Pääkirjoitus 1

Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa joka alkoi tehtävänannolla, jossa aluksi oli katkelma Stubbin lausunnosta ja siihen liitetystä Nettisanomien kysymyksestä:

"Hän sanoi, että kylmän sodan jälkeinen aika alkoi vuonna 1989 ja päättyi helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. – Nyt uusi Yhdysvaltain hallinto kiihdyttää muutosta. Euroopan täytyy kysyä: mitä teemme? – Meillä on turvallisuuspaine idästä Venäjältä, eikä se lopu. Samalla transatlanttinen suhde muuttuu. Yhdysvallat sanoo, että ottakaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestanne. Se suhtautuu eri tavalla monenkeskisyyteen, ilmastonmuutokseen ja kansainvälisiin sääntöihin. Meidän on sopeuduttava."

Presidentti Stubb. Kuinka sokea hän oli ettei puhu mitään vuodesta 2014?

...

Pääkirjoitus 1

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Alexander Stubbin Venäjä‑linja on ollut kolmen eri roolin mittainen: ministeri, pääministeri ja presidentti. Jokaisessa vaiheessa hän on puhunut turvallisuudesta, Euroopasta ja arvoista – mutta yhtä asiaa hän ei ole koskaan halunnut nähdä: Venäjän kehityksen pitkää linjaa.

Tämä ei ole henkilökohtainen moite vaan poliittinen analyysi. Ja se on tärkeä, koska presidentti rakentaa nyt uutta aikakautta kertomuksella, joka sivuuttaa edelliset virhearviot.

1. Ministeri Stubb (2008–2014): Eurooppalainen optimisti, joka uskoi dialogiin

Ulkoministerinä ja Eurooppa‑ministerinä Stubb oli EU‑liberaalin aikakauden kirkasäänisin suomalainen. Hänen maailmankuvansa perustui:

• keskinäiseen riippuvuuteen

• kaupan voimaan

• dialogiin Venäjän kanssa

• EU:n yhtenäisyyteen

Hän puhui mielellään “positiivisesta agendasta” ja “rakentavasta suhteesta Venäjään”. Kun varoittajat – tutkijat, toimittajat, kuten Leif Salmén – sanoivat, että Putin rakentaa autoritaarista projektia, Stubb piti tätä liioitteluna.

Hän ei ollut yksin. Koko EU eli samaa harhaa.

Mutta se ei muuta tosiasiaa: ministeri Stubb ei nähnyt Venäjän muutosta, vaikka se tapahtui hänen silmiensä edessä.

2. Pääministeri Stubb (2014–2015): Kriisin keskellä, mutta ei kriisin mittakaavaa

Kun Stubb nousi pääministeriksi kesällä 2014, Krim oli jo vallattu ja Itä‑Ukrainassa sodittiin. Hän:

• tuki EU‑pakotteita

• tuomitsi Venäjän toimet

• mutta puhui edelleen “dialogin tärkeydestä”

• ei nähnyt 2014 vuotta aikakauden päättymisenä

Hänen linjansa oli:

“Venäjä on vaikea naapuri, mutta yhteistyö on välttämätöntä.”

Tämä oli kohtelias tapa sanoa: ei tehdä tästä liian suurta numeroa.

Pääministeri Stubb ei ollut naiivi – mutta hän oli aikakauden ideologinen tuote, joka uskoi, että Venäjä palaa “normaaliin”, kunhan EU pysyy yhtenäisenä.

Tämä oli virhearvio, jonka seuraukset näkyvät tänään.

3. Presidentti Stubb (2024–): Uusi aikakausi, vanha sokea piste

Presidenttinä Stubb on ottanut käyttöön uuden retorisen kehyksen:

• kylmän sodan jälkeinen aika alkoi 1989

• ja päättyi 2022

• vasta Venäjän täysimittainen hyökkäys muutti kaiken

Tämä aikarajaus on poliittisesti kätevä, koska se:

• vapauttaa hänet vastuusta vuosien 2008–2014 analyysivirheistä

• siirtää huomion pois EU:n ja Suomen epäonnistumisesta Krimin jälkeen

• antaa hänelle roolin uuden aikakauden tulkitsijana

Mutta se ei ole historiallisesti totta. Kylmän sodan jälkeinen aika päättyi Krimiin, ei Kiovaan.

Kun presidentti Stubb puhuu “uudesta aikakaudesta”, hän rakentaa kertomusta, jossa hänen omat aikaisemmat virhearvionsa eivät ole osa tarinaa.

4. Mikä on Stubbin Venäjä‑linjan perusongelma?

Se ei ole naiivius. Se ei ole hyväntahtoisuus. Se ei ole sinisilmäisyys.

Se on valikoiva aikajana – poliittinen ajanjana, joka alkaa ja päättyy siellä, missä hänen oma roolinsa näyttää parhaimmalta.

• Ministerinä hän uskoi dialogiin.

• Pääministerinä hän uskoi paluuseen normaaliin.

• Presidenttinä hän uskoo, että aikakausi päättyi vasta 2022.

Mutta Venäjä ei muuttunut 2022. Se muuttui 2000‑luvulla. Ja se näytettiin toteen 2014.

5. Lopuksi: Mitä tästä pitäisi oppia?

Suomen ulkopolitiikka ei voi perustua optimistiseen narratiiviin, joka vaihtaa aikarajoja sen mukaan, mikä näyttää hyvältä jälkikäteen. Stubbin vahvuus on hänen kykynsä puhua Euroopasta, arvoista ja liittolaisuudesta. Mutta hänen heikkoutensa on ollut – ja on edelleen – haluttomuus tunnustaa, että Venäjä ei koskaan ollut se kumppani, joksi hän sen halusi nähdä.

Tämä ei tee hänestä huonoa presidenttiä. Mutta se tekee hänen aikajanoistaan poliittisia, ei historiallisia.

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Nettisanomat. Pertti Manninen keskustelusta TÄ Copilotin kanssa.

Pääkirjoitus 2

Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero

Alexander Stubb ja Leif Salmén eivät koskaan käyneet avointa väittelyä Venäjästä, mutta heidän ajattelunsa muodostaa yhden suomalaisen ulkopoliittisen historian terävimmistä vastakkainasetteluista. Toinen näki, mitä oli tulossa. Toinen uskoi, ettei se ollut mahdollista.

Tämä ei ole henkilökohtainen arvio, vaan kahden erilaisen geopoliittisen narratiivin vertailu – ja samalla kuva siitä, miten Suomi ja Eurooppa tekivät virhearvionsa.

1. Salmén: autoritarismin varhainen lukija

Leif Salmén kirjoitti jo 2005, että Putin rakentaa järjestelmää, jossa:

• autoritarismi vahvistuu

• demokratia on kulissi

• länsi haluaa uskoa valheeseen

• Venäjä käyttää energiaa ja sotilaallista voimaa välineenä

Salmén ei ollut ennustaja. Hän vain luki Venäjän kehitystä ilman toiveajattelua.

Hänen analyysinsä perustui:

• historialliseen jatkumoon

• vallan logiikkaan

• autoritaaristen järjestelmien sisäiseen dynamiikkaan

• siihen, että Venäjä ei ole matkalla länteen, vaan pois siitä

Salménin Venäjä‑kuva oli synkkä, mutta realistinen.

2. Stubb: Euroopan optimisti, joka uskoi dialogiin

Stubbin Venäjä‑linja ministerinä, pääministerinä ja vielä presidenttinäkin rakentui kolmelle peruspilarille:

• keskinäisriippuvuus vakauttaa

• dialogi on aina parempi kuin vastakkainasettelu

• Venäjä on vaikea, mutta välttämätön kumppani

Hän ei ollut sinisilmäinen. Hän oli EU‑liberaalin aikakauden uskollisin suomalainen edustaja.

