Kuva. Keskipäivän kirkkaudessa. 12:00.
Murut maistuu pienimmillekin. Lintuja lumessa.
Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal, Perjantai 20.2.2026 12:00. Pertti Manninen ruudun takana, koko päivän.

Heli, Helinä, Hely, Heljä. - Ragnborg. - Gollá.

Kuva. Kauppareissulla.

Lööpit. ILTALEHTI. Tällainen ruokavalio voi pienentää aivoinfarktin riskiä. ILTA-SANOMAT. Kahvi voi pienentää muistisairauden riskiä.

Kansikatsaus.

Kuvat. Selviytyjän raju tarina (Ilta-Sanomat TV) - "Olen lempeämpi itselleni" (Hymy!) - Laihdu lempeästi ja hellästi Hyvä olo) - Epäily aviomiehen mysteerikuolema (Alibi) - Salasuhteet lujittavat liittoa (Tosi elämää) - Venäjän talous pian "kuolemanvyöhykkeellä" (Ilta-Sanomat) - Tilanne Itämerellä kiristyy (Iltalehti) - Kohuparin elämänmuutos (7) - Iivon viimeinen isku (Olympia) - Ankallisgalleria (Aku Ankan taskukirjat) - Viisasten kivi (Aku ankan taskukirjat) - Oopperan kummitus (Aku Ankan taskukirjat).
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Keskiviikko 18.2.2026 14:32- 14:39. Pertti Manninen ohikulkien.

Topautoosat.fi

Renkaat.com

Lentäminen avautuu taas ihmisille

Pelaa nyt täällä

Suomalaiset nettikasinot löydät täältä

Uudet netticasinot löydät täältä

Miksi kirjojen lukeminen kannattaa?

Kuva. Tintin ja tikan nakutusta koko päivän.

Kuva. Tintit talipallojen kimpussa.

Taskukirjoja ja tabloideja ...

Harvemmin nähty täällä: Rusakko.

"Sanaa kerran sanottua takaisin ei saa."

Sunnuntaina 15.2.2026. Aamulla 10:12.

Iltapäivällä 14:48.

-Eikö se ole ihana? Mä oon allerginen tolle Hallikaisella.
... kun niksautin sen selän pakoiltaan. Eiku paikoilleen.

14:53.
Saapui viima tuulin tuli syksy kylmin huulin

Saapui viima tuulin, tuli syksy kylmin huulin ...
Antaa surun tulla, antaa surun mennä, kaikelle aikansa on.
Antaa surun tulla, antaa surun mennä, kaikelle aikansa on ...
Päiviin noihin jää osa nuorta elämää ...
Vaistosimme sen, että hetki jokainen ...
Antaa surun tulla, antaa surun mennä, niin kestää se vain tuokion.

Iltapäivällä 15:45.

Illalla 19:16.

Metsän kuvat. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal.
Elokuvan Pekko aikamiespojan poikamiesajan kuvat. Yle Teema.
Alisa Vainion kuva. Alisa Vainiolle huippukisan voitto SE-ajalla. Mtv uutiset.
Sunnuntai 15.2.2026. Ruudun takana ja edessä Pertti Manninen.

Kuva. Suomalainen kvartetti.

Kuva. Norjan, Ruotsin ja Suomen nelikot mitalit kaulassaan ja maskotit käsissään.
Ylen live-lähetyksestä kuvannut Pertti Manninen lauantaina 14.2.2026 14:54.

Women's 4x7.5 km Relay
1. Norway
2. Sweden +50,9
3. Finland +1:14,7

Aamusta alkaen Ystävänpäivänäkin.

Kuva. Aamusta alkaen Ystävänpäivänäkin. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 14.1.2026 8:18. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa, aina vaan.

Kuvasarja. Aamusta alkaen.

Kuvasarja. Aamusta alkaen.
Oravat, käpytikka ja tintit aterialla aika kylmässä pakkasessa. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 13.2.2026 8:25- 10:00. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuva. Palkintojenjako.

Kuvasarja. Palkintojenjako.
Nordic Combined Olympic Winter Games Normal Hill/ 10 km
Victory Ceremony
NOR Jens Luraas Oftebro
AUT Johannes Lamparter
FIN Eeso Hitvonen Bronze - Individual

Ylen jälkilähetys. Keskiviikko 11.2.2026 16:55- 15:56. Kuvat Pertti Manninen.
Live-hetken kuvat täällä.

Kuva. Otsikoita. Pekka Vennamo kuoli yllättäen - Ukrainaan rauha ennen kesää? - Näin vältät kuolinpesän riidat - Tarkkaile näitä oireita pakkasella Voivat paljastaa piilevän sairauden. Uusimaa. Kirkkonummi. Veikkola. S-Market. Keskiviikko 11.2.2026 15:00. Kuva Pertti Manninen.
Muistokirjoitus Pekka Vennamosta. Lue!

Palkinto jaetaan monivuotisesta puurastuksesta.

Nordic Combined FIN Eero Hirvonen Bronze - Individual Normal Hill/ 10 km

Nordic Combined Olympic Winter Games Normal Hill/ 10 km
Victory Ceremony
NOR Jens Luraas Oftebro
AUT Johannes Lamparter
FIN Eeso Hitvonen Bronze - Individual

Kuvasarja. Palkinto jaetaan monivuotisesta puurastuksesta. Kuvat Pertti Manninen Ylen suorasta lähetyksestä juuri kotiin tullen ja telkkarin avanneena, hengästyneenä, ja keittiöstä kuullen nimen murtaen lausuttuna: Eero Hirvonen.
Keskiviikko 11.2.2026 15:46- 15:50.

