Seppo Laaksonen. Tiistaina 24.01.2006.
Kyselyiden ongelma on niiden laadussa.

Gallupit ja kritiikki 1999- 2002. Linkit 32:een!
Gallupit ja kritiikki 2003- 2005. Linkit 39:ään!

2006.
Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006.

Ensireaktio.  Gallup-uutinen. Keskisuomalainen perjantaina 07.01.2006.
Välitön kommentti.   Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja -uutisoinneista, yhä vuonna 2006! Aineiston hankintaa. Aamulehti.
Muita kommentteja. Savon Sanomat ja Ilta-Sanomat.
Aineiston hankintaa. Turun Sanomat (netti).
Gallupintekijän puolustuspuheenvuoro (netti).
Loppureaktio. Helsingin Sanomatkinrupesi ottamaan virhemarginaalit huomioon selostaessaan uutta galluppiaan tiistaina10.01.2006!Tulossa!

Lue myös! HS-Humbug.

Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran."Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?"
Tiistaina 20.12.2005.

Lue myös! Gallup-historiaa.
Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja julkaisematta?
Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!

Gallupit - mielipiteenmuodostajia vai mielipiteestä kertovia? Pääkirjoitus.

Sanomanetti maanantaina 16.01.2006.
Ilta-Sanomien toimittaja ei ymmärrä galluppien tarkoitusta! Gallupit kertovat kuitenkin vain kyselyhetken mielialoista! Vuonna 2000 professori Martikainen sekoili mutta nyt onnisti!
Kirjoitus.

Sanomanetti maanantaina 16.01.2006.
Äänestysvarmuudesta ja ehdokkaan varmuudesta.
Galluptulokset on julkaistu "väärin". Korjaus luvassa! 
Kirjoitus.

Presidenttigallupit 2006
1. kierros
2. kierros

Vaalituloksia
1. kierros
2. kierros. Tulossa!





Tulossa: Matti Viialainen
Tulossa: Tutkimus veroalesta.
Tulossa: Helsingin Sanomat ja Muhammed-kuvat. 

Sanomanetti keskiviikkona 08.02.2006.

Aftonbladet Onsdag 8 februari 2006
DANMARKS SAK ÄR SVÅR
Torsten Kälvemark om hur "civilisationernas kamp" blev fundamentalisternas

Guardian Unlimited Wednesday February 8, 2006  
 
Danish paper pursues Holocaust cartoons
World: Paper responsible for original caricatures of prophet Muhammad to run cartoons satirising the Holocaust.
British Muslims demand better legal protection
Audio: Hugh Muir in Birmingham (3min 8s)
Brian Whitaker: Middle East dispatch
Interactive: cartoon protests
Special report: cartoon protests
More world news  

Guardian Unlimited Wednesday February 8, 2006  
 
Religious energy authority
Cartoon: Steve Bell on tensions between the west and Islam.
More cartoons by Steve Bell

Sanomanetti tiistaina 07.02.2006.



Kuva 06.02.2006 helmikuun maanantaina. "Uhka". Expressen fredag 3 februari 2006. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

Expressen fredag 3 februari 2006. 
Nu hotar terrorvåg
"En terrorvåg hotar nu hela Europa.
Vreden mot alla som publicerat nidbilder på profeten Muhammed ökar för var dag i arabvärlden.
- Dödsstraff ska användas mot alla som förolämpar profeten, säger en talesman för Londonbaserade islamistgruppen al-Ghurabaa."

Guardian UnlimitedTuesday February 07 2006
Cartoons 'part of Zionist plot'
Iran and EU raise stakes in row.
UK student editor suspended
Jordan editors face lawsuit
Interactive: cartoon protests
News blog: Something rotten?
Comment: Tabish Khair
Cartoon: Steve Bell
Special report: cartoon protests

Guardian Unlimited Monday February 6, 2006
Cartoon conflicts

Comment: Describing the current clash as between freedom and dogma only fans the flames, says Tariq Ramadan.
Special report: cartoon protests 

Guardian Unlimited Sunday February 5, 2006
Embassies ablaze as Muslim anger spreads 
· Damascus crowds attack Danish target
· Police probe London 'hate' protesters
Focus
How cartoons fanned flames of Muslim rage
Jason Burke in Paris, Luke Harding in Berlin, Alex Duval Smith in Copenhagen and Peter Beaumont in Ramallah
Timeline: a history of free speech
David Smith and Luc Torres

Sanomanetti tiistaina 07.02.2006.

KU-förhören



07.02.2006 helmikuun tiistaina klo 11.52 Suomen aikaa. "Kuulustelu". Kuva: Pertti Manninen SVT2:n kuvasta. "Just nu: UD:s expeditionschef Per Thöresson frågas ut. Direkt från riksdagen.  24 direkt." Isonna!

Aftonbladet Tisdag 7 februari 2006
KU-förhören
"Det fanns väldigt lite alarmerande signaler"

Per Thöresson, UD, kom inte till jobbet förrän 27 december

"Jag ringde UD 20-30 gånger första dagen" Ambassadör Jonas Hafström.
I dag börjar årets politiska tv-händelse
Laila Freivalds frågas ut i direktsändning
Utfrågningarna om tsunamikatastrofen är reality-tv
Radio
"Utfrågarna var på bettet" Lena Mellin om KU-förhören.
Blogg
KU måste få veta om Danielsson var på jobbet Läs Helle Kleins blogg.

KU=Riksdagens konstitutionsutskott

Sanomanetti sunnuntaina 05.02.2006.


Kuva. "J.L.Runebergin lippu eräänä pakkasaamuna". Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

J.L.Runeberg 200 v. Sanomanetti torstaina 05.02.2004. Kuva ja tekstikatkelma.

Sanomanetti lauantaina 04.02.2006.

Aki Kaurismäki: Laitakaupungin laulu



04.02.2006 helmikuun lauantaina klo 19.28.  "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia. "Laitakaupungin laulujen" lopputekstien aikaan yleisön poistuessa täydestä salista. Isonna!

"En minä tähän kuole". Viimeiset vuorosanat kertovat Aki Kaurismäen elokuvan uskon selviytymiseen, kaikkeen siihen, mikä meidät pitää hengissä vaikka kuinka joutuisimme ympäristömme potkimaksi ilman omaa syytämme. Koististenkin on saatava elää unelmineen paremmasta ja ehkä lopulta yksinäisyydestä selviten. Aki Kaurismäki trilogian "Työttömyys - asunnottomuus - yksinäisyys eli rakkaudettomuus" päätöskuva.

Tämän jälkeen luen Jarmo Valkolan arvostelun Keskisuomalaisesta ja valitsen laajasta esseestä yhden elokuvallisen arvion: "Kaurismäen ohjauksessa on klassista hehkua ja havainnoitua olemista, sillä kuvauksen, leikkauksen ja näyttelijäohjauksen myötä luodut elementit toimivat toisiaan tukien, mikä heijastuu kokonaisuuden puhuttelevuudessa." Jarmo Valkola: Pohjattoman yksinäinen mies. Keskisuomalainen perjantaina 03.02.2006. (viisi tähteä =maksimi). Pertti Manninen.
Isonna! 

Sanomanetti perjantaina 03.02.2006




Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen sekä tarjoilija työssään  Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä juhlahetkessä helmikuun perjantaina 03.02.2006 iltapäivällä. Ylen tv-kuvasta rajannut Pertti Manninen.
Isonna!

Valtiopäivien avajaiset perjantaina 03.02.2006.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen sekä tarjoilija työssään.
Isonna!

Guardian Unlimited Friday February 3, 2006
Blair-Bush deal before Iraq war revealed in secret memo
PM promised to be 'solidly behind' US invasion with or without UN backing
Richard Norton-Taylor
"A memo of a two-hour meeting between the two leaders at the White House on January 31 2003 - nearly two months before the invasion - reveals that Mr Bush made it clear the US intended to invade whether or not there was a second UN resolution and even if UN inspectors found no evidence of a banned Iraqi weapons programme."

Irak-vuoto-asiakirjat
Sanomanetti torstaina 17.07.2003.

Sanomanetti torstaina 02.02.2006.



Kuva. 
"Isä ja poika illan hämärtyessä Mäkkäristä tullessa".  Isonna! Kertomus tulossa!

"Luottamus" eli Lipponen ja Nato.

Yle-radio kertoo iltapäivällä torstaina 02.02.2006 klo 14 Eduskunnan puhemiesvaalista. Edustaja Paavo Lipponen tuli valituksi ja nauhalle tarttui tilaisuudesta seuraava ääntenlaskija, edustaja Maija Perhon ääni:

". jaakonsaari jaakonsaari jaakonsaari jaakonsaari ja edelleen ääniä on saanut edustajat elo elo elo ja edelleen arja alho alho ja edelleen ahde edelleen markku koski ja nato on saanut yhden äänen" (hälinää salissa).