Stubbin ajattelu perustui:

• markkinaliberalismiin

• transatlanttiseen optimismiin

• EU:n yhtenäisyyden korostamiseen

• uskoon, että Venäjä palaa “normaaliin”, kunhan sitä ei työnnetä nurkkaan

Tämä oli aikakauden valtavirtaa – mutta se oli väärin.

3. Krim 2014: Salménin analyysi toteutuu, Stubbin analyysi ei muutu

Kun Venäjä valtasi Krimin:

• Salménin varoitukset osoittautuivat oikeiksi

• Stubb tuomitsi teon, mutta ei muuttanut maailmankuvaansa

Pääministerinä Stubb:

• tuki pakotteita

• mutta puhui edelleen dialogista

• ei nähnyt 2014 vuotta aikakauden päättymisenä

• ei tulkinnut Venäjän toimintaa pitkäkestoiseksi strategiaksi

Hän piti Krimiä kriisinä, ei käännekohtana. Salmén piti Krimiä jatkumona, ei yllätyksenä.

4. Presidentti Stubb: uusi aikakausi, mutta vanha aikajana

Presidenttinä Stubb sanoo:

“Kylmän sodan jälkeinen aika päättyi 2022.”

Tämä on poliittisesti kätevä aikarajaus, koska se:

• vapauttaa hänet vastuusta vuosien 2008–2014 virhearvioista

• siirtää huomion pois EU:n epäonnistumisesta Krimin jälkeen

• antaa hänelle roolin uuden aikakauden tulkitsijana

Mutta se ei ole historiallisesti totta. Kylmän sodan jälkeinen aika päättyi Krimiin, ei Kiovaan.

Salmén olisi sanonut tämän ääneen. Stubb ei sano.

5. Kaksi maailmankuvaa, kaksi aikajanaa

Tämä ei ole moraalinen vertailu. Tämä on retorinen ja geopoliittinen vertailu.

6. Lopputulos: Salmén näki Venäjän, Stubb näki Euroopan

Salmén katsoi Venäjää sellaisena kuin se oli. Stubb katsoi Venäjää sellaisena kuin Eurooppa halusi sen olevan.

Salménin analyysi oli:

• kylmä

• historiallinen

• autoritarismin logiikkaan perustuva

Stubbin analyysi oli:

• lämmin

• eurooppalainen

• toiveikas

Siksi Salmén oli oikeassa ennen kuin kukaan halusi kuulla. Ja siksi Stubb on oikeassa vasta nyt, kun kaikki ovat jo nähneet.

7. Miksi tämä vertailu on tärkeä?

Koska Suomen ulkopolitiikka ei voi enää perustua:

• optimistisiin aikarajoihin

• valikoituihin narratiiveihin

• siihen, että historia alkaa vasta silloin, kun se sopii meille

Salménin ja Stubbin välinen ero ei ole temperamentissa. Se on ajattelun rakenteessa.

Toinen luki Venäjän. Toinen luki Euroopan.

Pääkirjoitus 2.
Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero
Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Nettisanomat. Pertti Manninen ohjeet TÄ Copilotille antaen ja sen kirjoittamana.

Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä

Tämä on analyysi kahdesta täysin erilaisesta retorisesta maailmasta. Ei vain kahdesta henkilöstä, vaan kahdesta tavasta hahmottaa Venäjä, aika, valta ja Euroopan rooli.

Nettisanomat teki vuonna 2005 kulttuuriteon julkaisemalla Leif Salménin kirjoituksen myös näköiskuvana – dokumenttina, joka ei katoa. Se oli varoitus, jonka kieli oli kylmää, terävää ja historiallista. Stubb taas puhui 2000‑luvun Euroopan kieltä: optimistista, teknokraattista ja dialogiin uskovaa.

Näiden kahden retoriikan väliin mahtuu koko Suomen ulkopoliittinen virhearvio.

1. Salménin retoriikka: kylmä realismi, historiallinen jatkumo, autoritarismin logiikka

Salménin kieli rakentuu kolmelle elementille:

1) Historian paino

Salmén ei puhu hetkistä vaan jatkumoista. Hän käyttää sanoja kuten:

• “jatkaa linjaa”

• “autoritarismin paluu”

• “vallan logiikka”

Hän ei selitä Venäjää tapahtumilla vaan rakenteilla.

2) Autoritarismin sisäinen dynamiikka

Salmén ei usko dialogiin, koska autoritaarinen järjestelmä ei dialogia tunne. Hän käyttää kieltä, joka paljastaa järjestelmän ytimen:

• “kulissidemokratia”

• “kontrollin vahvistaminen”

• “lännen itsepetos”

Tämä on retoriikkaa, joka ei pyydä anteeksi.

3) Lännen itsepetoksen paljastaminen

Salménin terävin veitsi on lännen kritiikki. Hän ei syytä vain Venäjää – hän syyttää meitä, jotka halusimme uskoa.

Tämä tekee hänen tekstistään ajattoman.

2. Stubbin retoriikka: optimismi, dialogi ja aikakausien hallittu vaihtuminen

Stubbin kieli rakentuu kolmelle eri elementille:

1) Teknokraattinen optimismi

Stubb käyttää sanoja kuten:

• “dialogi”

• “yhteistyö”

• “rakentava suhde”

• “pitkä peli”

Hänen kielensä ei kuvaa uhkaa vaan haastetta.

2) Aikakausien hallittu nimeäminen

Stubb rakastaa aikarajoja:

• “kylmän sodan jälkeinen aika”

• “uusi aikakausi”

• “muutos kiihtyy”

Mutta hän valitsee aikarajat, jotka vapauttavat hänet vastuusta. Siksi 2014 ei ole aikakauden loppu – 2022 on.

3) Eurooppalainen identiteettipuhe

Stubb puhuu Euroopasta enemmän kuin Venäjästä:

• “Euroopan täytyy kysyä”

• “transatlanttinen suhde muuttuu”

• “meidän on sopeuduttava”

Hän ei kuvaa Venäjän sisäistä logiikkaa, vaan Euroopan reaktiota.

3. Retorinen ristiriita: kaksi eri todellisuutta

Salmén kuvaa Venäjää. Stubb kuvaa Eurooppaa.

Salmén kuvaa uhkaa. Stubb kuvaa prosessia.

Salmén kuvaa historiaa. Stubb kuvaa aikakausia.

4. Miksi Nettisanomien näköiskuva on tärkeä?

Koska se osoittaa, että varoitus oli olemassa. Se ei ollut jälkiviisautta. Se ei ollut marginaalinen mielipide. Se oli dokumentoitu, julkaistu ja luettavissa.

Nettisanomien näköiskuva tekee Salménin tekstistä:

• todisteen

• aikamerkin

• vastakertomuksen Stubbin aikajanalle

Se näyttää, että vuonna 2005 oli jo nähtävissä se, mitä Stubb ei nähnyt 2014 eikä halua nähdä 2024.

5. Lopputulos: kaksi retoriikkaa, kaksi maailmaa

Salménin retoriikka on:

• kylmä

• analyyttinen

• autoritarismin logiikkaan perustuva

• historiallinen

Stubbin retoriikka on:

• lämmin

• eurooppalainen

• prosessikeskeinen

• aikakausia nimeävä

Salmén näki Venäjän sellaisena kuin se oli. Stubb näki Venäjän sellaisena kuin Eurooppa halusi sen olevan.

Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb

Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Nettisanomat. Pertti Manninen TÄ Copilotille tehtävän antaen.

Yhteenveto keskustelustamme

Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Laatija: nettisanomat

Keskustelumme käsitteli kolmea toisiinsa kietoutuvaa teemaa:

1. Alexander Stubbin Venäjä‑linjaa eri poliittisissa rooleissa,

2. Leif Salménin varhaisia varoituksia Venäjän autoritaarisesta kehityksestä,

3. näiden kahden ajattelutavan retorista ja historiallista vastakkainasettelua.