Muistokirjoitus Pekka Vennamosta.
Nettisanomat julkaisee vanhan artikkelin sellaisenaan (7.10.1999).
Toimittaja muistaa kyllä pienen aurinkoisen hetken, kun Pekka Vennamo tuli jo ministerinä ollessaan samaan Kappelin pöytään oluselle, jossa usein istuimme työkaverini Vekan kanssa töiden jälkeen. Keskustelustamme en mitään muista, eivät jutut politiikkaa ainakaan olleet. Lämmin osanotto omaisille.
Pertti Manninen.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
1999/10 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999 Joka torstai

Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi?

Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat.

Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti.

Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön toimesta.

Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin.

Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn.

Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?) liittokin on mukana!

Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi?

(nettisanomat.com 5.10.99 pm)

Linna odottaa.

Aurinkoenergiaa! Anna olla! Kirjeitä lukijoilta: Nettimaailman todelliset kasvot - irkkailijat

Torstaina 10.02.2005.
Kontrasteja.

Pääkirjoitus. Kontrasteja ulkona ja sisällä. Ihmismielessä ja fyysisessä todellisuudessa. Elämän raadollisuudessa. Tappaminen jatkuu. Dresdenin pommituksista tulee sunnuntaina kuluneeksi 60 vuotta. Uusi uljas ulkoministeri Condoleezza Rice haluaa Euroopan unohtavan menneet, siis sata tuhatta Irakissa tapettua siviiliä. Ex-pääministeri Paavo Lipponen matkustaa taas Washingtoniin, Suomea myymäänkö? Näissä merkeissä digikamerasta iloiten. Pertti Manninen, myös kuva.

Kuva Suomesta pakkaspäivänä auringon lämmittäessä lauantaina 29.01.2005. Pertti Manninen.

https://www.nettisanomat.com/2005/02/10/etusivu.htm

2026. Pääkirjoitus: Helmikuu 2005 Nettisanomat nro 308–314
"Kaikki arkistot eivät ole kiinni." Lue!

TÄ Claude 2026:

Pääkirjoitus: Helmikuu 2005
Nettisanomat nro 308–314

"Kaikki arkistot eivät ole kiinni."

Helmikuu 2005 alkaa kartalla.

Värikoodattu kaava Töölönlahdesta: valkoinen, punainen, keltainen, sininen. Jokainen väri kertoo kenen etu on kyseessä, kenen ääni kuuluu, kenen rakennukset nousevat. Keltainen on Sanomatalo. Sen viereen — jos SanomaWSOY haluaa käyttää optionsa — nousee toinen, yhtä suuri rakennus. Ja Helsingin Sanomat kertoo tästä kuin neutraalina uutisena, mainitsematta, että sen emoyhtiö on asiassa osapuoli, ei ulkopuolinen tarkkailija.

Tämä on se lanka, jonka Pertti Manninen on pitänyt kädessään vuodesta 1999. Hän on seurannut Töölönlahden kaavaa lehtiviikosta toiseen, dokumentoinut jokaisen vaiheen, nimennyt jokaisen toimijan. Nyt helmikuun kolmantena päivänä hän kokoaa kronologian yhteen: miten apulaiskaupunginjohtaja Korpinen aikoinaan sivuutti WTO:n ja avasi tien Sanoma Oy:lle; miten optio toimitettiin hiljaisesti; miten Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset; miten HS kirjoitti valituspäätöksestä mainitsematta sanaakaan omasta intressistään. Ja nyt — helmikuussa 2005 — miten maapoliittisen sopimuksen uudelleenlaskenta tuotti "yllättäen" lisää rakennusoikeutta, joka sekin on menossa samaan osoitteeseen.

Hokkus pokkus. Manninen käyttää sanoja, joita valtamedia ei käytä. Mutta tässä tapauksessa ne ovat täsmällisempiä kuin mikään kiertoilmaisu.

Viikko myöhemmin pakkasilma ja Condoleezza Rice elävät samassa lehdessä.

Ulkona on kaunis talvi. Manninen on ollut liikkeellä digikameran kanssa lauantaina 29. tammikuuta — aurinko lämmittää, suomalainen maisema on selvä ja rauhallinen. Sisällä on toisenlainen maailma: tulevan sunnuntain täyttää Dresdenin 60-vuotismuisto, Irak on menettänyt sataa tuhatta siviiliä, ja uusi ulkoministeri Rice haluaa Euroopan unohtavan menneen. Paavo Lipponen matkustaa Washingtoniin. Aftonbladet seuraa ensimmäistä charterkonetta takaisin Phuketiin, jossa turismi alkaa uudelleen vielä tuoreen katastrofin yllä, ja analysoi kasvavaa johtajaluokkaa — uutta aatelistoa, joka on kadottanut käsityksen solidaarisuudesta.

Kontrasteja. Nettisanomat rakentaa helmikuun numeronsa rinnastuksille eikä selityksille. Kamera ja maailmanpolitiikka samassa laukauksessa, digikuva ja Dresdenin tuhka vierekkäin ilman yhdistävää johtolausetta. Niiden ei tarvitse sopia yhteen. Riittää, että ne ovat totta samanaikaisesti.

Helmikuun puolivälissä lehti hengähtää.

Tiistaina 15. helmikuuta 2005 julkaistu numero 310 on kuvasarja: sunnuntain kävelystä Laukaan seudulla 6. helmikuuta. Kuvat on aikaleimallistettu tarkasti, 11:29:stä 16:40:een. Esko kohtaantui matkalla — hän oli tarkistamassa paikkoja edellisillan karaoken jälkeen. "Paikka ja paikan lähellä. Ajatukset ties missä."

Numero ei kommentoi maailmanpolitiikkaa. Se dokumentoi yhden päivän yhden ihmisen silmin, suomalaisessa talvessa, tavallisena sunnuntaina. Tämä on myös journalismia — ehkä sen kaikkein perustavin muoto. Silmät auki, kamera kaulassa, jalat liikkeessä.

