| Sanomanetti 
          lauantai 2006-11-11. 
  
 Legenda: 
          "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin 
          helvetin köyhä." Henrik 
          Kuningas 1980-luvulla.
 Nyt 2006: "Pörssissä 
          Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena 
          Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan 
          euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". 
          Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
 Joitakin kirjoituksia
Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen
edeltäjät mainitaan. Lue!
 Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä
hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka
näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu
valtionyhtiöiden hävittämisestä eli
yksityistämisestä. Kymmeniä
henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana
myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin
pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen
turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!
 
 
 Pääkirjoitus.
Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä
tule tulkita "riistoksi".
 
 Kuka 
          näin sanoi ja milloin?  Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin, 
          Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän 
          ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen 
          kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten 
          noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin 
          hän höynäytti kaupungin päättäjiä 
          maksattamaan itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa 
          olla asian käsittely vielä yhä kesken oikeuksissa.
 http://www.sanomanetti.fi/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen
 
 Björn 
          Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen 
          kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik 
          Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia 
          rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille 
          nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, 
          niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."
 
 Tässä nyt kuitenkin ensiksi 
          Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo 
          Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 
          5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät 
          vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava: 
          Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos 
          esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä 
          kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 
          miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo 
          nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin 
          Sanomat. Perjantai 2006-11-10.
 
 Hiukan lisää muistinvaraista 
          omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn 
          Wahlroos omistaa Halikossa, 
          Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt 
          Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan 
          Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian 
          tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta 
          ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. 
          Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää 
          rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät 
          oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden 
          maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.
 
 Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin 
          myös, että Björn Wahlroos 
          saa suunnilleen eniten EU:n 
          maataloustukea Brysselistä. Eihän siinä mitään 
          nokankoputtamista ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen 
          mukaan ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.
 
 Tähän kuitenkin ihan sirpaleista 
          tietoa Björn Wahlroosista 
          ja häneen henkilöityneestä Sammosta 
          ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla 
          kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
 
 Niinhän siinä sitten kävi, 
          että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti 
          oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset 
          jutut ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin 
          tosielämän tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli 
          enemmänkin valtion omaisuuden hävittämiskertomus, joka 
          ehkä hiukan kertoo taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. 
          Tämä kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä 
          edellinen kappale on syytä toistaa.
 
 Tähän kuitenkin ihan sirpaleista 
          tietoa Björn Wahlroosista 
          ja häneen henkilöityneestä Sammosta 
          ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. 
          Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
 
 Suomen 
          Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden 
          konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12  
          Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja 
          armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri 
          Niinistön hymistessä taustalla:
 
 "Täysin selvittämättä 
          on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin 
          päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, 
          että silloinen Suomen Yhdyspankki 
          (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 
          300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä 
          oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos 
          ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa 
          Björn Wahlroos. Kokoomuksen 
          taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana 
          olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan 
          eroamista hallituksesta."
 http://www.sanomanetti.fi/1999_02/netti1208.htm#alho2
 
 
 Syksyllä 1999 pankkitukirahat 
          valuivat Ruotsiin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:
 
 "Pankkitukirahat 
          valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa 
          valossa.
 Merita-Nordbankenista 
          ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 
          60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät 
          KOP:n ja SYP:n 
          veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. 
          SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi 
          myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien 
          pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi 
          (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen 
          tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio 
          on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen. 
          Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan 
          Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen 
          tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta 
          kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
 http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkituki.htm
 
 
 Yksi pankkipilkkojista, Matti 
          Inha  kertoo jotakin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:
 
 "Pankkipilkkojan 
          syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! 
          Totisinta totta Suomessa 1993!
 Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan 
          Matti Inhan, Helsingin Sanomissa 
          sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa 
          pilkkomisesta kerrotaan näin:
 "Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa 
          on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä 
          seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n 
          Eino Halonen moottorisahan kanssa, 
          sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku 
          Pohjola ja osuuspankin Taisto 
          Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa 
          kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me 
          olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin 
          miltei viime metreille salassa."" "Suomen 
          säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös 
          Postipankille. Se sai läpi 
          vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin 
          jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, 
          vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä 
          tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti 
          tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin 
          kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." 
          ""Kaikilla oli silloin nmt:t, 
          mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
 http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm
 
 
 Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä. 
          Seuraavassa jutussa  Soneran 
          jonkun osakeannin yhteydessä Sanomanetti kirjoitti torstaina 1999-10-07 
          jutussa Mihin Pekka 
          Vennamo todella syyllistyi?
 