Pääkirjoitus torstaina 02.02.2006 Pertti Manninen.

Sanomanetti keskiviikkona 01.02.2006.

Punainen jyrä ja porvariston hillitty charmi helmikuun keskiviikkona 01.02.2006 klo 13.20 Suomessa. Magic."



Kuva
01.02.2006 helmikuun keskiviikkona klo 13.20 Pertti Manninen. Jyväskylä. Kauppakatu. Suljettu Café Niinistö. Isonna!

Kuvasarja: "50 päivää, jotka värisyttivät Suomea".
"Uusi presidenttikauppa".  
"Työväen presidentin" roihu leimahtaa hetkeksi valloilleen".  
"Punainen jyrä ja porvariston hillitty charmi.

Sanomanetti tiistaina 31.01.2006.

Presidentti Tarja Halonen kerjää rahaa ja myy vaalikrääsää Suomen Tasavallan Presidentin virallisten sivujen avulla!  
 
 
Isonna!

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI.  Lisätietoja Tarja Halosen vaalisivut  
Vaalien tulostietoja oikeusministeriön vaalisivuilta  (31.01.2006).
Tarja Halonen. * Sivut sulkeutuvat Tarja Halosen kampanjasivusto sulkeutuu viikonvaihteessa. Siihen saakka linkit samoin kuin Tarjan puotikin ovat vielä käytössä. (31.01.2006)
Tarja Halonen. Voit tehdä rahalahjoituksen tukiyhdistyksen tilille: (31.01.2006)
Tarja Halonen. Kansa on äänensä antanut, ja ehdokkaamme jatkaa toisen 6-vuotiskauden maamme johdossa! Tarjan puoti on auki tämän vaalipäivän jälkeisen viikon, jolloin jokainen voi vielä hankkia netin kautta haluamiansa tuotteita. (31.01.2006).
Isonna kuvat!

" ... ei ole edes puolikaskansan vaan 40 prosentin presidentti." Pääkirjoitus.

Presidentinvaalit 2006.  Tulos suhteutettu äänioikeutettujen lukumäärään %

Tarkistettu tulos maanantaina 30.01.2006.

Tarja Halonen

40,0

Sauli Niinistö

37,2

Ei äänestänyt

 22,8

Yhteensä %

100.0

Mediat unohtavat äänensä käyttämättä jättäneet! Tarja Halonen ei ole edes puolikaskansan vaan 40 prosentin presidentti.
Seuraavat kuusi vuotta osoittavat haluaako hän olla "koko kansan presidentti".
Optimisti sen suhteen kannattaa olla, koska ainesta varmasti on ja kyllä kai hänkin historiaan haluaa!

Pääkirjoitus tiistaina 31.01.2006. Pertti Manninen, Sanomanetti.



Kuva 07.09.2005 syyskuun keskiviikkona klo 19.12.
"Mutta optimistit - he muuttavat maailman".
Isonna! 

Sanomanetti maanantaina 30.01.2006.

Presidentinvaalit 2006. Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö 48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,2. 

Kuvassa "Työväen presidentin" roihu leimahtaa hetkeksi valloilleen vaalipäivänä sunnuntaina 29.01.2006 klo 16.23 ohikulkijan kiiruhtaessa hakemaan sammutusvälineitä sisätiloista. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Café Niinistön ovella.
 Isonna!

Presidentinvaalit 2006. Tulos.

Presidentinvaalit 2006.  Tulos suhteutettu äänioikeutettujen lukumäärään %

Tarkistettu tulos maanantaina 30.01.

Tarja Halonen

40,0

Sauli Niinistö

37,2

Ei äänestänyt

 22,8

Yhteensä %

100.0


2. kierroksen tulos vaalipiireittäin.
2. kierroksen vaalituloksia muutamalta paikkakunnalta eri puolelta Suomea. Tulossa.

2. kierroksen gallupit ja tv:n vaalitenttien ja muiden vaaliohjelmien päivämäärät.

2. kierroksen suhteutetut gallupit.

1. kierroksen tulokset vaalipiireittäin.
1. kierroksen vaalituloksia muutamalta paikkakunnalta eri puolelta Suomea. Tulossa.

Viimeiset 1. kierroksen
gallupit ja tulos. 
Mitä tapahtui viimeisten galluppien jälkeen? Ratkaisivatko viimeiset vaalikeskustelut? MTV3:n keskiviikkona 11.1 ja Ylen torstaina 12.1. Tulossa!

Sanomanetti sunnuntaina 29.01.2006.



Presidentinvaalit 2006.
Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö 48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,1.

Kuvassa nuoret naiset kiiruhtavat vaalipäivänä sunnuntaina 29.01.2006 klo 15.52 Tarja-kahvilaan muutamaa minuuttia ennen sen sulkeutumista klo 16. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Aaltosalin ovella. Korkea rakennus taustalla on Innova-talo ja ruskea lipallinen uusi Matkakeskus. 
Isonna!

Presidentinvaalit 2006. T
ulos.

Presidentinvaalit 2006.   Tulos suhteutettu äänioikeutettujen lukumäärään %

Tulos, alustava. Sunnuntaina 29.01 illalla.

Tarja Halonen

39,9

Sauli Niinistö

37,2

Ei äänestänyt

 22,9

Yhteensä %

100.0


Sanomanetti lauantaina 28.01.2006.



Kuva 23.01.2006 tammikuun maanantaina klo 11.48.
Pertti Manninen "Pakkasten jälkeen tuulee".
Isonna!

Presidentinvaalit 2006. Suhteutetut gallupit.  %

Tarja Halonen

"Mutta optimistit - he muuttavat maailman". 
Sauli Niinistö

"Paras imago". 










Sanomanetti lauantaina 28.01.2006. Pääkirjoitus.
Lauantai-illan ennustus: Halonen voittaa.

Maaseudun tulevaisuus. Lukijalta.  Tommi Karhula. Perjantaina 27. tammikuuta 2006. Lukijalta.
SDP sensuroi maatalouden.

Suomen eduskunta.  Valtioneuvoston selonteko maatalouspolitiikasta. Lähetekeskustelu.
Minna Lintonen: SDP:n ryhmäpuheenvuoro

Mielipide. Pertti Salolainen. Nyt on oikea aika tehdä Nato-päätös.

26.01.2006. tammikuun torstaina klo 20.28. Isonna!
"Nyt on äänestämisen aika ja annan ääneni Sauli Niinistölle.
3." Laukaa-Konnevesi-lehti 26.01.2006.
Anneli Jäätteenmäki.

SAK ja Lipponen kimpussa - Jäätteenmäki sylissä. Saako Sauli Niinistö sympatiat ja äänet?  

Lue myös!
Ajankohtaislähetys "Tänään" maanantaina 23.01.2006 n. klo 13.15. Yle Peili. Lipposen herjat. Niinistön kommentti  
Katkelma melkein alusta.

Lue myös!
Sanomanetti torstaina 19.01.2006. Pääkirjoitus. Anneli Jäätteenmäki - presidentin tekijä!    Pääkirjoitus.

Arkistojen aarre:Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) arvosteli Nato-keskustelun tasoa maanantaina maakuntamatkallaan Pohjan kunnassa. "Kysyn vain, että mikä vika on Natossa? Olisihan se hyvä kuulla." Helsingin Sanomat 11.11.2003. Sanomanetti.fi/2003/11/13/paakirjoitus

Ajankohtaislähetys "Tänään" maanantaina 23.01.2006 n. klo 13.15. Yle Peili. Lipposen herjat. Niinistön kommentti  Niinistö ja EU:n perustuslaki  Niinistö ja kriisihallintalaki  Päällystöliiton hakukieltosuositus  Puukaupan vähentyminen  Skarppi: Nuoret päihdevalistajat  Katkelma melkein alusta.

Sanomanetti sunnuntaina 22.01.2006. 
Villi Pohjola  Puhemies Paavo Lipponen vastustaa Natoa   Ruotsi ja Nato  Toivooko Matti Vanhanen Tarja Halosen voittoa?    Leif Salmén ihmettelee ehdokkaiden itsetunnon puutetta!  Pääkirjoitus.  

Keskustelua turvallisuudesta. Katkelma Ylen Päivän peilistä keskiviikkona 18.01.2006 klo 17.00.
Halonen vs. Niinistö vaiko Niinistö vs. Halonen.
Katkelma.