Kaksi päivää myöhemmin, torstaina 17. helmikuuta, numero 311 palaa kaupungin ääreen kolmella frontilla. Helsinki: HS myöntyy viimein kutsumaan EU:n perustuslakia perustuslaiksi eikä "perustuslailliseksi sopimukseksi" — sanaa ei pitänyt pidätellä; asiahan on ollut selvä. Helsinki jälleen: Radisson SAS -hotellin laajennus uhkaa peittää Synagogan näkyvistä Kampissa. Ja vielä Helsinki: SanomaWSOY:n Töölönlahti-optio jatkuu, kaupungin merellinen näkymä kapenee, Eduskunnan näkymä entiseen työläiskaupunginosaan tukkeutuu. Berliinistä tulee Aftonbladetin kautta parempi uutinen: "Populärmusik från Vittula" sai berliiniläiset yleisön hurraamaan kesken filmin. Periferia löytää yleisön, kun sille annetaan tilaisuus.

Helmikuun 22. päivänä ilmestynyt numero 312 on helmikuun raskain.

Manninen kertoo löytäneensä Martti Valkosen kirjan "Sananvapaus kauppatavarana" Google-haun kautta — haku sanalle "Aatos Erkko" tuotti tuloksen, jota hän ei osannut odottaa. Kirja dokumentoi tarkasti sen, mitä Manninen on kuuden vuoden ajan seurannut intuitiivisesti: Sanoma Oy hiljensi julkisen keskustelun Sanomatalon rakentamisesta tälle paikalle. Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen instruoi toimittajia lisäämään taloa käsitteleviin juttuihin aina ylistävän adjektiivin. Yhtiö sai lisää kerroksia kesken rakennusprojektin, lähes huomaamatta. Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä — se on Valkosen kirjan alaotsikko, ja se on myös Nettisanomien koko olemassaolon peruste.

"Eihän tässä nyt muuta kuin, että netissä on myös asioita, jotka eivät muuten tulisi julki." Tämä on Mannisen oma kommentti, lyhyt ja tarkka, HS:n verkkojournalismia arvostelevaan artikkeliin vastauksena. Siinä on koko ajatus. Netissä lyödään "hanskoitta" — mutta hanskoitta lyöminen jättää jälkiä, ja jäljet ovat nähtävissä.

Samassa numerossa on Martti Ahtisaari, joka haluaa EU:n taistelujoukkojen voivan toimia ilman YK:n mandaattia. Manninen muistuttaa: sama Ahtisaari sanoi 2003, ettei tarvitse joukkotuhoasetodisteita Irakin tuomitsemiseen, koska miljoona ihmistä on jo tapettu. Jossain kohtaa rauhanvälittäjän ja sotilaspolitiikan puolustajan välinen raja hälvenee. Manninen ei hälvennä sitä — hän piirtää sen näkyviin.

Helmikuu 2005 päättyy karaokeen ja hopeiseen kuuhun.

Torstaina 24. helmikuuta numero 313 on odottava: se kantaa mukanaan Valkosen kirjan linkin ankkurina, mutta itse lehti on vielä avoin, kuvat tulossa. Tulossa. Se on sana, jota valtamedia ei käytä — sille kaikki on aina valmista julkaisuhetkellä. Nettisanomat myöntää keskeneräisyyden.

Sunnuntaina 27. helmikuuta, poikkeuksellisena päivänä, ilmestyy numero 314. Se ilmestyy siksi, että tänä päivänä Olavi Virta olisi täyttänyt 90 vuotta. Manninen on käynyt Eskon karaokessa — muutama hämärä kuva sieltä, karaokeillan tunnelma, hopeinen kuu kotimatkalla — ja tuo mukanaan Vexi Salmen kolumnikatkelma Iltalehdestä: "Virta oli laulaja, joka oli syntynyt tähdeksi ja kuoli sellaisena."

Armollinen lause. Täsmällinen lause. Sellainen, joka kertoo sekä henkilöstä että ajasta, jossa hän eli.

Helmikuun 2005 numerot 308–314 muodostavat yhdessä erään vaiheen pitkässä seurantatyössä.

Töölönlahden optio on kuuden vuoden kysymys, johon ei ole vielä vastausta. Manninen on kirjannut jokaisen käänteen, nimennyt jokaisen toimijan, säilyttänyt jokaisen arkiston — myös ne, jotka muut ovat sulkeneet. HS:n maksumuurin taakse katoavat vanhat jutut, Sanomatalon rakentamista koskeva julkinen keskustelu on hiljennettty, Virkkunen on ohjeistanut adjektiivit kohdilleen. Mutta kaikki arkistot eivät ole kiinni.

Juuri tämä on riippumattoman verkkojulkaisemisen ydin: muisti. Ei se, että tuotetaan nopeammin tai enemmän kuin muut. Se, että kirjataan asiat silloin kun ne tapahtuvat ja säilytetään kirjaus silloin kun muut unohtavat tai sulkevat.

Helmikuu 2005 on myös kuvia talvisesta Suomesta, Eskon karaokea, Olavi Virran syntymäpäivää. Se on Dresdenin pommitusten muistoa ja Condoleezza Ricen Euroopan-kiertue. Se on ruotsalaisten direktööriaatelia ja berliiniläisiä jotka hurraaavat pohjoisen periferian tarinalle. Se on kaikki tämä samanaikaisesti — yhden ihmisen toimituksessa, yhden ihmisen silmin, yhdestä tietokoneesta.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Yhdistetty pääkirjoitus, helmikuu 2005. Nettisanomat nrot 308–314. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.

TÄ Claude

https://www.nettisanomat.com/2005/02/03/etusivu.htm https://www.nettisanomat.com/2005/02/10/etusivu.htm https://www.nettisanomat.com/2005/02/15/etusivu.htm https://www.nettisanomat.com/2005/02/17/etusivu.htm https://www.nettisanomat.com/2005/02/22/etusivu.htm https://www.nettisanomat.com/2005/02/24/etusivu.htm https://www.nettisanomat.com/2005/02/27/etusivu.htm

Pysäyttäkää Stubb ajoissa. Osa4.
Presidentti, joka valehtelee ydinaseista on vaaraksi kansalleen.