 "Mihin Pekka 
          Vennamo todella syyllistyi? Soneran 
          uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat. 
          Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti 
          kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat 
          merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä 
          sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman 
          Merita Pankin merkintäjättämissotkujen 
          ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin 
          Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön 
          toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään 
          epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta 
          luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta 
          saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan 
          käymättä hallituksessa, jossa pääministeri 
          on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin 
          Pekka Vennamo oikein syyllistyi? (sanomanetti.fi 5.10.99 pm) .
 http://www.Sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm
 
 
 Vaikka poliittinen tahto valtion 
          omaisuuden hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa, 
          niin koville joutui välillä hävittämisen keskipiste 
          valtiovarainministeri Sauli Niinistökin. 
          Sanomanetti torstaina 1999-10-28:
 
 "Kokoomusministerien 
          vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö 
          ei viihdy enää ministerinä.
 Kun katseli Niinistön 
          esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. 
          lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee 
          paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset 
          Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion 
          Pohjolan kaappaushankkeesta 
          saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään 
          ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, 
          kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti 
          vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä. 
          Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli 
          hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa 
          jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi 
          rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian 
          eteenpäinviemistä."
 http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913polit.htm
 
 
 Postipankin 
          hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo 
          Lindblomin ja Mauno Koiviston 
          toiminta. Sanomanetti torstaina 1999-11-28:
 
 "Taloushistoriaa: 
          Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he 
          pääsivät sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien 
          Diilerin määritelmä 
          norjalaiselle boksille 26.10.1999:
 "Norjalainen boksi" "Postipankin 
          nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita 
          viitisen vuotta sitten New Yorkissa: 
          Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja 
          Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja 
          Matti Niemen eroon." "Myöhemmin 
          ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot 
          väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut 
          käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa 
          oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta 
          ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten."  Ilta-Sanomien 
          Diileri 26.10.1999. Mitä silloin 
          oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom 
          ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen 
          peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle 
          ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa 
          on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja 
          Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän 
          ei ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin 
          kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä. 
          Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun 
          Lindblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä 
          ystävä entinen presidentti Mauno 
          Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä 
          kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui 
          pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän 
          oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan 
          jopa radion uutislähetykseen. Koivistohan oli jo turvallisesti 
          hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta 
          mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta 
          ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa 
          boksissa: Suomen valtiontaloudessa. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 
          27. päivänä 1999 pm."
 http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913syyte.htm
 
 
 Postipankin 
          jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan 
          pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta 
          löytämästä jutusta mm. näin:
 
 "Pankkimurros 
          ollut myös kiehtovaa!" Leonian 
          johtajana Jyväskylässä 
          toimiva Elmer Toivanen  50-vuotishaastattelussaan 
          pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- 
          keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, 
          synttärien aattona.
 "Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin 
          pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä 
          uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä 
          palkkakaan ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa 
          katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta 
          voi jo olla toista mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 
          1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan 
          sataan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen 
          pankinjohtaja Elmer Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät 
          ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 
          1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla. 
          - Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut. 
           Kun rahamarkkinat sitten 
          80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, 
          alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia 
          kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. - Niin hullulta 
          kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa. 
          Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä 
          mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii. 
          Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin 
          kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. 
          Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin 
          Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista 
          tulleet yritysasiakkaat.  - 
          Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova 
          juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä 
          asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan 
          tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä 
          vastaanotetuista Säästöpankki 
          Suomen yritysvastuista järjestämättömiä 
          luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme 
          oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli 
          hurjan korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee 
          tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, 
          missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen 
          uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja 
          käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä 
          osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka 
          koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät 
          miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin 
          pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään 
          hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään 
          pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta 
          en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin 
          piirteitä mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen 
          maanantaina 15. marraskuuta 1999."
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm
 
 
 Postipankin hävittämisestä 
          vuoden 1999 lopulla kirjoitti Sanomanetti kaksikin juttua torstaina 
          1999-11-04. Näistä ensimmäinen oli nimeltään: 
          Leonia - Posti 
          - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa:
 
 "Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: 
          Kokonaisuus kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista. 
          Valtionvarainministeri Sauli Niinistö 
          on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, 
          että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle 
          eli veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian 
          ja Postin välinen yhteistyösopimuksen 
          oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka 
          Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 
          klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta 
          ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä 
          pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan 
          hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten 
          eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä 
          osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden 
          palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 
          työntekijää Postista jää näillä näkyvin 
          työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan 
          lisää työpaikkoja."
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
 
 
 Samana päivänä juttua 
          torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen 
          tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja 
          koko juttu:
 