1. Stubb ja Venäjä – analyysi eri aikakausista

Kävimme läpi Stubbin linjan kehityksen ministeristä pääministeriksi ja presidentiksi. Keskeinen havainto oli, että Stubb edusti EU‑liberaalia optimismia, joka uskoi dialogiin, keskinäisriippuvuuteen ja siihen, että Venäjä voisi palata “normaaliin”. Keskustelussa korostui myös Stubbin tapa rajata kylmän sodan jälkeinen aika päättyväksi vasta vuonna 2022 – ei 2014 – mikä toimii poliittisena aikajanana, joka siirtää huomion pois aikaisemmista virhearvioista.

2. Salménin varoitukset ja Nettisanomien rooli

Tarkastelimme Leif Salménin vuoden 2005 kirjoitusta, jonka Nettisanomat julkaisi myös näköiskuvana. Salménin analyysi kuvasi Venäjän autoritaarista kehitystä, lännen itsepetosta ja Putinin vallan logiikkaa tavalla, joka osoittautui myöhemmin oikeaksi. Tämä asetti Stubbin myöhemmän optimismiin perustuvan linjan jyrkkään kontrastiin.

3. Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb

Laadimme retorisen analyysin, jossa Salménin kieli näyttäytyi kylmänä, historiallisena ja autoritarismin logiikkaan perustuvana, kun taas Stubbin kieli oli optimistista, prosessikeskeistä ja Eurooppa‑lähtöistä. Keskustelussa korostui, että nämä kaksi retoriikkaa eivät vain eronneet toisistaan – ne kuvasivat kahta eri todellisuutta.

4. Pääkirjoitukset ja vertailut

Tuotimme useita pääkirjoitusmaisia kokonaisuuksia, joissa analysoitiin Stubbin toimintaa, aikarajojen poliittista tarkoitusta ja Salménin ja Stubbin maailmankuvien välistä eroa. Näissä teksteissä nousi esiin ajatus siitä, että Salmén näki Venäjän sellaisena kuin se oli, kun taas Stubb näki Venäjän sellaisena kuin Eurooppa halusi sen olevan.

Jos haluat, voin tehdä myös jatkoanalyysin tai visuaalisen taulukon keskustelun pohjalta.

...
...
...

Jos haluat, voin tehdä tästä myös visuaalisen dramaturgian tai pääkirjoituksen 2014 sokeasta pisteestä.

Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe

Päivämäärä: 6.5.2026 Laatija: nettisanomat Aika: 12:16

Vuosi 2014 on Suomen ja Euroopan turvallisuuspolitiikan suurin sokea piste. Se on vuosi, jolloin historia muuttui – mutta poliittinen retoriikka ei. Ja juuri siksi vuosi 2014 on edelleen Alexander Stubbin kertomuksessa paikka, jota hän ei nimeä, ei avaa, ei käsittele.

Tämä pääkirjoitus tarkastelee, miksi 2014 on Stubbin aikajanassa poissa, vaikka sen pitäisi olla keskellä.

1. Vuosi 2014 oli aikakauden loppu – mutta ei Stubbin aikajanassa

Kun Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sodan Itä‑Ukrainassa, kolme asiaa tapahtui yhtä aikaa:

• Euroopan turvallisuusjärjestys murtui

• Venäjän autoritarismi muuttui avoimeksi ekspansioksi

• lännen toiveajattelu paljastui virheeksi

Mutta Stubbin nykyisessä retoriikassa aikakausi päättyy vasta 2022, ei 2014.

Tämä ei ole sattumaa. Se on poliittinen aikarajaus, joka siirtää huomion pois ajasta, jolloin hän itse oli vallassa.

2. Miksi 2014 on Stubbin sokea piste?

1) Hän oli pääministeri kriisin hetkellä

Stubb nousi pääministeriksi kesällä 2014. Krim oli vallattu, MH17 ammuttu alas, Itä‑Ukrainassa sodittiin.

Silti hänen linjansa oli:

• tuomitaan kyllä

• mutta jatketaan dialogia

• ei nähdä strategista muutosta

• ei muuteta Suomen linjaa

Jos vuosi 2014 olisi aikakauden loppu, pitäisi kysyä:

• miksi Suomi ei muuttanut linjaansa

• miksi EU normalisoi tilanteen

• miksi Venäjän uhka aliarvioitiin

• miksi varoittajia ei kuunneltu

Siksi 2014 ei sovi Stubbin narratiiviin.

2) 2014 pakottaisi tunnustamaan virhearvion

Stubbin maailmankuva oli EU‑liberaali:

• dialogi

• keskinäisriippuvuus

• optimismi

• usko Venäjän “normalisoitumiseen”

Krim mursi tämän ajattelun. Mutta Stubb ei muuttanut linjaansa – hän vain kovensi retoriikkaa.

Jos 2014 olisi aikakauden loppu, se tarkoittaisi:

“Olin väärässä.”

Tätä lausetta ei kuulla.

3) 2022 on poliittisesti turvallisempi aikaraja

Vuosi 2022 on:

• ulkoinen shokki

• kaikkien jakama trauma

• tapahtuma, josta kukaan ei ole henkilökohtaisesti vastuussa

Vuosi 2014 taas on:

• poliittinen virhe

• analyysin epäonnistuminen

• aikakauden harha

• EU:n ja Suomen yhteinen sokeus

Siksi 2022 on helpompi valita aikakauden päätepisteeksi.

3. Salmén näki vuoden 2014 jo vuonna 2005 – ja Nettisanomat dokumentoi sen

Leif Salmén kirjoitti jo 2005, että Putin rakentaa autoritaarista järjestelmää, joka tulee käyttämään voimaa. Nettisanomat julkaisi tämän varoituksen myös näköiskuvana, mikä tekee siitä kiistattoman dokumentin.

Salménin analyysi:

• autoritarismi → ekspansio

• kontrolli → sota

• lännen itsepetos → kriisi

Kun Krim vallattiin 2014, Salménin varoitus toteutui täsmällisesti.

Mutta Stubbin retoriikassa 2014 ei ole käännekohta. Se on hiljainen kohta, jota ei avata.

4. Miksi 2014 on tärkeämpi kuin 2022?

Koska 2014 oli:

• Venäjän strategian paljastuminen

• Euroopan virhearvion paljastuminen

• Suomen turvallisuuslinjan epäonnistuminen

• aikakauden todellinen loppu

Vuosi 2022 oli seuraus. Vuosi 2014 oli syy.

5. Lopputulos: 2014 on Stubbin kertomuksen puuttuva kappale

Stubbin aikajana on rakennettu niin, että:

• 1989 → alku

• 2022 → loppu

Mutta todellinen aikajana on:

• 2000 → autoritarismin vahvistuminen

• 2005 → varoitus (Nettisanomat julkaisee Salménin näköispainoksen)

• 2008 → Georgian sota

• 2014 → aikakauden loppu

• 2022 → seuraus, ei alku

Stubbin kertomuksessa 2014 on hiljainen kohta, koska se on kohta, jossa hänen oma analyysinsa ei pitänyt.

Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa joka alkoi tehtävänannolla, jossa aluksi katkelma Stubbin lausunnosta ja siihen liitetystä Nettisanomien kysymyksestä:

"Hän sanoi, että kylmän sodan jälkeinen aika alkoi vuonna 1989 ja päättyi helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. – Nyt uusi Yhdysvaltain hallinto kiihdyttää muutosta. Euroopan täytyy kysyä: mitä teemme? – Meillä on turvallisuuspaine idästä Venäjältä, eikä se lopu. Samalla transatlanttinen suhde muuttuu. Yhdysvallat sanoo, että ottakaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestanne. Se suhtautuu eri tavalla monenkeskisyyteen, ilmastonmuutokseen ja kansainvälisiin sääntöihin. Meidän on sopeuduttava."

Presidentti Stubb.
Kuinka sokea hän oli ettei puhu mitään vuodesta 2014?

https://www.nettisanomat.com/2005/05/17/salmen.htm

Kuva. Varis. Jotakin syötävää löytyi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 6.5.2026 10:57. Kuva Pertti Manninen vain ruudun takaa. TÄ-värein.