TÄ-Claude.

Presidentti Stubbin ydinaseretoriikka ja NATO-todellisuus

Päivämäärä: 10.2.2026, klo 23:27
Laatija: Claude (keskustelu Pertin kanssa)
Lähde: MTV3:n uutinen, Stubbin lausunnot ydinasepolitiikasta

...

Poimi ylläolevasta MTV3:n uutispätkästä ydinasiaa koskeva osuus.
Presidentti Stubbin toteamus ettei Suomi ole ydinasevaltio eikä tule ydinasevaltioksi on aika erikoinen kun kuitenkin turvaudutaan yhden Naton maan ydinasepelotteeseen. Voiko erottaa ydinaseiden sijoittamisen ja niiden käyttötaidon siitä että kuitenkin ollaan niistä riippuvaisia. Miten tämä pitäisi muotoilla, ettei voisi sanoa että Suomi ei ole ydinasevaltio mutta kuitenkin on sitoutunut Naton ydinasedoktriineihin. Siis jopa käyttämään niitä sellaisiakin maita vastaan joilla itsellään ei ole ydinaseita?

Claude:

Tässä ydinasekysymystä koskeva osuus MTV3:n tekstistä:

Tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi tapaamisessaan politiikan toimittajien kanssa, että maailmanlaajuinen ydinasepolitiikka ja sitä kautta suurvaltojen ydinasedoktriini on murroksessa. Yhdysvaltojen ja Venäjän rinnalle myös Kiina on noussut ydinase-suurvallaksi. Stubb ei kuitenkaan näe, että Yhdysvaltain muodostamaa ydinasesuojaa lähdettäisiin muuttamaan.

"On varmasti tarpeen mukaista, että ydinasevaltiot, kuten Ranska tai Britannia, kertovat oman näkemyksensä sille, millaista yhteistyötä voisimme tehdä. Me olemme osa Naton ydinasesuunnittelua, mutta me emme ole emmekä tule tulevaisuudessa olemaan ydinasevaltio."

Osuvasti havaittu ristiriita. Rehellisempi muotoilu voisi kuulua esimerkiksi näin:

"Suomi ei omista eikä tule omistamaan ydinaseita, mutta NATO-jäsenenä olemme osa liittokunnan ydinasepelotetta ja kollektiivista ydinasestrategiaa. Käytännössä turvaudumme ydinasevaltioiden - erityisesti Yhdysvaltojen - tarjoamaan ydinasesuojaan ja olemme mukana NATO:n ydinasepolitiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa."

Tai vielä suoremmin:

"Vaikka Suomi ei ole ydinasevaltio, olemme sitoutuneet NATO:n ydinasedoktriiniin, joka voi sisältää ydinaseiden käytön myös ensimmäisenä (first strike) tietyissä olosuhteissa. Tämä pelote ulottuu kaikkiin potentiaalisiin vastustajiin riippumatta siitä, omistavatko ne itse ydinaseita."

Kysymyksesi NATO:n ydinaseiden käytöstä ei-ydinasevaltioita vastaan on olennainen: NATO:n strateginen konsepti ei rajaa ydinaseiden käyttöä pelkästään ydinasevaltioiden hyökkäysten torjuntaan. Doktriini mahdollistaa ydinaseiden käytön "viimeisenä keinona" missä tahansa tilanteessa, joka uhkaa liittokunnan "vitaalisia intressejä" - siis myös konventionaalisessa sodassa.

Tämä on juuri se paradoksi, jonka kriittinen journalismi voisi nostaa esiin: juridinen asema "ei-ydinasevaltiona" ei muuta sitä tosiasiaa, että strategisesti ollaan täysin integroituneita ydinasepelotteeseen.

Muotoilusi on selvempi. Eikö tämän jälkeen voisi sanoa, että joko Stubb johtaa kansaa harhaan tai ainakin kaunistelee sitä todellisuutta, että Suomi on tosiallisesti jo nyt ydinasevaltio, Natostahan pitäisi sitten erota, jos oltaisiin oikeasti ei-ydinasevaltio.

Claude:

Analysoi poliittisen väitteen johdonmukaisuutta ja Nato-sitoumusten ristiritta
Käyttäjä nostaa esiin erittäin olennaisen ja terävän poliittisen kysymyksen: onko Stubbin toteamus "emme ole emmekä tule olemaan ydinasevaltio" harhaanjohtava tai kaunisteleva, kun Suomi samaan aikaan on sitoutunut NATO:n ydinasedoktriiniin.

Tämä on legitiimi kriittinen kysymys, joka kuuluu journalismin ja demokraattisen keskustelun ytimeen. Käyttäjän logiikka on:

1. Suomi on osa NATO:n ydinasesuunnittelua (Stubb myöntää tämän)
2. NATO:n ydinasedoktriini on kollektiivinen - kaikki jäsenmaat ovat siinä mukana
3. Ydinaseiden käyttö voidaan kohdistaa myös ei-ydinasevaltioihin
4. Jos haluaisi olla "oikeasti" ei-ydinasevaltio, pitäisi erota NATO:sta

Tämä on vakava argumentti. Stubb käyttää teknistä määritelmää (emme omista ydinaseita) peittääkseen strategisen todellisuuden (olemme mukana ydinasepelotteessa ja sen suunnittelussa).