 "Posti 
          ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet 
          Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden 
          huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin 
          tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen 
          on Leonia varmistanut neuvotteluissaan." 
          "Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa 
          muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 
          2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 
          1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi 
          erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he 
          ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, 
          jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
 
 
 Tällä kertaa sai myös 
          Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. Sanomanetti edelleen 
          torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero 
          Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:
 
 "Antero Kekkonen - läpinäkyvä 
          hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston 
          puheenjohtaja kansanedustaja Antero 
          Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä 
          tehtävästään, kun Sampo 
          ja Leonia runnottiin yhteen 
          joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, 
          Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella 
          ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, 
          joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, 
          että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa. - Tämä 
          on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 
          3. marraskuuta 1999)."
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen
 
 
 Tarina jatkuu seuraavalla viikolla 
          ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen 
          posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki 
          - postin työntekijä. Sanomanetti Posti-otsikolla 
          torstaina 1999-11-11:
 
 "Posti: 
          Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille 
          uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden 
          perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja). 
          TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
 Posti: 
          Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen: 
          "Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut 
          käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
 Posti: 
          SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti 
          Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, 
          tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915posti.htm
 
 Niinpä.
 
 Säkääkin 
          elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä 
          voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu 
          Lain yläpuolella 
          kertoo Sammon silloisen pääjohtaja 
          Jouko K. Leskisen säkästä:
 
 "Ostettuaan Orionin 
          osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa 
          Sammon pääjohtaja 
          Jouko K. Leskinen ilmoittaa 
          kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston 
          työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän 
          oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta 
          on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) 
          selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin 
          tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen 
          puheenjohtaja Jukka Härmälä 
          ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla 
          Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston 
          niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus  Diileriltä 
          Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999."
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain
 
 
 Postipankin erotettu pääjohtaja 
          Seppo Lindblom  muisti 
          hiukan väärin Postipankin 
          aikojaan. Sanomanetti torstaina 199-11-18:
 
 "Seppo 
          Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa. 
          Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä 
          suojeluksessa ollut Postipankin 
          entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän 
          väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin 
          seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan. Kun Timo 
          Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti 
          Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin 
          Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän 
          itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka 
          hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot 
          kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin 
          liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka 
          vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin. 
          Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen 
          pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla 
          ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut 
          pistetään kansan maksettaviksi! sanomanetti.fi 18. marraskuuta 
          1999 pm"
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm
 
 
 Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri 
          Iiro Viinanenkin osallistui 
          keskusteluun ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon. 
          Sanomanetti 1999-11-30:
 
 "Pohjola 
          - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro 
          Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään 
          talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana 
          23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto. 
          Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, 
          että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään 
          talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin 
          Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin 
          julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm
 
 
 Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin 
          neljää poliitikkoa otsikoin: 
          Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen
 Liukas 
          Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä 
          kaksi, Sanomanetti 2000-03-09:
 
 "Heikko 
          Heinonen. Postin 
          teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen 
          ja Niinistö kuinka jyräisivät, 
          niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon 
          minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa. 
          Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi. 
          Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän 
          minunkin ajatella tulevaisuuttani!"
 
 Nihkeä Niinistö. 
          Tästä kaikki alkoi! Soneran 
          osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999.
 Kansallis-varallisuuden hukkaaminen 
          Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin 
          on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten 
          leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?"
 http://www.Sanomanetti.fi/2000/03/09/etusivu.htm
 
 
 Meno jatkui 2001. Sanomanetti taas 
          muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina 
          2001-04-05 otsikoiden Soneran 
          portaat:
 
 "Tästä se alkoi. 
          Leonia järjesti. Soneran 
          osakemyynti Soneras aktie-försäljning 
          26.9- 12.10.1999.
 Toinen myynti. Ja tänne se päätyi. 
          Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran 
          osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?"
 http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/etusivu.htm
 
 
 Katkelma HS:n kirjoituksesta. Sanomanetti torstaina 2001-04-05:
 
 "Soneran 
          osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran 
          surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään 
          maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa 
          alapuolelle Helsingin pörssissä. Päätöskurssi 
          oli 7,19 euroa eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana. 
          Sonera tuli pörssiin 16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa 
          1998 hintaan 7,57 euroa. Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti 
          suuren nurinan, jossa kyytiä saivat niin annin pääjärjestäjä 
          Merrill Lynch kuin liikenneministeriökin." 
          JYRI RAIVIO / Helsingin Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta 
          03.04.01.
 http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/sonera.htm
 
 
 Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran 
          UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien 
          arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut 
          julkaista Kaj-Erik Relanderin 
          kavallusepäilyksiä koskevaa lukua eikä myöskään 
          Venäjän mafiaa koskevaa 
          lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus kuinka valtion 
          hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään 
          ja omaisuus hävittämään. Sanomanetti torstaina 
          2002-06-27:
 