Pääkirjoitus

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Alexander Stubbin Venäjä‑linja on ollut kolmen eri roolin mittainen: ministeri, pääministeri ja presidentti. Jokaisessa vaiheessa hän on puhunut turvallisuudesta, Euroopasta ja arvoista – mutta yhtä asiaa hän ei ole koskaan halunnut nähdä: Venäjän kehityksen pitkää linjaa.

Tämä ei ole henkilökohtainen moite vaan poliittinen analyysi. Ja se on tärkeä, koska presidentti rakentaa nyt uutta aikakautta kertomuksella, joka sivuuttaa edelliset virhearviot.

Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue!

Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero

Alexander Stubb ja Leif Salmén eivät koskaan käyneet avointa väittelyä Venäjästä, mutta heidän ajattelunsa muodostaa yhden suomalaisen ulkopoliittisen historian terävimmistä vastakkainasetteluista. Toinen näki, mitä oli tulossa. Toinen uskoi, ettei se ollut mahdollista.

Tämä ei ole henkilökohtainen arvio, vaan kahden erilaisen geopoliittisen narratiivin vertailu – ja samalla kuva siitä, miten Suomi ja Eurooppa tekivät virhearvionsa.

Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue!

Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb

Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä

Tämä on analyysi kahdesta täysin erilaisesta retorisesta maailmasta. Ei vain kahdesta henkilöstä, vaan kahdesta tavasta hahmottaa Venäjä, aika, valta ja Euroopan rooli.

Nettisanomat teki vuonna 2005 kulttuuriteon julkaisemalla Leif Salménin kirjoituksen myös kuvana – dokumenttina, joka ei katoa. Se oli varoitus, jonka kieli oli kylmää, terävää ja historiallista. Stubb taas puhui 2000‑luvun Euroopan kieltä: optimistista, teknokraattista ja dialogiin uskovaa.

Näiden kahden retoriikan väliin mahtuu koko Suomen ulkopoliittinen virhearvio.

Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue!

Pääkirjoitus 3

Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe

Vuosi 2014 on Suomen ja Euroopan turvallisuuspolitiikan suurin sokea piste. Se on vuosi, jolloin historia muuttui – mutta poliittinen retoriikka ei. Ja juuri siksi 2014 on edelleen Alexander Stubbin kertomuksessa paikka, jota hän ei nimeä, ei avaa, ei käsittele.

Tämä pääkirjoitus tarkastelee, miksi 2014 on Stubbin aikajanassa poissa, vaikka sen pitäisi olla keskellä.

Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:16 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa.

Lue!

Saraakallion kalliomaalaukset. Kuvasarja MTV:n uutislähetyksestä keskiviikkona 6.5.2026 19:13.

"On hämmästyttävää ajatella, että meidän esi-isämme ovat tehneet näitä maalauksia." Ruth Sueido. Kuvasarja.

Astrokuvaaja J-P Metsävainion näyttelyssä. Kuvasarja MTV:n uutislähetyksestä keskiviikkona 6.5.2026 22:13.

JiiPee.art Showroom on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa. Kuvasarja.

Pääkirjoitus 4.5.2026

Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa

Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.

Lue!

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

Kuvia 5.5.2026

Kuva. Joutsenet pellolla. Uusimaa. Espoo. Mankki. Tiistai 5.5.2026 8:29. Kuva Pertti Manninen ohi kiitäen.

Kuva. Huolen pito. Uusimaa. Kirkkonummi. Heikkilä. Tiistai 5.5.2026 9:00. Kuva Pertti Manninen hetki pysähtyen.

Kuva. Koko ajan tapahtuu. Suomessa ja maailmalla. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. CM. Tiistai 5.5.2026 9:10. Kuva Pertti Manninen hetki pysähtyen.

TAAS KIRVELEE JA KUUMOTTAA YLLÄTTÄVIÄ KOHTAAMISIA FANIEN KANSSA Tällaista sopimusta Zelenskyi ehdotti Orpolle ILTA-SANOMAT MITEN VANHUKSIA TODELLISUUDESSA SUOMESSA HOIDETAAN? Ainutlaatuinen reportaasi IS:n toimittaja soluttautui työntekijäksi palvelutaloon.. Kauhujen risteily vaatinut kolmen Katri Tykkä "VAJOSIN HETKEKSI ILTA-SANOMAT MITEN VANHUKSIA TODELLISUUDESSA SUOMESSA HOIDETAAN? HS VI FIFA WORLD CUP 2026 Shanghai USKALLA unelmoida eille. NOMAT TÄMÄ "VIATON" NÄKY NILKASSA VOI OLLA ISO HÄLYTYSMERKKI KARITA TYKKÄ SAIRASTUI SYOPÄÄN ILTALEHTI alma Huoli heräsi Kremlissä PUTIN PIILEKSII BUNKKERISSA TÄMÄ "VIATON” NÄKY NILKASSA VOI OLLA ISO HÄLYTYSMERKKI Saattaa kertoa vakavista sairauksista ISO TAKAISKU HELENA KOIVU HETI KORJAA HETI NÄMÄ 5 ASIAA LAUTASELLASI

Kuva. Sopivaa vauhtia mopoilla ja muilla kuluneuvoilla. Uusimaa. Kirkkonummi. Uimajallin pysäkki. . Tiistai 5.5.2026 14:49- 14:55. Kuvat Pertti Manninen tilannetta seuraten.

Kuva. Vihdoinkin perillä. Paketti Lähti matkalle Japanista viikkoja sitten 21.4.2026. Pöytäkello Citizen lahjaksi pienokaiselle.Uusimaa. Kirkkonummi. Asema. R-kioski Tiistai 5.5.2026 15:23. Kuva Pertti Manninen kahvikupposta siemaillen.

Pääkirjoitus 4.5.2026

Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa

Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.

Lue!

Pääkirjoitus 4.5.2026

Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa

Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.

Hormuz ei ole mikä tahansa meriväylä. Se on globaali hermopiste, jossa pienikin liike voi heijastua energiamarkkinoihin, talouteen ja turvallisuuspolitiikkaan. Iranin tulkinta mahdollisesta tulitaukorikkomuksesta kertoo, kuinka ohut on raja hallitun voimannäytön ja eskalaation välillä. Tässä tilanteessa diplomatian epäonnistuminen ei näkyisi vain alueellisesti, vaan koko maailmassa.

Samaan aikaan Eurooppa etsii paikkaansa uudessa turvallisuusjärjestyksessä. Friedrich Merz yrittää pitää kiinni transatlanttisesta suhteesta, vaikka säröt ovat ilmeiset. Yhdysvaltojen vihjaukset joukkojen vähentämisestä Saksassa ovat enemmän kuin taktinen liike – ne ovat poliittinen signaali Euroopalle: vastuu kasvaa.

Juuri tähän tyhjiöön asettuu Britannian liike. Keir Starmer haluaa kytkeä maan mukaan EU:n massiiviseen Ukraina-rahoitukseen. Brexitin jälkeisessä todellisuudessa tämä ei ole pieni askel, vaan merkki siitä, että turvallisuuspolitiikka pakottaa ylittämään aiemmat jakolinjat. Ukraina toimii tässä eurooppalaisen yhtenäisyyden testinä – ja samalla sen mittarina.

Mutta samalla kun geopoliittiset jännitteet kasvavat, uutisvirta muistuttaa toisenlaisista haavoittuvuuksista. Atlantin risteilyaluksen mahdollinen Andes-hantavirus ei ole vain lääketieteellinen kuriositeetti. Se osoittaa, kuinka nopeasti paikallinen ilmiö voi muuttua kansainväliseksi kriisiksi. Olli Vapalahden kuvaama poikkeuksellinen tartuntatapa alleviivaa, että globalisoituneessa maailmassa riskit eivät noudata rajoja – eivätkä totuttuja kaavoja.