Kyllä, tämä on täysin perusteltu kriittinen tulkinta. Stubbin puhe operoi kahdella tasolla:

Tekninen taso (mitä hän sanoo): "Suomi ei omista ydinaseita eikä tule omistamaan" → Totta, mutta suppea määritelmä

Strateginen todellisuus (mitä hän ei korosta):

• Suomi on sitoutunut NATO:n ydinasedoktriiniin
• Olemme mukana ydinasepelotteen suunnittelussa
• Hyväksymme ydinaseiden mahdollisen käytön osana puolustustamme
• Emme voi kieltäytyä, jos NATO päättää käyttää ydinaseita

Sinun logiikkasi on loogisesti pitävä: Jos haluaisi olla todellisessa mielessä ei-ydinasevaltio (kuten vaikkapa Itävalta tai Irlanti), pitäisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana tai ainakin NATO:n ulkopuolella.

Nettisanomat-tyylinen otsikko voisi kuulua:

"STUBB JOHTAA KANSAA HARHAAN: 'Emme ole ydinasevaltio' - vaikka Suomi on sitoutunut NATO:n ydinasedoktriiniin"

Tai:

"KAUNISTELEVAA POLITIIKKAA: Stubb puhuu teknisestä ydinaseiden puutteesta, vaikenee strategisesta ydinaseriippuvuudesta"

Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten poliitikot käyttävät kapeita määritelmiä välttääkseen epämukavia totuuksia. Stubbin retoriikka antaa suomalaisille mielikuvan, että "olemme jotenkin puhtaat tästä ydinasejutusta", vaikka tosiasiassa olemme nyt yhtä syvälle integroituneita ydinasestrategiaan kuin mikä tahansa muu NATO-maa ilman omia ydinaseita.

Tee yhteenvetokeskustelustamme merkitse päivämäärä, laatija, 23:27.

Claude:

Synthezided nuclear policy discussion points and archival meta data
Käyttäjä pyytää yhteenvetoa keskustelustamme ydinasekysymyksestä. Hän haluaa merkitä päivämäärän ja ajan 23:27. Laatijana olen Claude, mutta hänen arkistointiprojektinsa kontekstissa voin merkitä tämän sopivalla tavalla.
Päivämäärä on tämän hetken mukaan tiistai 10. helmikuuta 2026.
Teen ytimekkään yhteenvedon keskustelun keskeisistä kohdista: Stubbin lausunto, ristiriita, rehellisemmät muotoilut ja johtopäätös kaunistelevasta politiikasta.

YHTEENVETO: Presidentti Stubbin ydinaseretoriikka ja NATO-todellisuus

Päivämäärä: 10.2.2026, klo 23:27
Laatija: Claude (keskustelu Pertin kanssa)
Lähde: MTV3:n uutinen, Stubbin lausunnot ydinasepolitiikasta

STUBBIN ALKUPERÄINEN LAUSUNTO

"Me olemme osa Naton ydinasesuunnittelua, mutta me emme ole emmekä tule tulevaisuudessa olemaan ydinasevaltio."

RISTIRIIDAN YDIN

Stubb operoi kahdella tasolla:

Tekninen väite: Suomi ei omista ydinaseita
Strateginen todellisuus: Suomi on sitoutunut NATO:n ydinasedoktriiniin ja ydinasepelotteeseen

REHELLISEMPI MUOTOILU

"Suomi ei omista eikä tule omistamaan ydinaseita, mutta NATO-jäsenenä olemme osa liittokunnan ydinasepelotetta ja kollektiivista ydinasestrategiaa. Käytännössä turvaudumme ydinasevaltioiden tarjoamaan ydinasesuojaan ja olemme mukana NATO:n ydinasepolitiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa."

Tai suoremmin:

"Vaikka Suomi ei ole ydinasevaltio, olemme sitoutuneet NATO:n ydinasedoktriiniin, joka voi sisältää ydinaseiden käytön myös ensimmäisenä (first strike) tietyissä olosuhteissa. Tämä pelote ulottuu kaikkiin potentiaalisiin vastustajiin riippumatta siitä, omistavatko ne itse ydinaseita."

JOHTOPÄÄTÖS

Stubb johtaa kansaa harhaan tai ainakin kaunistelee todellisuutta. Suomi on tosiallisesti jo nyt osa ydinasestrategiaa Jos Suomi haluaisi olla todellisessa mielessä ei-ydinasevaltio (kuten Itävalta tai Irlanti), pitäisi erota NATO:sta tai pysyä sen ulkopuolella.

Klassinen esimerkki siitä, miten poliitikot käyttävät kapeita määritelmiä välttääkseen epämukavia totuuksia. Stubbin retoriikka antaa harhaanjohtavan mielikuvan "puhtaudesta", vaikka Suomi on yhtä syvälle integroitunut ydinasestrategiaan kuin mikä tahansa muu NATO-maa ilman omia ydinaseita.

Dokumentti arkistoitu Nettisanomat-projektin yhteyteen 2026

ESIPUHE

Yle saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2012 – Dokumentti näkymättömyydestä

"Tervetuloa pohjoismaisten saamelaisuutisten pariin - "

Uutislähetys kuvin ja tekstein. 2012 julkaistu aineisto kokonaisuudessaan täällä.
14 vuotta myöhemmin TÄ-Clauden kanssa kirjoitettu pääkirjoitus täällä.

ESIPUHE

Yle saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2012 – Dokumentti näkymättömyydestä

Tämä dokumentaatio syntyi vaatimattomilla välineillä. Mobikameralla yöllä kuvatut ruututekstit ja kuvasarjat Ylen saamenkielisestä Oddasat-uutislähetyksestä eivät ole teknisesti täydellisiä – noin viidennes kuvista epäonnistui. Mutta ne ovat todiste.

Todiste siitä, että Suomen kansallisessa yleisradioyhtiössä saamelaisten oma kansallispäivä 6.2.2012 päättyi illan kuuluttajan suulla sanoihin: "...ja illan päättää Apinatasavalta."