 "Vuonna 1996 Telen 
          verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta. 
          Sonera oli alkanut kansainvälistyä 
          jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden 
          osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa 
          ja Baltiassa. Sonera oli noussut 
          maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi 
          1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin 
          pörssissä alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta 
          7 miljardilla markalla.  Soneralla 
          on takanaan kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti 
          maailman eturivin teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja. 
          Tässä kirjassa kerrotaan, 
          kuinka Kaj-Erik Relanderin aikakaudella 
          tehtyjen toimien tuloksena tämä kannattava ja historialtaan 
          hieno valtion kruununjalokivi vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien 
          miljardien markkojen velkoihin vähän yli yhdessä vuodessa. 
          Miten tämä oli mahdollista?"
 http://www.sanomanetti.fi/2002/06/27/sonera_1.htm
 
 
 Vuonna 2003 Sanomanetti ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä 
          kertomalla tällä kertaa Valtrasta 
          Postipankkia ja Teleä 
          unohtamatta. Sanomanetti torstaina 2003-09-11 jutussa Talous. 
          Valtra. Sekoilu jatkuu:
 
 "Lääketieteen ja kirurgian 
          tohtori Sinikka Mönkäreen 
          ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen 
          päätettyä myydä Partek, 
          peli oli pelattu. Kone Oy teki 
          hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet 
          aikoinaan myi hissinsä Otikselle, 
          Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään 
          puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama 
          Enso myi kerran metsänsä 
          Ahlstömille ja vuoden kuluttua 
          osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan 
          voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä 
          oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki 
          on hävitetty ja Sampo näyttää 
          karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä 
          pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! 
          Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri 
          (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari 
          Sauli Niinistö. Palkinnot 
          näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä 
          ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta 
          katsottuna. Sonerasta ja sen 
          hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, 
          samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin 
          ovat hääränneet."
 http://www.sanomanetti.fi/2003/09/11/valtra.htm
 
 
 Suomen 
          Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta 
          ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota Sanomanetti kirjoitti 
          torstaina 2004-05-20:
 
 "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, 
          osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo 
          vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä 
          säätytalolla oli Aleksanterinkadun 
          vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen 
          Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä 
          ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. 
          Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen 
          ja Björn Wahlroos lukivat 
          madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian 
          kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden 
          ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan 
          ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta 
          veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin 
          vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden 
          Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä 
          heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa 
          entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. 
          Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit 
          myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset 
          että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo 
          Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 
          14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
 http://www.sanomanetti.fi/2004/05/20/pankkivankituki.htm
 
 
 Varallisuusveron poiston yhteydessä 
          Sanomanetti kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti: 
          Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion 
          pohja uhattuna.":
 
 "Kuvatekstit:  "SanomaWSOY:n 
          suuromistaja Aatos Erkko - 1 
          408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela 
          Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. 
          - Sammon suuromistaja Björn Wahlroos 
          - 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja 
          Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin 
          suuromistaja Antti Piippo - 
          279 717 euroa vähemmän veroja."
 Selitys: "Veron määrä 
          laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan 
          ja on vain suuntaa antava."
 http://www.sanomanetti.fi/2005/09/17/varallisuusvero.htm
 
 
 Varallisuusveron poiston yhteydessä 
          Sanomanetti kirjoitti keskiviikkona 2005-09-28 
          jutussa Aakkosjärjestyksessä 
          toisiinsa kietoutuvaa moskaa:
 
 "Varallisuusveron
tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron
yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti
valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen
kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n
suuromistajien Aatos
Erkon ja Rafaela
Seppälän, Sammon
pääomistajan Björn
Wahlroosin, Onninen-konsernin
pääomistajan Anja
Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin
kuuluvan Erkki J. Pentin
      nimet."
 http://www.Sanomanetti.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm
 
 Tässä
siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille,
miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin,
että Björn
Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai
      Unitakselta tai
tähän liittyvältä jonkun pankin
pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin
hyvät palvelukset emoyhtiölle.
Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui
myymään Postipankille
tai Leonialle
tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi
prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan
oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo
eläessään!
 
 Pääkirjoitus.
Lauantai 2006-11-11. Sanomanetti. Pertti Manninen.
 
 
 | Ilmoita ilmaiseksi-
iIlmoitusssivulle! 
 
  
 Man with a Cut-Out Shadow
 
 
  
 SanomanettiVastaava
päätoimittaja Pertti
Manninen.
 
 Sanomanetti@
 hotmail.com
 
 
 
   |