Kotimaassa katse kääntyy talouteen. Asuntomarkkinoiden elvyttämiseksi esitetyt keinot – varainsiirtoveron poistaminen ja taloyhtiölainojen rajoittaminen – paljastavat rakenteellisen ongelman: järjestelmä on ajautunut tilanteeseen, jossa liikkuminen, omistaminen ja velka ovat kietoutuneet toisiinsa tavalla, joka ei enää tue vakaata kehitystä. Ratkaisuja on, mutta poliittinen tahto niiden toteuttamiseen on epävarma. Ja epävarmuus itsessään jarruttaa markkinoita.

Ehkä yllättävin symboli löytyy luonnosta. Hyttysten vähyys kertoo kuivasta ja viileästä alkukesästä – ilmiöstä, joka tuntuu arkiselta, mutta kytkeytyy laajempaan ilmaston vaihteluun. Se on hiljainen muistutus siitä, että muutokset eivät tapahdu vain kriiseinä, vaan myös hitaasti, lähes huomaamatta.

Tämän uutispäivän kokonaiskuva on ristiriitainen mutta selkeä: maailma ei ole ajautumassa yhteen kriisiin, vaan useiden rinnakkaisten jännitteiden aikaan. Merillä mitataan voimaa, politiikassa yhtenäisyyttä, taloudessa kestävyyttä ja luonnossa muutoksen suuntaa.

Kysymys ei lopulta ole siitä, mikä yksittäinen kriisi ratkaistaan ensin. Olennaista on, kykenevätkö valtiot ja yhteiskunnat toimimaan samanaikaisesti useilla rintamilla – ilman että kokonaisuus hajoaa hallitsemattomaksi.

Tällä hetkellä vastaus on vielä avoin.

Pääkirjoitus maanantaina 4.5.2026. Nettisanomat. Pertti Manninen. Laatinut TÄ ChatGPT annetun Ylen aamu-uutisten tekstin perusteella. Lue!

Sunnuntai 3.5.2026. Kuva. Oravakin muruja löytää. Kuva. Tinttikin nokkii jo kiven koloja. Kuva, Varis ja kottarainen sulassa sovussa. Kuva. Yksinäinen kyyhkykin jotain maahan varissutta nokkii.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 3.5.2026 9:54- 17:20. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa silloin tällöin touhuja seuraten.

Sunnuntai 3.5.2026. Kuva. Olen Charlie Bronson. Kuva. Olen Britanninan väkivaltaisin vanki.

Kuva. Vankilassa oli rehellisesti sanottuna mahtavaa! Kuva. Minä pidin siitä. Hitto vie, minä rakastin sitä! Kuva. Se oli jännittävää ja äärimmäistä. Se oli hulluutta parhaimmillaan. Kuva: HALLITSEMATON. Kuva. KAAOS VANKILASSA!Kuva. "Olen aina halunnut olla kuuluisa". Tänään tv:ssä: Tom Hardy tekee uskomattoman roolisuorituksen vuoden 2009 elokuvassa.

Episodin tähdet ★★★★ Tänään nähdään televisiossa tanskalaisen Nicolas Winding Refnin (Drive, Only God Forgives) ohjaama Bronson vuodelta 2009.

Michael Peterson (Tom Hardy) on pikkurikollinen, joka muuntautuu telkien takana vaaralliseksi ja julkisuudenkipeäksi Charles Bronsoniksi. Tositapahtumiin perustuva elämäkerrallinen draama maalaa innovatiivisin vedoin hypnoottisen ja yllättävän taiteellisen kuvan Englannin pahamaineisimmasta vangista. Postin ryöstö vuonna 1974 aloitti Petersonin yli 30 vuotta kestäneen vankilakierteen, jonka aikana häkellyttävän väkivaltainen ja provosoiva mies todettiin ensin hulluksi – ja pian taas täysin terveeksi. Essi Peltola.

Bronson esitetään nyt Star Channelilla kolme kertaa: Su 3.5.2026 klo 21.00 · STAR Channel Ti 5.5.2026 klo 23.00 · STAR Channel La 9.5.2026 klo 00.00 · STAR Channel.

https://www.msn.com/fi-fi/viihde/

Lyhyt pääkirjoitus. Kansainvälisen lehdistönvapauden päivänä törmäsin ihan sattumalta kanavia surffatessani tähän tanskalaisen Nicolas Winding Refnin ohjaamaan elokuvaan Bronson vuodelta 2009, alusta alkaen! Pertti Manninen. Lisää kuvia tulossa!

Lauantai 2.5.2026. "Matalaa on! Ei ole ennen ollut läheskään näin matalaa keväällä." Pohjois-Savo. Keitele, Nilakka. Lauantai 2.5.2026 16:11. Kuva: Henri N.

Lauantai 2.5.2026. Kuva. 17:28. Keskisuomalainen. Suora.

Kolmen maalin johto ei riittänyt JJK:lle – RoPS kampesi tasoihin huliviliottelussa. Tommi Roimela

JJK–RoPS 3–3 Olipa se melkoinen jalkapallo-ottelu. Aivan kuin jonkinlainen vapun jälkeinen levottomuus olisi vaikuttanut niin JJK Jyväskylään kuin Viitaniemessä vierailleeseen Rovaniemen Palloseuraan. Oli mitä tahansa, kaksijakoinen Ykkösen huliviliottelu päättyi 3–3 (1–0) -tasapeliin.

– No, se ainakin on positiivista, että olemme yhä ilman tappioita, JJK:n päävalmentaja Brian Page totesi.

Niin, onhan sekin jotain. Pelkillä voitoilla kauden aloittanut JJK sai pidettyä tappiosarakkeensa nollilla. Se on ihan hyvin kärkiottelun jälkeen. Mutta toisaalta JJK:n olisi pitänyt lauantainen ottelu ehdottomasti voittaa. Se johti toisen jakson alun nopeiden maalien myötä 3–0. Siitä tilanteesta jalkapallo-ottelu pitäisi aina voittaa.

Keskisuomalainen lauantaina 2.5.2026 19:15.

Lauantai 2.5.2026 9:49Kuva. Pikkutikka jaksaa aina vain nakuttaa talipalloaan, niin kauan kuin sellainen ilmestyy roikkumaan. Uusimaa. Kirkkonummi, Kauhala. Björkdal. Lauantai 2.5.2026 9:49. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Vappu 1.5.2026. Kuva. 16:27. Oitmäki. Aurinkoista 21.

Vappu 1.5.2026. Kuva. 20:21. Keskisuomalainen.

13-vuotias pioneeri Pekka Hänninen marssi työväen kulkueessa Jyväskylässä ja puhui vallankumouksesta - "Vastustamme nykyistä Suomen sortovaltaa". Liehun voitoksi sorretun nuorison- Tänään 20:10 "Ei tule kuohuviiniä muulloin juotua kuin vappuna" Tänään 18:43. Keskisuomalainen.

Vappu 1.5.2026. Kuva. 20:48. Yle Teksti-tv.

102 YLE TEKSTI-TV 01.05. 20:48:34 KOTIMAA Perjantai 103 Kaksi kuoli Luumäen nokkakolarissa 104 Tänään vietetään vappupäivää

105 Vapputervehdykset Stubbeille 106 Yksi kuoli palossa Merikarvialla

107 Vappua juhlittu rauhallisesti 108 Oppositio suomi hallitusta

109 Kahdeksan loukkaantui Ysitiellä 110 Kiinniottoja Tampereen keskustassa

111 Mies löytyi hukkuneena Mikkelissä 112 Vappupäivänä +20 astetta

113 Polkupyöräilijä kuoli Konnevedellä 114 Ratsastaja kuoli Ypäjällä.

Tuuli käy heidän ylitseen.

Vappu 2000. Kuvia 1994.