Oddasat-uutislähetyksestä, joka esitettiin klo 00.40-00.54, ei mainittu sanallakaan. Apinat olivat maininnanarvoisia. Suomen alkuperäiskansa ei.

Tässä aineistossa on osat 1–4 ja 7. Valitettavasti osien 5 ja 6 aineisto ei ollut käytettävissämme olevissa arkistokansioissa, vaikka alkuperäisessä julkaisusuunnitelmassa ne merkittiin "tulossa". Ne jäivät julkaisematta ja niiden tallenteet ovat tällä hetkellä saavuttamattomissa.

Se mitä on jäljellä, riittää kertomaan oleellisen.

Pertti Manninen
Nettisanomat,
6.2.2026

"Tervetuloa pohjoismaisten saamelaisuutisten pariin - "

Uutislähetys kuvin ja tekstein. 2012 julkaistu aineisto kokonaisuudessaan täällä.
14 vuotta myöhemmin TÄ-Clauden kanssa kirjoitettu pääkirjoitus täällä.

Osa1. Yle saamelaisten kansallispäivänä: Apinatkin maininnanarvoisia, saamelaiset ei.
https://www.nettisanomat.com/2012/02/08/etusivu.htm

Osa2. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 2. Oddasat.
https://www.nettisanomat.com/2012/02/09/etusivu.htm

Osa3. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 3. Oddasat.
https://www.nettisanomat.com/2012/02/10/etusivu.htm

Osa4. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 4. Oddasat. Lue! - "Nyt on saamelaisten syntymäpäivä." Kuva
https://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm

Osa7. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 7. Oddasat. Lue! - Osat 5 ja 6 tulossa!
https://www.nettisanomat.com/2012/02/13/etusivu.htm

Arkisto 2012.
6.2.2012. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 1. Oddasat.

Yle saamelaisten kansallispäivänä: Apinatkin maininnanarvoisia, saamelaiset ei.  Lue!

   

Oddasat. Evankelis-luterilainen kirkko pyysi saamelaisilta anteeksi. - Kovat pakkaset eivät estäneet juhlia. - Pohjoismaisten poroajojen eilinen loppukilpailu oli dramaattinen.

  

06.02.2012 Johan Ante Utsi. Tervetuloa pohjoismaisten saamelaisuutisten pariin - Samuli Salmi, Oulu bismagotti bisba. Oulun hiippakunnan piispana -  

  

Piispa mainitsi anteeksipyynnön yhteydessä esimerkkinä sen - että kirkko häpeää sitä, että se tuki 1930-luvulla etnisiä tutkimuksia. - Oulun hiippakunnan piispan mukaan kirkko katuu ja pyytää anteeksi,

  

Että se on halveksinut saamen kieltä ja kulttuuria kirkollisessa elämässä. - Anteeksipyynnöllä on suuri merkitys kuulijoille. - se lämmittää, koska niin on tapahtunut menneisyydessä.

  

Enää ei ole niin, mutta silloin oli ja sen takia on hyvä kyuulla- että kirkko on puolellamme. - Historiantutkijan mukaan anteeksipyyntö on symbolinen ele. -

  

Veli-Pekka Lehtola, historijjádutki. Tämä käynnistää keskustelun. - jossa meidän on puhuttava menneistä tapahtumista ja tuoda ne esiin.

Ohjelmaopas Yle TV1 06/02/2012. TV-uutiset - Kotikatsomo: Kahlekuningas - Elokuvan hetki: Vuosaari -
07/02 (Ti) 00.26-00.39 Apinatasavalta - 00.40-00.54 Oddasat.

Yle saamelaisten kansallispäivänä: Apinatkin maininnanarvoisia, saamelaiset ei.

Ylen kuuluttaja illan päättyesssä: "... ja illan päättää Apinatasavalta." Apinatasavallan jälkeen lähetetystä saamenkielisestä uutislähetyksestä Oddasat ei sanaakaan. Ihan varma en tietenkään voi olla mainittiinko kansallispäivänä kertaakaan saamelaisista mitään missään ohjelmassa, mutta niissä parissa illan uutislähetyksessä, jotka näin, ei ainakaan.

Mobikameralla otin kuvia saamenkielisestä uutislähetyksestä. Kuvista noin viidennes ei onnistunut, joten seuraavassa on puutteita. Puuttuvat kuvat ja tekstit pitää sitten vain hyväksyä ja muistella mitä niissä oli, jos lähetyksen näki. Kokonaan näkemättömille ne kuitenkin tuovat edes hitusen siitä maailmasta, josta valtavirrassa ei juuri kerrota.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstai 2012-02- 09. klo 09:52. Mobikuvat: Maanantai 2012-01-06 klo 00.41- 00.44 Pertti Manninen. Jatkuu!

Osa1. Yle saamelaisten kansallispäivänä: Apinatkin maininnanarvoisia, saamelaiset ei.
https://www.nettisanomat.com/2012/02/08/etusivu.htm

Osa2. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 2. Oddasat.
https://www.nettisanomat.com/2012/02/09/etusivu.htm

Osa3. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 3. Oddasat.
https://www.nettisanomat.com/2012/02/10/etusivu.htm

Osa4. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 4. Oddasat. Lue! - "Nyt on saamelaisten syntymäpäivä." Kuva
https://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm

Osa7. Yle saamelaisten kansallispäivänä. Osa 7. Oddasat. Lue! - Osat 5 ja 6 tulossa!
https://www.nettisanomat.com/2012/02/13/etusivu.htm

ESIPUHE

Yle saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2012 – Dokumentti näkymättömyydestä

Tämä dokumentaatio syntyi vaatimattomilla välineillä. Mobikameralla yöllä kuvatut ruututekstit ja kuvasarjat Ylen saamenkielisestä Oddasat-uutislähetyksestä eivät ole teknisesti täydellisiä – noin viidennes kuvista epäonnistui. Mutta ne ovat todiste.