Sanomanetti torstaina 19.01.2006. Pääkirjoitus. Anneli Jäätteenmäki - presidentin tekijä!  Erkki Liikanen - presidentin tuhooja!  Sauli Niinistö - Tobinin veron ja siitä puhuvien vähättelijä!  Gallupit - mielipiteenmuodostajia vai mielipiteestä kertovia? Pääkirjoitus.
Muut lehdet: Politiikan kulissit. Tuomas Keskinen. Iltalehti torstaina 19.01.2006. Loppuosa kirjoituksesta.
Heinäluoman valitsema Niinistön tukimies. Politiikan kulissit.

Ehdokkaat kiusaavat koululaisia.

 

Sanomanetti perjantaina 27.01.2006.




Isonna! Perjantaina 27.01.2006  Vainottujen muistopäivä, Holocaustin muistopäivä.  
Inte bara Auschwitz Lisbeth Lindeborg om de "glömda" dödslägren  Aftonbladet Fredag 27 januari 2006. 
Survivors with a message lest we forget Nazi genocide Stephen Bates Guardian Unlimited Friday January 27, 2006.

Sanomanetti perjantaina 27.01.2006.


1. pääkirjoitus: "Työllisyysaste kasvoi ja työttömyysaste kasvoi". Semantiikkaa 1.
2. pääkirjoitus: "Työttömyys on vähentynyt hitaasti, työttömiä oli 3000 enemmän kuin vuosi sitten".
Semantiikkaa 2.

Huipputason tietämättömyyttä. Ylioppilaslehti.
Pääkirjoitus 13.01.2006.  

Uusi demokratia on täällä nyt! Sanomanetti.
Pääkirjoitus 19.08.1999!

Seppo Konttinen  

Varallisuusvero  

Sanomanetti torstaina 26.01.2006

Porkkalan parenteesi päättyi 50 vuotta sitten tänään 26.01.2006.



23.01.2006 tammikuun maanantaina klo 20.30. Kuva: "Kirkkonummi-portti ilmeisesti asemalle" ja "Kabanov esitteli aurattuja teitä ja lentokentän. FST-dokumentin kuvasta Petti Manninen.

"Kuinka uuden pääkirjaston näyttelysali sai nimen Porkkala-sali? Se oli vain keksittävä ja sitten saatava hyväksytyksi, koska museoajatus oli vielä liian kipeä paluumuuttajille." Muistoja Kirkkonummelta kahdelta vuosikymmeneltä: 1970 ja 1980. Pertti Manninen. Tulossa!

Kuvia



Kuva "Nettilapsi ".  Laukaa. Pääkirjasto. 

Kuva"Informaatioota kansalle". Jyväskylä. Tori.
Kuva
"ALE ". Jyväskylä. Väinönkatu. KOKO Fashion. Tommy Hilfiger. 
Kuva
"Paras imago".  Markkinointiväen mielestä Sauli Niinistö selättää Tarja Halosen julkisuuskuvallaan".
Kuva
"Mutta optimistit - he muuttavat maailman". Presidentti Tarja Halonen tiedotustilaisuudessa.
Kuva "Uusi presidenttikauppa". 14.12.2005 joulukuun keskiviikkona klo 14.56. Jyväskylä. Café Niinistö.
Myrkytetty presidentti
Marski ja Sanoma




Kuva "ALE ".  Jyväskylä. Väinönkatu. KOKO Fashion. Tommy Hilfiger.  



"TOSI MUOTI - VERO MODA".
18.01.2006 tammikuun keskiviikkona klo 14.47. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Torikeskus. Isonna!

Syntymäpäiviä helmikuun 8.
Jules Verne 1828
King Vidor 1894
Eila Pennanen 1916
Lana Turner 1920
Eila Kivikk'aho 1921
Jack Lemmon 1925
Jouko Tyyri 1929
James Dean 1931
Johm Williams 1932
Björn Weckström 1935
John Grisham 1955

Syntymäpäiviä helmikuun 7.
Sir Thomas More 1477
John Deere 1804
Charles Dickens 1812
Laura Ingalis Wider 1867
Erkki Melartin 1875
Sinclair Lewis 1885
Juliette Greco 1927
Anita Hirvonen 1946
Seppo KImanen 1949
Kuutti Lavonen 1960
Irina Björklund 1973


Kolme syntymäpäivää helmikuun 6.
Ronald Reagan 1911
Francois Truffaut 1932
Bob Marley 1945

Syntymäpäiviä helmikuun 5. päivä:
Johan Ludvig Runeberg 1804
Otto Kotilainen 1868
André Citroên 1878
John Carradine 1906
Jussi Björling 1911
Vivica Bandler 1917
Tim Holt 1918
Red Buttons 1919
Lars Hulden 1926 
Ulf Söderblom 1930
Jörn Donner 1933
Barbara Hershey 1948
Tarmo Uusivirta 1957
Jennifer Jason Leigh 1962
Antti Pääkkönen 1964


 


www.phuket.fi







sivun alkuun!


"Uhka".


Kuva 06.02.2006 helmikuun maanantaina. "Uhka". Expressen fredag 3 februari 2006. Kuva: Pertti Manninen.
Expressen fredag 3 februari 2006. Nu hotar terrorvåg
"En terrorvåg hotar nu hela Europa. Vreden mot alla som publicerat nidbilder på profeten Muhammed ökar för var dag i arabvärlden.
- Dödsstraff ska användas mot alla som förolämpar profeten, säger en talesman för Londonbaserade islamistgruppen al-Ghurabaa."




Sanomanetti perjantaina 10.02.2006. Muut lehdet.

Sananvapaus ja huono maku.
Helsingin Sanomat. 3. pääkirjoitus torstaina 02.02.2006.
Helsingin Sanomien päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Tanskalaisen sanomalehden Jyllands-Postenin julkaisemat piirrokset profeetta Muhammedista ovat aikaansaaneet melkoisen myrskyn. Tanskalaisia tuotteita boikotoidaan Lähi-idässä, Tanskan lippuja ja pääministeri Anders Fogh Rasmussenin kuvia poltetaan mielenosoituksissa, joissa vaaditaan Tanskan johtoa puuttumaan lehden menettelyyn.

Muhammed -piirroksia, jotka tanskalainen lehti julkaisi jo 30. syyskuuta, on nyt julkaistu muuallakin, mm. Norjassa, Saksassa ja Ranskassa. Jyllands-Postenin päätoimittaja Carsten Juste on pyytänyt islamilaiselta maailmalta anteeksi: “Jyllands Posten haluaa pitää etäisyyttä vertauskuvallisiin asioihin, jotka tähtäävät kansallisuuksien, uskontojen ja väestöryhmien demonisoimiseen.”

Anteeksipyyntö osoittaa, että Jyllands-Posten on menetellyt harkitsemattomasti ja tietää sen. Tämän pitäisi todellakin riittää islamilaiselle maailmalle, jossa demokratia ja sananvapaus ei todellakaan kukoista.

Muhammed-kuvista noussut kiista nimittäin koettelee länsimaisen sananvapauden rajoja. Vapaa julkinen sana ei voi hyväksyä sitä, että sen sisältöä ohjataan islamilaisesta maailmasta. Sananvapauden olemukseen kuuluu se, että islamilaista maailmaa voidaan pitää voida käsitellä myös satiirin keinoin. Islamilaista maailmaa tulee voida arvostella samaan tapaan kuin kaikkia muitakin maita ja uskonnollisia järjestelmiä.

Vaateet siitä, että pääministeri Rasmussenin pitäisi ryhtyä keskustelemaan Jyllands-Postenin toiminnasta, tulee torjua heti. Se olisi selvää puuttumista sananvapauteen, joka on demokratian yksi kulmakivi,

Helsingin Sanomat ei ole julkaissut Muhammed-kuvia, tässä lehdessä julkaistavia uutiskuvia lukuun ottamatta, siksi, että ne osoittavat huonoa makua. Mutta saatamme joutua harkitsemaan asiaa uudestaan, jos islamilaisen maailman painostus sananvapauden perustaa vastaan jatkuu.
Sananvapaus ja huono maku. Helsingin Sanomat. 3. pääkirjoitus torstaina 02.02.2006. Helsingin Sanomien päätoimittaja on Janne Virkkunen.


Harkittu provokaatio.
Tiedonantaja. Pääkirjoitus perjantaina 10.02.2006. Katkelmia.
Tiedonantajan päätoimittaja on Erkki Susi.

Maailman ja Suomenkin valtamedia tekee parhaansa peittääkseen suurelta yleisöltä sen, mistä profeetta Muhammedia esittävien pilakuvien julkaisemisessa ja julkaisua seuranneissa muslimien mielenosoituksissa on kyse.

Muhammedin muun muassa terroristiksi esittävien pilakuvien julkaisemisella ei tietenkään ollut mitään tekemistä sanan- ja lehdistön vapauden kanssa. Eikä muslimien raivostuminen pilakuvista johtunut “sivilisaatioiden selkkauksesta” eikä edes profeetan kuvallisen esittämisen sopimattomuudesta, vaan siitä, että rasistisissa ja muslimeja syvästi häpäisevissä kuvissa koko maailman muslimit Muhammedin kautta leimattiin terroristeiksi.