1.5.1994 Jyväskylässä kuvannut Pertti Manninen.

12.5.1994 Helsingissä kuvannut Pertti Manninen.

Vappu 2000. Kuvia 1999.

Nyt 04.05.00 Onnellinen lapsi. 30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.

Vappu 2000. Kuvia 1994. - Kuvia 1999.

Nettisanomat torstaina 30. huhtikuuta 2026. Kulkijan kuvia aamusta iltaan.

7.11. Harvinaisempi vieras: Varis.

11:17. Salen lehtihylly pursuaa toinen toistaan värikkäämpänä.

13:33. Näkymä länteen.

13:33. Näkymä itään.

13:34. Isäntä taluttaa koiraansa ja välillä toisinkinpäin.

16:06. Taas joutsenpari kotipellollaan.

20:02. Tikka jaksaa nakuttaa einestään aamusta iltaan.

22:06. MTV Uutiset kertoo voiton päivän paraatin kutistuvan marssijoukkoihin ja yhteen ylilentoon. Putin ehdottaa aselepoa päivän ajaksi.

Nettisanomat torstaina 30. huhtikuuta 2026. Kulkijan kuvia aamusta iltaan.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. - Keskusta. Sale ja Överbyntien silta. - Lapinkylä. Rajontie. - Kauhala, Björkdal. Torstai vappuaatto 30.4. 2026 7:11- 22:06. Kuvat Pertti Manninen.

Ja yksi pieni kertomuskin. "Päivä hyvä teko". Kirkkonummen uimahalli meni aikaisemmin kiinni kuin kuvittelin. Ehdin kuitenkin 15 minuuttia uiskennella lämpöisessä terapia-altaassa, kun huolestunut nainen tuli etsimään edellisellä jumppavuorolla kadottamaansa korvakorua. Vesihän on kirkasta, syvyyttä puolitoista metriä. Kertoi paikan missä hän oli jumppansa touhunnut, siellä se oli pohjassa, mutta sukellusyritykseni eivät onnistuneet kunnes keksin että laahaan sen korun pohjaa pitkin altaan reunalle varpailllani ja sitten jatkan seinää myöten ylöspäin, siinä vaiheessa uimavalvojakin ehti paikalle ja nappasi korun varpaistani, ja kaikki olivat iloisia kun vapunvietto alkoi näin hienosti. Sama.

Maanantai 27.4.2026. Kansallinen veteraanipäivä. Arkistokuva. "Ensimmäinen lippu Kolmen valtakunnan rajapyykillä 81 vuotta sitten 26.04.1945." Lue!

Nettisanomat tiistaina 26. huhtikuuta 2005. Etusivu. Numero 349. "Ensimmäinen lippu Kolmen valtakunnan rajapyykillä 60 vuotta sitten 26.04.1945." 26.04.1945 Ilta-Sanomat julkaisi tänään 26.04.2005 kuvan, jonka teksti oli: "Pioneeri Antti Poikola ja Kolmen valtakunnan rajapyykille 26.04, noin klo 01.30 pystytetty ensimmäinen lippu".  Ilta-sanomien jutun nimi oli Lapin sota päättyi moniin liputuksiin. "Lapin sota päätettiin 26.4.1945 klo 01.30 valoisassa kevätyössä. Viralliset lippukuvat otettiin myöhemmin."   Antti Poikolan mustavalkoisesta kameran edessä pitämästä kuvasta yksityiskohdan suurentanut ja sinistänyt Pertti Manninen.  Muisto: Isäni syntyi 1910 ja oli kertomansa mukaan viimeinen ikäluokka, joka lähetettiin vielä Lappiin sotimaan saksalaisia vastaan. Vanhemmat pääsivät jo koteihinsa. Ei paljon kertonut, mutta sen kuitenkin, että oli lääkintämiehenä rintamalla. Lapista sen verran, että Kemijärvellä kaatui koko lääkintäporukan lautta ja tavarat menivät järven pohjaan. Byrokraatteja ennakoiden lääkintäupseeri ilmoitti, että "kaikki mitä puuttuu, meni siinä lautan mukana". No leikki sikseen, kaikki sotilaat eivät palanneet Lapin sodasta. Pertti Manninen.  Muisto.

Nettisanomat tiistaina 26. huhtikuuta 2005.

Nettisanomat maanantaina 27. huhtikuuta 2026. Etusivu. Numero 3359. Kaksi satavuotiasta veteraania Ylen lähetyksessä. Toinen luki juhlassa puheen, toinen kertoi ajasta. Kuvat.

Kuvat. 27.04.2026. Kaksi satavuotiasta veteraania Ylen lähetyksessä. Toinen luki juhlassa puheen, toinen kertoi ajasta. Veteraanipäivän pääjuhla Mikkelissä. Maria Kalliovaara, toimittaja Yle Uutiset. Viljo Pastila, sotaveteraani, Padasjoki. Kuvat Pertti Manninen ruudun edessä.

103 YLE TEKSTI-TV 27.04. 21:55:54 KOTIMAA YLE MAANAΝΤΑΙ Tänään kansallinen veteraanipäivä Tänään liputetaan Suomen sotien veteraanien kunniaksi. Kansallista veteraanipäivää vietetaan sota-veteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Sotiemme veteraanien muistopäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien. Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään tällä kertaa Mikkelissä. Presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb osallistuvat kansallisen veteraani-päivän pääjuhlaan, missä he tapaavat veteraaneja ja lottia. Auto 21:57. Kuva Pertti Manninen.

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Kuvat. Kyyhkypari etsii ja löytää jotain nokittavaa. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 26.4.2026 6:19. Pertti Manninen ruudun takaa. Kuva. Pikkutikka nakuttelee talipalloaan ...

... ja saa seurakseen tintin hennolle oksalle odottamaan vuoroaan ja kyyhkyn ja kottaraisen mutustellessa jotain pudonnutta. Neljä eri lintua: Pikkutikka, tintti, kottarainen ja kyyhky samassa kuvassa. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 26.4.2026 6:19. Pertti Manninen ruudun takaa.

Tulossa! Yle a- studio 27.4.2026.

Lauantaina aseistautunut mies onnistui jälleen pääsemään ...
117 kuvaa. Tulossa!

Lauantai 18.4.2026. "Lentävä viulu".

Kuva. "Lentävä viulu" keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Kuvat

Kuvat

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Lauantai 18.4.2026. "Lentävä viulu".

Kuva. "Lentävä viulu" keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Ajanjana. 2005 - 2009. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero.

Lue!

Ajanjana. 2005-2009. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero. Kuvat isonnettu. Lisää artikkeleita täällä!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Ajanjana. 2000-2004. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero.

Lue!

Ajanjana. 2000-2004. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero. Kuvat isonnettu ja osa kuvista sumennettu SanomaWSOY:n vaatimuksesta. Lisää artikkeleita täällä!

Lauantai 18.4.2026. "Lentävä viulu".

Kuva. "Lentävä viulu" keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Lauantai 18.4.2026. De facto ydinase. Kuva.De facto ydinase. TÄ Copilot.

Lue!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Perjantai 17.4.2026. - 20 vuotta sitten: Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa. Kuva. 19.04.2006. "Vaikuttavat". Kuva: Pertti Manninen.

Lue!

Perjantai 17.4.2026. TULOSSA!

Kuva. "Lentävä viulu" keskustelusta TÄ Copilotin kanssa.

Kuva. "De facto ydinase" keskustelusta TÄ Copilotin kanssa.

Perjantai 17.4.2026. TULOSSA!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Keskiviikko 15.4.2026. Matkalla.Kuva. Matkalla. Pickala Port. Sun Stake House. Jespars. Uusimaa. Siuntio. Pikkala. Tiistai 14.4.2026 9:58. Pertti Manninen ohi "kiitäen".

Kuvat

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)!

Stubb: Hormuzin- salmesta tullut de facto ydinase –

Lue!

Aikataulu

Sunnuntai 13.4.2026.