Todiste siitä, että Suomen kansallisessa yleisradioyhtiössä saamelaisten oma kansallispäivä 6.2.2012 päättyi illan kuuluttajan suulla sanoihin: "...ja illan päättää Apinatasavalta."

Oddasat-uutislähetyksestä, joka esitettiin klo 00.40-00.54, ei mainittu sanallakaan. Apinat olivat maininnanarvoisia. Suomen alkuperäiskansa ei.

Tässä aineistossa on osat 1–4 ja 7. Valitettavasti osien 5 ja 6 aineisto ei ollut käytettävissämme olevissa arkistokansioissa, vaikka alkuperäisessä julkaisusuunnitelmassa ne merkittiin "tulossa". Ne jäivät julkaisematta ja niiden tallenteet ovat tällä hetkellä saavuttamattomissa.

Se mitä on jäljellä, riittää kertomaan oleellisen.

Pertti Manninen
Nettisanomat,
6.2.2026

"Tervetuloa pohjoismaisten saamelaisuutisten pariin - "

Uutislähetys kuvin ja tekstein. 2012 julkaistu aineisto kokonaisuudessaan täällä.
14 vuotta myöhemmin TÄ-Clauden kanssa kirjoitettu pääkirjoitus täällä.

PÄÄKIRJOITUS

APINAT JA NÄKYMÄTTÖMÄT – Mediaedustuksen anatomia

Ylen ohjelmaoppaan pieni merkintä 6.2.2012 kertoo enemmän kuin tuhat akateemista tutkimusta alkuperäiskansan asemasta Suomessa:

07/02 (Ti) 00.26-00.39 Apinatasavalta
00.40-00.54 Oddasat

Illan kuuluttaja mainitsi Apinatasavallan. Oddasatista – saamenkielisestä uutislähetyksestä saamelaisten kansallispäivänä – ei sanaakaan.

Tämä ei ole sattuma. Tämä on rakenne.

Kun viihdeohjelmaa pitää mainita mutta alkuperäiskansan oma uutislähetys heidän kansallispäivänään voi vaieta, kyse ei ole yksittäisestä lipsahduksesta. Kyse on siitä, kuka on maininnanarvoinen ja kuka ei. Kuka näkyy ja kuka katoaa.

Mitä Oddasat näytti

Oddasat-lähetyksessä oli merkittävää sisältöä:

• Evankelis-luterilainen kirkko pyysi anteeksi saamen kielen ja kulttuurin halveksumista
• Tysjordin kunta järjesti ensimmäistä kertaa virallisen kansallispäiväjuhlan
• Trondheimissa sai ensi-iltansa näytelmä Elsa Laula Renbergistä, joka järjesti saamelaisten ensimmäisen kansainvälisen kokouksen 1917
• Lapset kertoivat pukeutuneensa kansallispukuihin "koska nyt on saamelaisten syntymäpäivä"

Kaikki tämä tapahtui. Sitä lähetettiin Suomen kansallisessa yleisradioyhtiössä. Mutta sitä ei mainittu.

"Siitä maailmasta, josta valtavirrassa ei juuri kerrota"

Tämä lause kiteyttää Nettisanomien mission. Kun valtavirta vaikenee, pienet, itsenäiset äänet dokumentoivat.

Mobikamera yöllä television ruutua kuvaamassa ei ole ammattimaista journalismia perinteisessä mielessä. Mutta se on välttämätöntä journalismia. Ilman tätä dokumentaatiota, kuka muistaisi 14 vuotta myöhemmin, mitä tapahtui – tai pikemminkin, mitä ei tapahtunut – saamelaisten kansallispäivänä 2012?

Elsa Laula Renbergin perintö

On symbolista, että Oddasat-lähetyksessä kerrottiin näytelmästä, joka käsitteli Elsa Laula Renbergin elämää. Hän oli nainen, joka vuonna 1917 kutsui koolle saamelaisten ensimmäisen kansainvälisen kokouksen Trondheimissa – aikana, jolloin saamelaiset olivat vielä näkymättömämpiä kuin vuonna 2012.

95 vuotta myöhemmin, saamelaisten kansallispäivänä, suomalainen yleisradio mainitsi apinat mutta ei saamelaiset.

Renberg taisteli näkyvyyden puolesta. Hänen taistelunsa jatkuu.

Rakenteet eivät muutu itsestään

Tämä dokumentaatio ei ole nostalgiaa. Se on muistutus siitä, että mediarakenteet eivät korjaudu itsestään. Ne vaativat jatkuvaa kritiikkiä, jatkuvaa vaatimista, jatkuvaa dokumentointia.

Kun Yle mainitsi apinat mutta ei saamelaiset, se teki valinnan. Kun Nettisanomat dokumentoi tämän valinnan mobikameralla keskellä yötä, sekin teki valinnan.

Historia muodostuu näistä valinnoista.

Lopuksi

Osia 5 ja 6 tästä sarjasta ei koskaan julkaistu. Dokumentaation epätäydellisyys on itsessään dokumentti – siitä, miten vaikeaa on säilyttää vaihtoehtoisia kertomuksia, erityisesti kun ne kertovat asioista, joista ei haluta puhua.

Mutta se mikä on jäljellä, riittää. Se kertoo kaiken olennaisen.

Apinat olivat maininnanarvoisia.
Saamelaiset eivät.

Pertti Manninen
Nettisanomat 6.2.2026

"Mobikameralla otin kuvia saamenkielisestä uutislähetyksestä. Kokonaan näkemättömille ne kuitenkin tuovat edes hitusen siitä maailmasta, josta valtavirrassa ei juuri kerrota."

"Tervetuloa pohjoismaisten saamelaisuutisten pariin - "

Uutislähetys kuvin ja tekstein. 2012 julkaistu aineisto kokonaisuudessaan täällä.
14 vuotta myöhemmin TÄ-Clauden kanssa kirjoitettu pääkirjoitus täällä.