Kun pilakuvien julkaisemisesta Tanskassa ei saatu haluttua reaktiota, provokaatiota päätettiin laajentaa, ensin julkaisemalla pilakuvat Norjassa ja sitten helmikuun alussa samanaikaisesti Ranskassa, Saksassa, italiassa, Belgiassa, hollannissa, Espanjassa, Sveitsissä, Islannissa ja Unkarissa. Ajoitus viittaa siihen, että toimenpide oli koordinoitu. Uudelleen julkaisua perusteltiin täysin valheellisella selityksellä, että näin haluttiin osoittaa solidaarisuutta tanskalaisien kollegoiden taistelulle sananvapauden puolesta.

Tietenkään sananvapaudesta ei ollut hetkeäkään kyse. Tiettävästi pilakuvien julkaisun laajentamisella haluttiin provosoida Lähi-idässä väkivaltaisia protesteja, joita voitaisiin käyttää maahanmuuttajien vastaisen kampanjan laajentamiseen Euroopassa, Israelin palestiinalaisia vastaan harjoittaman väkivallan ja USA:n Irakissa suorittaman kansanmurhan ja öljyvarojen rosvouksen puolustamiseen sekä sen osoittamiseen, että “sivilisaatioiden yhteentörmäys” on todellisuutta eikö Samuel Huntingtonin palturia. Pelon ja vihan ilmapiiriä tarvitaan myös työtätekevien etujen ja kansalaisvapauksien polkemiseksi sekä poliisivaltioiden pystyttämiseksi.

Väkivaltaisia protesteja seurasikin rauhanomaisten lisäksi. Provokaatio onnistui. Ja se kohdistuu muslimien ohella meitä kaikkia vastaan.


Meille suomalaisille viime aikojen tapahtumien pitäisi taas kerran opettaa, kuinka vaarallista meille on tulla sotketuksi yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen imperialismin etuihin sekä EU:n ja Naton politiikkaan.

(ES)

Harkittu provokaatio. Tiedonantaja. Pääkirjoitus perjantaina 10.02.2006. Katkelmia. Tiedonantajan päätoimittaja on Erkki Susi.


Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 
Comment Anas Altikriti

This is not a cartoon war

"Calm dialogue rather than trading insults is the path to a peaceful, multicultural Britain"

"The furore around the cartoons depicting the prophet Muhammad (peace be upon him) has brought forth claims that we are at the centre of a long-heralded clash of civilisations. Richard Littlejohn even wrote in the Daily Mail this week that this is war, adding ruefully that "we" are losing it.

I don't believe we are witnessing a clash of civilisations, nor do I think such a clash is imminent or necessary. But when people of such varying backgrounds live together, a clash of sorts can be expected. And it is the appreciation of each other's backgrounds and sensitivities that keeps those conflicts civil, peaceful and even productive.

The latest controversy has arisen out of a period in which the Muslim world has felt vilified and targeted beyond reason. Note that when angry Afghan protesters were demanding the expulsion of the Danish diplomatic mission from their country, they did so in front of the US military base in Kabul. While Britain and the US have generally shown restraint on the cartoon issue, they remain the target of considerable anger because they are seen as spearheading the "war on terror", which seems to have mutated into a war against Islam and its followers. France, which stood against war in Iraq, scuppered its good relations with the Muslim world when its secular fanatics insisted on banning the hijab in state schools. These cartoons come at the end of a long line of events in which there has been a striking absence of representation of the Muslim perspective and of our rights and freedoms.

It has been claimed that freedom of speech is absolute and beyond qualification. Indeed, the reproduction of the Danish cartoons across a number of European and non-European countries was claimed to be in support of such an unqualified right. But how much do we really exercise or tolerate such a notion?

Religion no more restricts freedom of speech than secularism promotes it. Is it so difficult to digest that Islam considers insulting the prophets of God a profound violation of what is sacred, just as Europe rightly regards denial of the Nazi Holocaust? Indeed, if freedom of speech were really the non-negotiable absolute in the west it is now claimed, then we would expect there to be uproar at legal bans on Holocaust denial or laws against incitement to racial hatred.

Those who claim to uphold freedom of speech by defending the right to reproduce insulting depictions of the prophet are in effect saying to Muslims that what they hold dear and sacred is far more worthy of protecting than what Muslims hold dear and sacred. The cartoons had more to do with incitement of hatred, racism and Islamophobia than with freedom of expression. 
...

This is not a cartoon war
Comment Anas Altikriti. Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 

Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 
See the cartoons
The cartoons can be seen at Wikipedia 


Isku Impimähkään.
Bisquit. Seppo Ahti. Ilta-Sanomat tiistaina 20.12.2005.

" ... Muhammadin kerrotaan naineen lempivaimonsa Aishan, kun puoliso oli yhdeksänvuotias, mitä monissa nykykulttuureissa kavahdetaan ainakin virallisesti. Ei tästäkään liitosta pelkkää hyvää seurannut. Muhammadin kuoleman jälkeen Aishan kannattajat alkoivat rettelöidä miehensä vävyn Alin kanssa, eikä välilöissä oikein olla vieläkään. Historian suurmiesten joukossa Muhammadin mieltymykset eivät niin kovin poikkeavia ole. Muun muassa Mao Zeong ja Lavrenti Berija tunnettiin tovereina, joiden naisihanteesta ei löytynyt sijaa merkinnälle "Kilroy kävi täällä". ..."

  

sivun alkuun!



24.12.2005 joulukuun lauantaina klo 13.00. Makasiinit ja Kiasma. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

Sanomanetti perjantaina 10.02.2006.

Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia.

Aluksi johdanto:
 "Tähän sitten lopuksi keskustelun pohjaksi jo Eliel Saarisen aikoinaan esille tuoma pilvenpiirtäjä-ratkaisu. Kaikki rakennusoikeus yhteen taloon, tulkoon siitä sitten 50-kerroksinen tai satakerroksinen. Näkyisihän sitten kauas Itämerelle loistavana Majakkana. Nimikilpailu saavuttaisi varmaankin suuremman osanoton kuin vaalit nykyisin. Tätä ei ole kirjoitettu 01.04.05 vaan 04.05.05.  Pertti Manninen. PS. Hain kansainvälisesti tunnettua nimeä, mutta kun tuo Finlandiakin on jo käytetty. Mitä niitä on jäljellä? Sauna? Puukko? FIN? Kippis? Kommentti kirjoitukseen: Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005. Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. Eripainos artikkelien jälkeen!



Helsingin Sanomat perjantaina 13. tammikuuta 2006.

Asukkaat ja Helsingin päättäjät täysin eri mieltä Hernesaaresta.

Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat perjantaina 13. tammikuuta 2006. Mielipiteitä torniehdotuksesta esittävät Pekka Korpinen. Maija Anttila, Timo Friman ja Matti Kaijansinkko.

“… Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen on sanonut, että kärkeen sopisi maamerkiksi hotellitorni, jonka juureen merenrantaan voisi sijoittua kylpylä. Ehdotus saa tukea kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajalta Maija Anttilalta (sd). … Hän sanoo, että meren rannalla Hernesaaren kärjessä pitää olla majakkamainen maisemaa hallitseva rakennus. “Lättänä rakennus ei peilaa meren jylhyyttä”. Anttila runoilee. … Timo Friman ja Kaija Santaholma ovat täysin vastakkaista mieltä. Friman on Eteläiset kaupunginosat ry:n puheenjohtaja ja Santaholma hänen edeltäjänsä. … Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko kaupunginsuunnitteluvirastosta … ei sulata Korpisen ehkä provosoivaakin esitystä 20-kerroksisesta hotellista. Hänen mielestään Hernesaaren siluetti ei saa ylittää Merikadun talojen korkeutta. “Siluetin mereltä on oltava yhtenäinen, muistomerkkiä emme halua.” Harvinaista Helsingin keskustassa: Hernesaaren rannassa aava meri horisonttiin saakka. “Ainoa paikka, jossa voi aistia meren”, Santaholma sanoo. Täällä avomeren luonne tulee ihmisten kosketeltavaksi.” Hän kuuntelee meren ääntä, aaltojen kohinaa niiden lyödessä rantakiviin. Hän haluaisi, että ranta pysyisi mahdollisimman luonnonmukaisena.”

Kuvateksti: “Timo Frimanin selän takana on Hernesaaren eteläkärki, jiota Helsingin kaupunki pitää maamassojen välivarastointipaikkana.”
Asukkaat ja Helsingin päättäjät täysin eri mieltä Hernesaaresta. Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat perjantaina 13. tammikuuta 2006.