Lue!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4)!

Lue!

Sunnuntai 12.4.2026. Martin pilkki.Kuva. Paavo Vasara, tapahtumajohtaja. MTV:n uutisten loppukevennys sunnuntaina 12.4.2026 22:13.

9 kuvaa täällä!

Lauantai 11.4.2026. Me nautimme nyt kun on vähän lämpimämpää. Kuva. MTV:n uutisten loppukevennys lauantaina 11.4.2026 22:11.

Kuvat

20 vuotta sitten 10.4.2006.

Lue!

Torstai 9.4.2026. Mikael Agricola. Kuva. Porkkalan lukion viisi lippua aika rauhallisina Mikael Agricolan päivänä 2026. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Torstai 9.4.2026 09:08. Kuva Pertti Manninen hetken vauhtiaan hiljentäen.

Lue!

Keskiviikko 8.4.2026. Sopua. Kuva. Pikkutikka ja isompikin nakuttavat samaa herkkua kottaraisen katsellessa ja odottaessa vuoroaan. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 8.4.2026 08:13. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvat

Tiistai 7.4.2026. Paluu arkeen. Suomalaisyhtiö kehitti salaisen aseen Venäjää vastaan, Tällainen se on. Iltalehti. Uusimaa. Kirkkonummi. CM. Tiistai 7.4.2026 09:11. Kuva Pertti Manninen hetken pysähtyen.

Kuvat

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4)!

Lue!

2. pääsiäispäivä. Kansainvälinen urheilun, kehityksen ja rauhan päivä (YK) .

Ruudun takaa. Kaikille riittää, vuorotellen. Kuva Pertti Manninen. Maanantai 6.4.2026 15:34. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal.

Lue!

Sunnuntai 5.4.2026. Pääsiäispäivä. Minullekin. Ruudun takaa. Orava apajilla. Kuva Pertti Manninen. Sunnuntai 5.4.2026 15:46. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal.

Kuvat

Perjantai 3.4.2026. Pitkäperjantai. Il Vangelo secondo Matteo, 1964.

Ajanjana 2000-2004. 30.03. (n.) TÄ Clauden analyysit. Lue!

"Pöllö lumessa". Hiihdon maailmancup. Sprintit. Falun Ruotsi. Kuvat Ylen lähetyksestä Pertti Manninen Lauantaina 28.2.2026 17:59.

Kuvat

"Kirjaston tytöt".

Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä. Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Torstai 2013-02-28. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!

Kuvat

Energian säästöä. Galilein lämpömittari näyttää 17 astetta huoneessa, joka kovilla pakkasilla viilennetään. Kuva Pertti Manninen perjantaina 30.1.2026 11:29 kotona.

Energiaa ...

Energiaa tintille. Siemen-rasvapötkö antaa energiaa niin tinteille kuin välillä käpytikalle ja joskus kottaraisellekin, joka yrittää siinä roikkua, useimmiten kuitenkin maassa syömässä pudonneita murusia. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 30.1.2026 11:42 ruudun takaa. Kuva Pertti Manninen.

Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi.
3 Moos 19:18

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Matt 7:12

Tse Kung kysyi: "Onko olemassa yhtä sanaa, jonka voisin ottaa elämänohjeekseni?" Kungfutse vastasi: "Sana on SHU, vastavuoroisuus: Älä tee toiselle sitä, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi".
Keskustelut 15:23

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi!

Älä koskaan tee toisille sitä, mikä kiduttaisi itseäsi.
Panchatantra

Älkää toivoko kenellekään asioita, joita ette toivoisi itsellenne.
Poimintoja Bahá'u'lláh'n kirjoituksista 66

Kukaan teistä ei ole uskova, ennenkuin rakastaa lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.
an-Nawawin 40:s Hadith 13

Rakkautensa kokoinen jokainen on, Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Tommy Taberman

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (2)

Rakasta, jos tahdot, että sinua rakastetaan.
Seneca

Jokainen elävä olento rakastaa itseään.
Cicero

Miksi minun pitäisi olla ihmiselle vihainen siitä, että hän rakastaa itseään enemmän kuin minua.
Francis Bacon

Ellemme kanna kauneutta itsessämme, emme sitä löydä, vaikka matkaisimme maailman ääriin sitä etsimään.
Ralph Waldo Emerson

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (3)

Tää ystävyys ei raukene

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?
For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

1.1. Auld Lang Syne

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

Kuvia Charles Chaplinin elokuvasta Kultakuume, The Gold Rush, USA 1925. Yle Teeman lähetyksestä joulupäivänä 25.12.2020 12:48. Pertti Manninen.

Kulkuri kuuntelee kauempaa hiljaisesti kuuluvaa laulua, kun vieraat eivät saapuneetkaan juhlapöytään.

Tää ystävyys ei raukene

Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

Vihdoinkin lunta, hiukan tiistaina 30.12.

Uusimaa. Kirkkonummi. Lindal. Tiistai 30.12.2025 12:21. Kuva Pertti Manninen hiukan ruudun takaa.

Puussa ja maassa.
Tintti puussa ja kottarainen ruokintapaikalla.
Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 30.11.2025 13:24 ja 14:32. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa.

Torstaina 30.10.2025.

8:30 Energiaa.
8:35 Energian siirtoa 1 ja 2.
8:37 Joutsenetkin saavat osansa lämmöstä.
10:41 Molemmat hyötyvät torikaupasta, asiakas ja myyjä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala - Oitmäki. Espoo. Mankki. Kirkkonummi. Keskusta. Tori ja ikkunaton kirjasto, Finlandia-palkinnolla palkittu. Kuvat Pertti Manninen.

Lukijan kuva.

"Perhonen molemmin puolin". Kuvat lähetti Erika N. lauantaina 27.9.2025 20:38 ja 20:42.

- Onko ulkopuolella, hieno kuva.
- Joo ulkopuolella, et tuo on mahapuoli.
- Siitä vaan tunnistamaan!

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

Arkisto 2003.

5. - Moe työvoimatoimistossa  Matti Reijonen. - nettisanomat.com torstaina 02.10.2003.  1 2 3 4

2003

Elokuvat voivat toimia rikoksen tekijöiden esikuvina, sanoo mediatutkija. Väkivallan katsominen syö tunteita. "Viihteen tuottama tunnetulva turruttaa suuriin tunteisiin ja sitä kautta myötäelämisen kyky vähenee." .
Anu Mustonen, psykologian tohtori ja mediatutkija Jyväskylän yliopistosta. Suur-Jyväskylän lehti 23.04.2003. Lue!

Valmistuminen

Elinehto

Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
Elinehto:

Värisevää sielua
ei saa tallata.
Tommy Taberman

Nämä sanat ensimmäisen kerran luettuani olen aina tarpeen tullen, niin lakkiaisissa kuin rippijuhlissa, kirjoittanut ne onnittelukorttiin ...
Varsinkin valmistusjuhlien aikaan nuorilta kysytään usein, miksi he haluavat tulla isona. Osho, eräs 1900 luvun suurimpia henkisiä mestareita, on todennut: "Ei tarvitse tulla miksikään - sinun on vain oivallettava, kuka olet siinä kaikki."
Arto Manninen

(58) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Kesäkuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