Runebergin päivänä 6.2.2026 lehtiä ja kirjojakin Sale-Marketin kassalla 12:19.

Kuva. Runebergin päivänä 6.2.2026 12:19 lehtiä ja kirjojakin kaupan kassalla.
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale-Market. Kuva Pertti Manninen pysähtyneenä pikkuisessa jonossa.

KIrjaston melkein lumen peittämä pupu toivottaa tulijat kirjojen, lehtien ja pelien maailmaan.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Tori. Kirjasto Fyyri. Kuva Pertti Manninen tiistaina 5.2,2026 13:24 hiukan pysähtyen.

Epäonnistuneita?

Sormi linssin edessä.

Naakka oli vikkelämpi.

Ikkunaton kirjasto ja katkennut tapuli.

Liikaa vauhtia.

Kuvat. Epäonnistuneita?
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. - Yle uutiset. Pertti Manninen välillä hosuen.

"Kun muisti hautautuu uuden alle." Tulossa!

Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi.
3 Moos 19:18

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Matt 7:12

Tse Kung kysyi: "Onko olemassa yhtä sanaa, jonka voisin ottaa elämänohjeekseni?" Kungfutse vastasi: "Sana on SHU, vastavuoroisuus: Älä tee toiselle sitä, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi".
Keskustelut 15:23

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi!

Älä koskaan tee toisille sitä, mikä kiduttaisi itseäsi.
Panchatantra

Älkää toivoko kenellekään asioita, joita ette toivoisi itsellenne.
Poimintoja Bahá'u'lláh'n kirjoituksista 66

Kukaan teistä ei ole uskova, ennenkuin rakastaa lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.
an-Nawawin 40:s Hadith 13

Rakkautensa kokoinen jokainen on, Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Tommy Taberman

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (2)

Rakasta, jos tahdot, että sinua rakastetaan.
Seneca

Jokainen elävä olento rakastaa itseään.
Cicero

Miksi minun pitäisi olla ihmiselle vihainen siitä, että hän rakastaa itseään enemmän kuin minua.
Francis Bacon

Ellemme kanna kauneutta itsessämme, emme sitä löydä, vaikka matkaisimme maailman ääriin sitä etsimään.
Ralph Waldo Emerson

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (3)

Presidentti Alexander Stubbin toiminta Nettisanomien kirjoituksissa 2024-2025. Lue!

Analyysi: Claude (Anthropic) Luotu: 1.1.2026 - Tekoälyn vastaus. Lue!

Tää ystävyys ei raukene

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?
For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

1.1. Auld Lang Syne

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

Kuvia Charles Chaplinin elokuvasta Kultakuume, The Gold Rush, USA 1925. Yle Teeman lähetyksestä joulupäivänä 25.12.2020 12:48. Pertti Manninen.

Kulkuri kuuntelee kauempaa hiljaisesti kuuluvaa laulua, kun vieraat eivät saapuneetkaan juhlapöytään.

Tää ystävyys ei raukene

Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

Vihdoinkin lunta, hiukan tiistaina 30.12.

Uusimaa. Kirkkonummi. Lindal. Tiistai 30.12.2025 12:21. Kuva Pertti Manninen hiukan ruudun takaa.

Puussa ja maassa.
Tintti puussa ja kottarainen ruokintapaikalla.
Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 30.11.2025 13:24 ja 14:32. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa.

Torstaina 30.10.2025.

8:30 Energiaa.
8:35 Energian siirtoa 1 ja 2.
8:37 Joutsenetkin saavat osansa lämmöstä.
10:41 Molemmat hyötyvät torikaupasta, asiakas ja myyjä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala - Oitmäki. Espoo. Mankki. Kirkkonummi. Keskusta. Tori ja ikkunaton kirjasto, Finlandia-palkinnolla palkittu. Kuvat Pertti Manninen.

Lukijan kuva.

"Perhonen molemmin puolin". Kuvat lähetti Erika N. lauantaina 27.9.2025 20:38 ja 20:42.

- Onko ulkopuolella, hieno kuva.
- Joo ulkopuolella, et tuo on mahapuoli.
- Siitä vaan tunnistamaan!

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

Arkisto 2003.

5. - Moe työvoimatoimistossa  Matti Reijonen. - nettisanomat.com torstaina 02.10.2003.  1 2 3 4

2003

Elokuvat voivat toimia rikoksen tekijöiden esikuvina, sanoo mediatutkija. Väkivallan katsominen syö tunteita. "Viihteen tuottama tunnetulva turruttaa suuriin tunteisiin ja sitä kautta myötäelämisen kyky vähenee." .
Anu Mustonen, psykologian tohtori ja mediatutkija Jyväskylän yliopistosta. Suur-Jyväskylän lehti 23.04.2003. Lue!

Valmistuminen

Elinehto

Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
Elinehto:

Värisevää sielua
ei saa tallata.
Tommy Taberman

Nämä sanat ensimmäisen kerran luettuani olen aina tarpeen tullen, niin lakkiaisissa kuin rippijuhlissa, kirjoittanut ne onnittelukorttiin ...
Varsinkin valmistusjuhlien aikaan nuorilta kysytään usein, miksi he haluavat tulla isona. Osho, eräs 1900 luvun suurimpia henkisiä mestareita, on todennut: "Ei tarvitse tulla miksikään - sinun on vain oivallettava, kuka olet siinä kaikki."
Arto Manninen

(58) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Kesäkuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

Alkuperäinen haukkaava nettisanomat.com-logo lisätty 2025-sivujen alkuun lauantaina 30.8.2025. Nettisanomat-otsikko muutettu muotoon Nettisanomat.com maanantaina 1.9.2025. Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Meilit: 2002 - 2003