Helsingin Sanomat. Mielipide. Keskiviikkona 18. tammikuuta.2006.

Helsingissä on vallalla kumma tornimania!

Seppo Heinänen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Keskiviikkona 18. tammikuuta.2006.

“Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen toivoo hotellitornia Hernesaaren kärkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila tukee häntä (HS 13.1) toteamalla, että paikalla pitää olla majakkamainen, maisemaa hallitseva rakennus. Miksi?

Anttila sanoo myös, että “lättänä rakennus ei peilaa meren jylhyyttä”.

Kuinkahan suuri ja korkea hotellitornista pitäisi rakentaa, että se voisi peilata meren jylhyyttä?

Helsingillä on merelle upea silhuetti, josta maamerkkeinä kohoavat Agricolan kirkon, Johanneksen kirkon ja Tuomiokirkon tornit. Istuisiko hotellitorni tähän kategoriaan? Toisiko se jonkun positiivisen lisän Helsingin silhuettiin? Tuskin.

Yksittäisiä tornitaloja on noussut sinne tänne pääkaupunkiseudulle. Tikkurilan torniin muutettiin vuodenvaihteessa. Vuosaaren torni on rakenteilla jne. Mitään kaupunkirakenteellisia perusteita näille on vaikea löytää. kertovatko ne vain, että tällä kohdalla maanomistaja on onnistunut lobbauksessaan? Ne tuntuvat itsekin häpeävän olemassaoloaan.
Suomalaisessa kaupungissa tornitalo on vieras, perusteeton elementti. Siellä missä ne tuntuvat perustelluilta, ne sijaitsevat aina kaupungin keskustassa, nimenomaan liikekeskustassa, ja ne muodostavat useamman tornin ryppään, joka jo jaksaa merkitä keskuksen, Siellä ne tukevat toisiaan ja pystyvät yhdessä perustelemaan olemassaolonsa.

Näin on maailman suurkaupungeissa. Näin on tehty myös Tallinnan uudessa liikekeskuksessa.

Helsingilläkin on paikka, jossa tornitaloja voidaan rakentaa perustellusti ja jossa ne muodostavat positiivisen kaupunkirakenteellisen elementin: Tuleva Pasilan työpaikkakeskus.

Rakennettakoon sinne kunnon rypäs torneja. Tehtäköön Pasilasta Suomen pääkaupungin arvon mukainen 2000-luvun businesskeskus ja jätettäköön kantakaupunki sellaiseksi, minkälaisena helsinkiläiset sitä rakastavat."

Seppo Heinänen, arkkitehti, Vantaa.
Helsingissä on vallalla kumma tornimania! Seppo Heinänen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Keskiviikkona 18. tammikuuta.2006.



Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 21.01.2006.

Tornitalo pilaisi Helsingin siluetti.

J.P. Roos. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 21.01.2006.

"Keskiviikkoaamun 18.1 aiheita: kaupunkisuunnittelulautakunta esittää korkean toimistotornin rakentamista Pasilaan, kertoo Radio Suomi.

Avaan lehden: Seppo Heinänen kirjoittaa mielipidesivulla otsikolla “Helsingissä vallalla kumma tornimania” muutaman päivän vanhasta uutisesta, jonka mukaan Pekka Korpinen ja Maija Anttila (sd) esittävät Hernesaareen valtavaa hotellitornia.

Tämän lisäksi tuoreita torniesityksiä ovat muiden muassa jättitornit Ruoholahteen (ranskalaisen tunnetun torniarkkitehdin ehdotus), valtavat asuntotornit Keski-Pasilaan (italialaisen arkkitehtiryhmän esitys, jota muun muassa vihreät innokkaasti kannattavat).

Jokaiseen suomalaiseen kaupunkiin näyttää pätevän sama säännöt: aina on vahvoja voimia, jotka haluavat pilata juuri sen petrausominaisuuden. Tampereella on tehty hartiavoimin työtä, jotta kaupungin omaleimainen teollinen rakennushistoria saataisiin tuhottua.

Yhdessäkään suomalaisessa kaupungissa ei ole jäljellä ehyttä keskustoria, vaan jopa Helsingin Senaatintori on onnistuttu pilaamaan.

Helsingin kohdalla ehkä tärkein Helsingin ominaispiirre on sen mereltä päin näkyvä profiili, jossa niemen alueella ei ole torneja, paitsi kirkontorneja. Tämä on ollut tietoinen linja, jolta kunnianhimoiset arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat ovat aina silloin tällöin yrittäneet poiketa, mutta onneksi epäonnistuneet.

Nyt tämä linja on taas vakavasti uhattuna. Pekka Korpinen haluaa jättää itsestään pysyvän muiston edes jonnekin kaupunkiin (aukioiden täyttäminen Kampissa tai purkamiset, kuten makasiinien purku eivät näytä riittävän).

Erityisesti Pasilan torneille näyttää olevan laajaa poliittista kannatusta: kokoomus ja sosialidemokraatit ovat aina valmiina pilaamaan Helsinkiä, kun se vain on mahdollista, ja kun he saavat vihreät mukaan, niin silloin mikään ei voi enää estää “edistystä”.

Kuitenkin Keski-Pasilan tornit rikkoisivat erittäin pahasti Helsingin profiilia kaikista suunnista katsottuna. Pasila on muutenkin korkealla, joten tornien sijoittaminen sinne olisi vakava virhe.

Perusteet ovat lisäksi aina yhtä typeriä: matalat rakennukset ovat “tylsiä” ja “ikäviä” ja “lättäniä”. Muuta perustetta onkin vaikea keksiä.

Muistettakoon nyt se tosiasia, että yksikin tornirakennus Helsingin niemellä riittää siihen, että sen jälkeen ei ole mitään argumenttia torneja vastaan,. Helsingin profiili ei ole enää tasainen.

Siksi Heinäsen esitys torniryppäästä Pasilaan on yhtä paha kuin Korpisen esitys tornista Hernesaareen. Helsinki on tornivapaa alue, ja sellaisena se pitää säilyttää.”

J.P. Roos, Helsinki
Tornitalo pilaisi Helsingin siluetti. J.P. Roos. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 21.01.2006.



Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 26.01.2006.

Tornit tekevät kaupungin.

Jussi Rautsi. Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 26.01.2006.

"J.P. Roos julistaa Helsingin ikuisesti tornivapaaksi kaupungiksi (HS 21.1). Tämä on todella uusi tapa pysäyttää ajan virta kaupunkien rakentamisessa.

Kristityt lymyilisivät luolissa, sillä kirkontornithan rikkoisivat kaupunkikuvaa. Stockmannia ei olisi saanut rakentaa, ei liioin Rautatieasemaa. Puhumattakaan senaatintorista, tuosta keisarivallan kirkon ja sivistyksen monumentista. Aivan liikaa vaikutusta senaikaisen Helsingin kaupunkikuvaan!

Tornit tekevät kaupungin. Niiden kieltäminen on johtanut masentavaan tilanteeseen kaupunkisuunnittelussa. Meillä on jo arkkitehtipolvi, joka ei uskalla edes ajatella tornien suunnittelua.

Katujulkisivu mataa tasaisena, maata kuluttavana ja näkymiä tukkivana. On pakko tehdä tasaisia möhkäleitä, kun muuta ei voi.

Kiasmakin on keskustan portiksi sen näköinen, että se nousisi pystyyn, jollei olisi katostaan maahan sidottu.

Puolustan siis torneja. Enkä vain kirkontorneja, sillä Roos ei voi olla tietämätön siitä, että kirkontornit kuvastivat muutakin kuin hengellisiä arvoja.

Hyvien uusien tornirakennusten tekemiseen tarvitaan mielikuvitusta, arkkitehtuurin hengen lentoa, ammattitaitoa ja hyvää kaupunkisuunnittelua.

Roos kirjoittaa, että yhdenkin tornirakennuksen jälkeen Helsingin profiili ei ole enää tasainen. Nyt tosiaan on! Valitettavasti tasaisuus ei vahvista Helsingin mainetta Itämeren kaupunkien joukossa.

Tarvitaan siis hyvin suunniteltuja ja kauniita torneja, mutta oikeaan paikkaan.

Koko asialla ei ole mitään tekemistä tämän tai tuon henkilön tai puolueen intressien kanssa. Ekologiaakaan ei tarvitse vetää mukaan keskusteluun: tornirakentaminen kulkee ekologisen rakentamisen etulinjassa. Jos niin halutaan.

Jussi Rautsi, Helsinki.
Tornit tekevät kaupungin. Helsingin Sanomat. Jussi Rautsi. Mielipide. Torstaina 26.01.2006.



Helsingin Sanomat. Mielipide. Perjantaina 27.01.2006.

Aikakaudet näkykööt kaupunkikuvassa.

Pekka Korpinen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Perjantaina 27.01.2006.

J.P. Roos. esitti (HS 21.1) Helsingin ja Suomen kaupunkisuunnittelusta varsin synkän arvion: “Yhdessäkään suomalaisessa kaupungissa ei ole jäljellä ehyttä keskustoria, vaan jopa Helsingin Senaatintori on onnistuttu pilaamaan.”.

Roos edustaa elämälle vierasta äärimmäisyys näkemystä. Arabialaisessa arkkitehtuurissa sen ollessa tuhat vuotta sitten huipussaan oli periaate, että vain Allah voi olla täydellinen.

Inhimillisessä toiminnassa, myös arkkitehtuurissa, on hyväksyttävä epätäydellisyyttä ja inhimillisiä erehdyksiä.

Itse asiassa vajavaisuudesta syntyvät poikkeukset ovat joskus merkittävä osa paikan henkeä. Tästä syystä Makkaratalon aikanaan laittomasti rakennettu makkara suojeltiin. Samalla tavalla ns. SYP:n talo irvistää Senaatintorin kulmassa rikkoen muuten ehkä jopa liian yhdenmukaista ja täydellistä torikokonaisuutta.

Ruma yksityiskohta voi korostaa kaunista kokonaisuutta. Kaupunki on elävä organismi, jossa liike ja aikakausien kerrostumat ovat lopullista ideaalitilaa tärkeämpiä.

Senaatintori ei ole pilattu, vaan se on yhä todellinen helmi, jota ei enää saa muuttaa.

Mitä tulee Hernesaaren mahdolliseen majakkatyyppiseen rakennukseen, mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, vaan suunnittelu on vasta alkamassa. Idea majakasta on tarkoitettu herättämään keskustelua ja sitähän se heti herättikin.

Olen Roosin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin kantakaupungin oleellinen piirre on matala profiili, johon ei ole syytä kajota. Tästä syystä muun muassa Kamppiin rakennetaan ympäristön korkuisia taloja. Keski-Pasila on kuitenkin etäällä eikä muuta historiallisen niemen ilmettä.

Hernesaari on alun perin ollut saari. Sen eteläkärjessä voi olla sääntöä vahvistava poikkeus muistuttamassa Helsingin merellisestä historiasta.

Aleksandrian huomiota herättänyt majakka ei historiankirjoituksen mukaan suinkaan tärvellyt aikansa merkittävintä sivistyskaupunkia, vaan päinvastoin toivotti merenkulkijat jo kaukaa tervetulleiksi.

Luovuutta ja mielikuvitusta usein peräänkuulutetaan, mutta kun sitä sitten käytetään, pahoittavat monet heti mielensä.

Keskustelu Hernesaaren majakasta alkoi siinä mielessä ennen aikojaan, ettei alueen kokonaissuunnitelmasta ole vielä esitetty mitään. Oma lähtökohtani on , että matalat 3-4 kerroksiset kaupunkipientalot sopisivat sinne parhaiten liittäen sen henkisesti vanhaan Eiraan.”

Pekka Korpinen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki.
Aikakaudet näkykööt kaupunkikuvassa. Pekka Korpinen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Perjantaina 27.01.2006.



Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 09.02.2006.

Tornien vastustaminen on uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä.

Anne Haila. Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 09.02.2006.

J.P. Roos (HS 21.1.) on onnistunut herättämään keskustelun torneista. Keskusteluun osallistuneet ovat kirjoittaneet Helsingin siluetista, professori Roos jopa arvelee, että tärkein Helsingin ominaispiirre on sen mereltä päin näkyvä profiili.

On vaikea ymmärtää. miksi Helsingin taivasta vasten piirtyvä ääriviiva herättää niin paljon intohimoja; kyse täytyy olla muustakin kuin kaupungin kauneudesta.

Vaikka hyvän yhteiskunnan utopiamallit ovat olleet kaupunkimalleja, kaupunkivastaiset käsitykset ovat hämmästyttävän yleisiä, eri aikoina ja eri kulttuureissa.

Raymond Williams on väittänyt tämän johtuvan siitä, että maaseutu ja kaupunki ovat korvikkeita puhua hyvästä ja pahasta, edistyksestä ja sen pelosta. Kaupunkiin liitetään asioita kuten pahuus, rikollisuus, synti turmio, menetetty viattomuus, pelko muutosta ja modernia kohtaan; maaseutuun liitetään asioita kuten mennyt kulta-aika, lapsuus, viattomuus ja turmeltumaton luonto.

Ajatus, että kaupunki ei saisi näkyä tai että korkeat rakennukset ovat rumia, tuleekin ymmärrettävämmäksi, ajateltaessa, että sen taustalla on pelko kaupunkia ja tulevaisuutta kohtaan ja kaipaus mennyttä ja maaseutua kohtaan.

Tornien vastustaminen onkin jälleen uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä, joka seuraa edellistä, jonka mukaan jokainen suomalainen haluaa asua omakotitalossa, ja Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat siitä, että Helsingissä ei ole riittävästi omakotitaloja.

Keskustelussa on tähän mennessä puhuttu pääasiassa kaupunkikuvasta. Kauneuteen liittyvät perustelut eivät kuitenkaan ole ainoita, joilla torneja voidaan vastustaa tai puolustaa. Niiden lisäksi on toiminnallisia ja taloudellisia perusteluja.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen esitti kiinnostavan näkemyksen (HS 27.1.) kaupungin toivottavasta epätäydellisyydestä ja totesi kaupunkiin mahtuvan monenlaisia alueita. Kaupungin tärkeä ominaispiirre onkin kaupungin moninaisuus.

Helsinkiin mahtuu hyvin matala empirekeskus, omakototalojen Pakila ja tiivis Pasila. Tehostamista voidaan perustella myös globaalikaupunkiteoreetikkojen tapaan väittämällä, että kansainvälisessä maailmassa menestyvät monipuoliset ja suuret kaupunkialueet.

Niissä on riittävästi massaa, ei-jäljiteltävissä olevia sijaintitekijöitä, ja kuten kalifornialais-ranskalainen kaupunkialueiden tutkija Michael Storper sanoo, surinaa. Surina hohtaa innovaatioihin ja taloudelliseen kasvuun.

Torneja voidaan arvioida myös kaupungin tulevaisuuden näkökulmasta. Jussi Rautsi (HS 26.1.) huomautti, että meillä on jo arkkitehtipolvi, joka ei uskalla edes ajatella tornien suunnittelua.

Arkkitehdeilla on haastava tehtävä luoda tilallisia edellytyksiä tulevalle. Tämä ei tarkoita vain vanhan säilyttämistä, vaan kuten modernin kaupunkitutkimuksen klassikko David Harvey on sanonut, vaihtoehtojen visiointia, hellästi vanhaa tuhoamatta.

Jälkimodernismin ja postmodernismin virhe ei ollut keskittyminen rakennusten ulkonäköön, vaan kaupungistumisen yhteiskunnallisten prosessien ja visioiden unohtaminen."

Anne Haila, professori, yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsingin yliopisto.
Tornien vastustaminen on uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä. Anne Haila. Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 09.02.2006.


Jatkokeskustelu. Tulossa!

Kuvallinen pääkirjoitus. Tulossa!

Kaupunkikuva-linkin päivitys. Tulossa!


Sanomanetti keskiviikkona 04.05.2005.  (Kavennus perjantaina 10.02.2006).
Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 


Kuvateksti: "VR:n makasiinien alue Eduskuntataloa vastapäätä."

Helsinki. Töölönlahden kaava. Muut lehdet.

Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005.
"Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. 

Hyvälle kaupungille on ominaista se, että kaupunkirakenne on ainakin pääkohdiltaan harkittu ja kaupunkitilalla on uniikkeja piirteitä. Kaupungin rakenne vaikuttaa puolestaan siihen, miten dynaaminen ja houkutteleva asuin- ja työpaikka se on.

Esimerkkejä määrätietoisesti kehitetystä ja harkitusta ympäristöstä ovat Pariisin bulevardit ja Rooman kaupunkirakenteen akselit.

Aikana jolloin Helsinkiin kohdistuu merkittäviä laajentumis- ja tiivistymispaineita, tulisi rakentamisen täälläkin tapahtua harkitusti ja kokonaisuuden kannalta määrätietoisesti.

Helsingin Sanomat uutisoi SanomaWSOY:n luopuvan tonttioptiostaan Töölönlahdella (HS 21,4). Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen reagoi tähän esittämällä toiveen, että kiinnostus 'vapautuvaa' tonttia kohtaan kiihtyisi.

Mielenkiintoinen ja rikas kaupunkitila ei muodostu sattumanvaraisesti rakennusten väliin jäävästä tilasta tai siitä, että rakennuksia rakennettaessa jätetään vastuu kaupunkitilan muotoutumisesta yksittäisen suunnittelutoimeksiannon varaan.

Siinä tilanteessa olennaiset päätökset on jo tehty.

Merkityksellinen kaupunkitila muodostuu rakennusten sijoittelun, toiminnan ja arkkitehtuurin varaan, rakennusten välisistä tilallisista ja toiminnallisista rinnastuksista ja merkityksistä.

Onnistuessaan kaupunkisuunnittelu huomioi olemassaolevien rakennusten merkityksiä, tukien heikkoja rakenteita ja vahvistamalla ja täydentämällä laajempia kaupunginosien välisiä siteitä.

(Jatkuu viereisellä palstalla.)

Helsinki. Töölönlahden kaava. Muut lehdet.

Töölönlahden nykyinen asemakaava voi olla taloudellisesti ja poliittisesti onnistunut, mutta hyvää tai mielenkiintoista kaupunkirakennetta se ei luo.

Ongelma ei niinkään ole liikarakentamisessa tai näkymien sulkemisessa sinänsä vaan siinä, että kaava toteutuessaan suunnitellun kaltaisena ei auta nivomaan alueella olevia rakennuksia toisiinsa tai vahvista Töölönlahden rakennetta suhteessa muun kantakaupungin rakenteeseen.

Toiminnallisesti ja tilallisesti päätös säilyttää makasiinien sirpaleita vaikuttaisi lähinnä karhunpalvelukselta makasiinien toimintaa kohtaan. Miten rakennussirpale voisi korvata makasiinien siipien rajaamaa aukeaa?

Kyseessä on tilallisesti kaksi vastakohtaista pyrkimystä. Lisäksi on syytä epäillä, että pieneen rakennusfragmenttiin voidaan ylipäätään muodostaa mielekkäitä tiloja nykyistä korvaavalle toiminnalle.

Koska suunnitelmaa on huomattavasti halvempi ja helpompi muokata kuin valmiita rakennuksia, tulisikin alueen toteutuksessa kiinnittää huomioita alueelle sijoittuviin toimintoihin ja radan varren, Eduskuntataloa vastapäätä sijaitsevien tonttien ja rakennusten muodostumiseen.

Pienin muokkauksin nykyisestä asemakaavasta voidaan luoda alueen kaupunkirakennetta eheyttävää kaupunkitilaa, jolla on tunnistettava painotus ja luonne.

Rooman Trajanuksen forumin tapaan alueella on jo nykyisellään hahmotettavissa kahden risteävän akselin muodostama rakenne: Eduskuntatalon keskilinjan varaan itä-länsisuuntainen akseli ja sitä risteävä, Erottajalta alkava Sanomatalon ja Kiasman välisen portaikon muodostama akseli.

Hyväksytyssä asemakaavassa Musiikkitalo vahvistaa näitä linjoja. Eduskuntatalon, Kiasman, Sanomatalon, päärautatieaseman ja toisaalta tulevan Musiikkitalon muodostamaa rakennetta tulisikin tukea.

Radan varteen sijouttuvien tonttien, ja ennen kaikkea niille sijoittuvien rakennustewn tulee rajautua Musiikkitalon eteläjulkisivun mukaan niin, ettei Eduskuntatalon eteen sijoiteta rakennuksia. Akselia voidaan vielä vahvistaa rakentamalla rakennus ehdotettujen makasiiniragmenttien paikalle Töölönlahdenkadun mutkaan.

Kaupunkilaisten tarpeet ja toiminnot huomioon ottaen kyseiselle tontille soveltuisi parhaiten yhdistelmä uutta pääkirjastoa ja kansalliskirjastoa, josta on lisäksi mahdollista varata korvaavia tiloja makasiinien toiminnoille.

Näin muodostuvan akselin varrelle keskittyisivät merkittävät suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin edustajat: valtiovalta, musiikki- ja kuvataide, media sekä kirjaston muodossa kirjallisuus ja kansallinen muisti.

Kulttuurin olennaisena osatekijänä myös arkkitehtuuri on läsnä muodostuvan kaupunkirakenteen ollessa tilallisesti harkittu ja merkityksellinen.

Eric Rawlins arkkitehti Helsinki.
Helsingin Sanomat. Mielipide tiistaina 03.05.2005.


Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 

Kommentti kirjoitukseen:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005.
Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. 

Aluksi pari aiheeseen liittyvää Nettisanomissa julkaistua linkkiä:
Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? & 26 linkkiä aiheeseen 2005/04/28
SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. 2005/04/28 

Hahmotelma kirjoituksen lauseesta: "Radan varteen sijouttuvien tonttien, ja ennen kaikkea niille sijoittuvien rakennustewn tulee rajautua Musiikkitalon eteläjulkisivun mukaan niin, ettei Eduskuntatalon eteen sijoiteta rakennuksia. Akselia voidaan vielä vahvistaa rakentamalla rakennus ehdotettujen makasiiniragmenttien paikalle Töölönlahdenkadun mutkaan."

Selitys:
Suunnitellut uudisrakennukset punaisina,
Eduskuntatalo ja Päärautatieasema sinisinä,
Musiikkitalo violettina,
Kiasma ja Finlandiatalo valkoisina,
Sanomatalo keltaisena,
Holiday Inn-hotelli vihreänä.

Sanomanetti. Pertti Manninen keskiviikkona 04.05.2005.

Helsinki. Töölönlahden kaava. Hahmotelma 04.05.2005

 
Sanomanetti. Perttti Manninen. 04.05.2005.


Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 

Suunnitelmä aikaisemmin: 15.04.2004.


Isonna!
2005/02/03/optiokuva20040415.htm

Helsinki. Töölönlahden kaava. Kaksi suunnitelmaa.

 Suunnitelma vuotta myöhemmin: 03.02.2005.


Isonna! 2005/02/03/optiokuva20050203.htm


Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 

Kommentti kirjoitukseen:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005.
Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. 

Aluksi pari aiheeseen liittyvää Nettisanomissa julkaistua linkkiä:
Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? & 26 linkkiä aiheeseen 2005/04/28
SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. 2005/04/28 

Tähän sitten lopuksi keskustelun pohjaksi jo Eliel Saarisen aikoinaan esille tuoma pilvenpiirtäjä-ratkaisu. Kaikki rakennusoikeus yhteen taloon, tulkoon siitä sitten 50-kerroksinen tai satakerroksinen. Näkyisihän sitten kauas Itämerelle loistavana Majakkana. Nimikilpailu saavuttaisi varmaankin suuremman osanoton kuin vaalit nykyisin. Tätä ei ole kirjoitettu 01.04.05 vaan 04.05.05.  Pertti Manninen.
PS. Hain kansainvälisesti tunnettua nimeä, mutta kun tuo Finlandiakin on jo käytetty. Mitä niitä on jäljellä? Sauna? Puukko? FIN? Kippis?

Selitys: Pilvenpiirtäjä punaisena,
Eduskuntatalo ja Päärautatieasema sinisinä,
Musiikkitalo violettina,
Kiasma ja Finlandiatalo valkoisina,
Sanomatalo keltaisena,
Holiday Inn-hotelli vihreänä.

Sanomanetti. Pertti Manninen keskiviikkona 04.05.2005.

Helsinki. Töölönlahden kaava. Hahmotelma 04.05.2005 

 
Sanomanetti. Perttti Manninen. 04.05.2005.




"Makasiinit ja Kiasma."
24.12.2005 joulukuun lauantaina klo 13.00. Makasiinit ja Kiasma. Kuva: Pertti Manninen. Katso myös "Panoraama-kuva"!


sivun alkuun!


"Kuulustelu".

07.02.2006 helmikuun tiistaina klo 11.52 Suomen aikaa. "Kuulustelu". Kuva: Pertti Manninen SVT2:n kuvasta. "Just nu: UD:s expeditionschef Per Thöresson frågas ut. Direkt från riksdagen.  24 direkt." 


sivun alkuun!


"Google sensuroi Kiinan puolesta. HS 26.1."

04.02.2006 helmikuun lauantaina. "Kuvatuksia. Tianamnen, 1989 Tiananmen 2006. Google ja Kiina - vapaan sanan ja maailman puolesta jo vuodesta 2006." (hpo ? 06). Jyväskylän ylioppilaslehti 1. helmikuuta - 14 helmikuuta 2006. Numero 2/2006. Kuva Pertti Manninen. Jylkkäriin!


sivun alkuun!


"Anja."
04.02.2006 helmikuun lauantaina klo 14.38 Suomen aikaa. "Anja Pärson sukeltaa voittonsa kunniaksi viimeisenä laskijana maaliin tultuaan huomattuaan saaneensa täsmälleen, sekunnin sadasosan tarkkuudella, saman ajan kuin siihen mennessä johdossa ollut laskija." Kuva Pertti Manninen SVT:n kuvasta.


sivun alkuun!


"Protesters set danish consulate on fire in Beirut." 

05.02.2006 helmikuun sunnuntaina. "Protesters set danish consulate on fire in Beirut." Kuva: Erika Manninen CNN:n kuvasta.


sivun alkuun!


"Kissan päivät." 

05.02.2006 helmikuun sunnuntaina klo 14.15. "Ruskea kissa tulee pakkasella nauttimaan hiukan lämmittävästä auringonpaisteesta kuistille unohtuneen vihreän maton päälle." Kuva: Pertti Manninen lasin takaa.


sivun alkuun!


"Jussi kädessä." 

05.02.2006 helmikuun sunnuntaina klo 22.51. "Jussi kädessään naispääosan esittäjä Maria Lundqvist elokuvasta Äideistä parhain kiiruhtaa mikrofonin luo pitämään kiitospuhettaan Aki Kaurismäen uuden elokuvan Laitakaupungin valot miespääosan esittäjän Janne Hyytiäisen kohteliaan ja ystävällisen käden osoituksella." Kuva: Pertti Manninen Nelosen kuvasta.

sivun alkuun!

2005. Linkkejä etusivulle: To 01.12.  - Pe 02.12.  - La 03.12.  - Su 04.12.  - Ma 05.12.  - Ti 06.12.  - Ke 07.12.  - To 08.12.  - Pe 09.12.  - La 10.12.  - Su 11.12.  - Ma 12.12.  - Ti 13.12.  - ke 14.12.  - To 15.12.  - Pe 16.12.  - La 17.12.  - Su 18.12.  - Ma 19.12.  - Ti 20.12.  - Ke 21.12..  - To 22.12.  - Pe 23.12.  - La 24.12.  - Su 25.12.  - Ma 26.12.  - Ti 27.12.  - Ke 28.12.  - To 29.12.  - Pe 30.12.  - la 31.12. 2006. Linkkejä etusivulle:  Su 01.01.  - Ma 02.01.  - Ti 03.01.  -  Ke 04.01.  - To 05.01.  - Pe 06.01.  - La 07.01.  - Su 08.01.  - Ma 09.01.  - Ti 10.01.  - Ke 11.01.  - To 12.01.  - Pe 13.01.  - La 14.01.  -  Su 15.01.  - Ma 16.01.  - Ti 17.01.  - Ke 18.01.  -  To 19.01.  - Pe. 20.01.  - La 21.01  - Su 22.01.  - Ma 23.01.  - Ti 24.1.  - Ke 25.01.  - To 26.01.  - Pe 27.01.  -  La 28.01.  - Su 29.01. Ma 30.01.  - Ti 31.01.  - Ke 01.02.  - To 02.02.  - Pe 03.02.  - La 04.02.  - Su 05.02.  - Ma 06.02.  - Ti 07.02.  - Ke 08.02.  - To 09.02.  - Pe 10.02.
 

Sanomanetti vuoden vaihteissa ...
Torstaina 30.12.1999.  Vaalit.  Torstaina 28.12.2000.  Millenium.  Torstaina 04.01.2001.  Puhe.  Torstaina 31.01.2002.  Lindgren.  Torstaina 02.01.2003.  Lipponen & Bush. 
Torstaina 01.01.2004.  Saddam &  Perjantaina 31.12.2004 ja torstaina 06.01.2005.  Tsunami.


Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle.


 Kuva Pertti Manninen   Sarja. 
 

Sanomanetti.fi - tilasto


Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000  (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat  tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005

 

            


    

 
      

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.    Yhteys: mailto:Sanomanetti@hotmail.com   
Copyright Sanomanetti.fi 2006/487. Sivut: 10.02.2006,   (nettiin 10.02.2006, linkit 10.02.2006). 

Sanomanetti - 2006/02/10 -  Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia. - Muhammed-kuvat. Linkki kuviin - kirjoituksia. - Asukkaat ja Helsingin päättäjät täysin eri mieltä Hernesaaresta. Olli Pohjanpalo.  Mielipiteitä torniehdotuksesta esittävät Pekka Korpinen. Maija Anttila, Timo Friman ja Matti Kaijansinkko. - Helsingissä on vallalla kumma tornimania! Seppo Heinänen. Helsingin Sanomat. Mielipide. - Tornitalo pilaisi Helsingin siluetti. J.P. Roos. - Tornit tekevät kaupungin. Jussi Rautsi. - Aikakaudet näkykööt kaupunkikuvassa. Pekka Korpinen. - Tornien vastustaminen on uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä. Anne Haila.  - Sananvapaus ja huono maku. Helsingin Sanomat. 3. pääkirjoitus torstaina 02.02.2006. - Harkittu provokaatio. Tiedonantaja. Pääkirjoitus perjantaina 10.02.2006. Katkelma. - Guardian Unlimited Friday February 10, 2006. This is not a cartoon war. Anas Altikriti - See the cartoons - The cartoons can be seen at Wikipedia - Isku Impimähkään. - Bisquit. Seppo Ahti. - Kuva "Makasiinit ja Kiasma" - Kuva "Uhka". Kuva "Kuulustelu" - Kuva "Google sensuroi ..." - Kuva "Anja" - Kuva "Protesters ..." - Kuva "Kissan päivät" - Kuva "Jussi kädessä -  KU-förhören Aftonbladet - Per Thöresson - Jonas Hafström - Laila Freivalds - Tianamnen - Anja Pärson - Beirut - Maria Lundqvist - Janne  Hyytiäinen - Laitakaupungin laulu - Aki Kaurismäki - "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia - Lyhyt arvio - Pertti Manninen - Pätkä arvostelusta - Jarmo Valkola - etusivu perjantaina 10.02.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti

 


 


Kesän hyvä teko:
Opeta lapsi uimaan!

 
 
sivun alkuun!

 



"Koistinen".  

04.02.2006 helmikuun lauantaina klo 19.28. "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia. "Laitakaupungin laulujen" lopputekstien aikaan yleisön poistuessa täydestä salista.
"En minä tähän kuole". Viimeiset vuorosanat kertovat Aki Kaurismäen elokuvan uskon selviytymiseen, kaikkeen siihen, mikä meidät pitää hengissä vaikka kuinka joutuisimme ympäristömme potkimaksi ilman omaa syytämme. Koististenkin on saatava elää unelmineen paremmasta ja ehkä lopulta yksinäisyydestä selviten. Aki Kaurismäki trilogian "Työttömyys - asunnottomuus - yksinäisyys eli rakkaudettomuus" päätöskuva.

Tämän jälkeen luen Jarmo Valkolan arvostelun Keskisuomalaisesta ja valitsen laajasta esseestä yhden elokuvallisen arvion: "Kaurismäen ohjauksessa on klassista hehkua ja havainnoitua olemista, sillä kuvauksen, leikkauksen ja näyttelijäohjauksen myötä luodut elementit toimivat toisiaan tukien, mikä heijastuu kokonaisuuden puhuttelevuudessa." Jarmo Valkola: Pohjattoman yksinäinen mies. Keskisuomalainen perjantaina 03.02.2006. (viisi tähteä=maksimi). Pertti Manninen.



Presidentinvaalit 2006. Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö 48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,2. 
Presidentinvaalit 2006. Suhteutetut gallupit.  % HS-Gallup  julki aamulla. 1)
To...19.01.2006
MTV3-Gallup julki illalla. 2)
To...19.01.2006
MTV3-Gallup julki illalla. 3)
Ke...25.01.2006.
HS-Gallup julki aamulla. 4)
Pe...27.01.2006 
Yle-Gallup julki illalla. 5)
Pe...27.01.2006 
Presidentinvaalit 2006.  Tulos suhteutettu äänioikeutettujen lukumäärään %

Tulos Sunnuntaina 29.01

Tarja Halonen

 43   39,5- 46,5

  37     33- 41

 35    31,5- 38,5

 39   35,5- 42,5

 47   43,5- 50,5

Tarja Halonen

40,0

Sauli Niinistö

 39   35,5- 42,5

  31     27- 35

 28    24,5- 31,5 

 37   33,5- 40,5

 38   34,5- 41,5

 

Sauli Niinistö

37,2

Ei sano!  18         18   32       32  37         37  24         24  15        15  

Ei äänestänyt

 22,8

Yhteensä % 100 100 100   100   100    Yhteensä %

100.0

Suhteutetut gallupit. Kannatus-% suhteutettu "ei sano kantaansa"-vastaajien määrään.  Tarkempi selostus alkuperäisessä taulukossa. 

sivun alkuun!
 

Banneri " Haku - Sanomanetti 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. Pertti Manninen...
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.