Sanomanetti - N:o 3368 - 28. vsk - Keskiviikko 6.5.2026 - Ylermi. - Frej, Freja ja Frejvid. - Čuivi. - Etusivu - Kuva. Maata pitkin, aluksi. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 6.5.2026 13:14. Pertti Manninen tarkkaillen. - Kuva. Varis. Jotakin syötävää löytyi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 6.5.2026 10:57. Kuva Pertti Manninen vain ruudun takaa. TÄ-värein. Pääkirjoitus Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste Alexander Stubbin Venäjä‑linja on ollut kolmen eri roolin mittainen: ministeri, pääministeri ja presidentti. Jokaisessa vaiheessa hän on puhunut turvallisuudesta, Euroopasta ja arvoista – mutta yhtä asiaa hän ei ole koskaan halunnut nähdä: Venäjän kehityksen pitkää linjaa. Tämä ei ole henkilökohtainen moite vaan poliittinen analyysi. Ja se on tärkeä, koska presidentti rakentaa nyt uutta aikakautta kertomuksella, joka sivuuttaa edelliset virhearviot. Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue! Pääkirjoitus 2 Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero Alexander Stubb ja Leif Salmén eivät koskaan käyneet avointa väittelyä Venäjästä, mutta heidän ajattelunsa muodostaa yhden suomalaisen ulkopoliittisen historian terävimmistä vastakkainasetteluista. Toinen näki, mitä oli tulossa. Toinen uskoi, ettei se ollut mahdollista. Tämä ei ole henkilökohtainen arvio, vaan kahden erilaisen geopoliittisen narratiivin vertailu – ja samalla kuva siitä, miten Suomi ja Eurooppa tekivät virhearvionsa. Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue! Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä Tämä on analyysi kahdesta täysin erilaisesta retorisesta maailmasta. Ei vain kahdesta henkilöstä, vaan kahdesta tavasta hahmottaa Venäjä, aika, valta ja Euroopan rooli. Nettisanomat teki vuonna 2005 kulttuuriteon julkaisemalla Leif Salménin kirjoituksen myös kuvana – dokumenttina, joka ei katoa. Se oli varoitus, jonka kieli oli kylmää, terävää ja historiallista. Stubb taas puhui 2000‑luvun Euroopan kieltä: optimistista, teknokraattista ja dialogiin uskovaa. Näiden kahden retoriikan väliin mahtuu koko Suomen ulkopoliittinen virhearvio. Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:13 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue! Pääkirjoitus 3 Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe Vuosi 2014 on Suomen ja Euroopan turvallisuuspolitiikan suurin sokea piste. Se on vuosi, jolloin historia muuttui – mutta poliittinen retoriikka ei. Ja juuri siksi 2014 on edelleen Alexander Stubbin kertomuksessa paikka, jota hän ei nimeä, ei avaa, ei käsittele. Tämä pääkirjoitus tarkastelee, miksi 2014 on Stubbin aikajanassa poissa, vaikka sen pitäisi olla keskellä. Päivämäärä: 6.5.2026 Aika: 12:16 Laatija: Nettisanomat. Pertti Manninen Keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue! sivu4copilot.html Saraakallion kalliomaalaukset. Kuvasarja MTV:n uutislähetyksestä keskiviikkona 6.5.2026 19:13. "On hämmästyttävää ajatella, että meidän esi-isämme ovat tehneet näitä maalauksia." Ruth Sueido. Kuvasarja. Astrokuvaaja J-P Metsävainion näyttelyssä. Kuvasarja MTV:n uutislähetyksestä keskiviikkona 6.5.2026 22:13. JiiPee.art Showroom on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa. Kuvasarja. ----------------- Sanomanetti - N:o 3367 - 28. vsk - Tiistai 5.5.2026 - Maini, Melina, Melissa. - Melanie, Melina, Melinda, Melissa, Miranda. - Máidna. - Etusivu - Tiistai 5.5.2026. Kuva. Joutsenet pellolla. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Tiistai 5.5.2026 8:28. Kuva Pertti Manninen ohi kiitäen. - Kuvia 5.5.2026 Kuva. Joutsenet pellolla. Uusimaa. Espoo. Mankki. Tiistai 5.5.2026 8:29. Kuva Pertti Manninen ohi kiitäen. Kuva. Huolen pito. Uusimaa. Kirkkonummi. Heikkilä. Tiistai 5.5.2026 9:00. Kuva Pertti Manninen hetki pysähtyen. Kuva. Koko ajan tapahtuu. Suomessa ja maailmalla. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. CM. Tiistai 5.5.2026 9:10. Kuva Pertti Manninen hetki pysähtyen. TAAS KIRVELEE JA KUUMOTTAA YLLÄTTÄVIÄ KOHTAAMISIA FANIEN KANSSA Tällaista sopimusta Zelenskyi ehdotti Orpolle ILTA-SANOMAT MITEN VANHUKSIA TODELLISUUDESSA SUOMESSA HOIDETAAN? Ainutlaatuinen reportaasi IS:n toimittaja soluttautui työntekijäksi palvelutaloon.. Kauhujen risteily vaatinut kolmen Katri Tykkä "VAJOSIN HETKEKSI ILTA-SANOMAT MITEN VANHUKSIA TODELLISUUDESSA SUOMESSA HOIDETAAN? HS VI FIFA WORLD CUP 2026 Shanghai USKALLA unelmoida eille. NOMAT TÄMÄ "VIATON" NÄKY NILKASSA VOI OLLA ISO HÄLYTYSMERKKI KARITA TYKKÄ SAIRASTUI SYOPÄÄN ILTALEHTI alma Huoli heräsi Kremlissä PUTIN PIILEKSII BUNKKERISSA TÄMÄ "VIATON” NÄKY NILKASSA VOI OLLA ISO HÄLYTYSMERKKI Saattaa kertoa vakavista sairauksista ISO TAKAISKU HELENA KOIVU HETI KORJAA HETI NÄMÄ 5 ASIAA LAUTASELLASI Kuva. Sopivaa vauhtia mopoilla ja muilla kuluneuvoilla. Uusimaa. Kirkkonummi. Uimajallin pysäkki. . Tiistai 5.5.2026 14:49- 14:55. Kuvat Pertti Manninen tilannetta seuraten. Kuva. Vihdoinkin perillä. Paketti Lähti matkalle Japanista viikkoja sitten 21.4.2026. Pöytäkello Citizen lahjaksi pienokaiselle.Uusimaa. Kirkkonummi. Asema. R-kioski Tiistai 5.5.2026 15:23. Kuva Pertti Manninen kahvikupposta siemaillen. ---------------- Sanomanetti - N:o 3366 - 28. vsk - Maanantai 4.5.2026 - Roosa, Ruusu, Rosa. - Rosa, Rosita. - Ruvsá. - Etusivu - Maanantai 4.5.2026. Kuva. Tintti ihan ruudun takana. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Maanantai 4.5.2026 13:41. Kuva Pertti Manninen ihan ruudun edessä. - Pääkirjoitus 4.5.2026 Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.-------------------- - Sanomanetti - N:o 3365 - --------------- Sanomanetti - N:o 3358- - - -- - - -- - - - - - - - - - ------------------------------------Nettisanomat.com - N:o 3106 - Torstai 3.7.2025 -Kuva. Mettä keräämässä, uutterasti. Uusimaa. Siuntio. Päivärinne. Keskiviikko 3.7.2025 13:22. Kuva Pertti Manninen. - Linkki. Rasmuksen matkassa 17 vuotta. Kiitos. - Vuodet 2008 - 2025. --------- - - - - -- - - - - ---- SMILE from MODERN TIMES - --- - Sivu2 - Keskiviikko 6.5.2026. - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi - - N:o 3368 - 2026-05-06 ja 2026-05-10, nettiin 2026-05-10 18:20, linkkejä 2026-05-10.

"Haukkaavan logon" teki Jaikon kurssilla 1999 Mika. Ensimmäisen kerran logo oli lehdessä tortaina 30.9.1999. Pari vuoden jälkeen se korvautui steriilillä kirjainlogolla. Nyt se on taas mukana! 

TOIMITUS päätoimittaja Kuva: Mika Hänninen		Yhteydenotto: nettisanomat@hotmail.com. copyright nettisanomat.com
		Sivut valmisti Pertti Manninen, Kuva sivulta:

2022-06-17. Tarvitsetko ... 2022-12-23. Kuusi syytä ... 2023-06-26. Aktiivinen. 2023-09-21. Yli 20 mg ...

2025-09-30. Maalausmestari.fi on

Alkuperäinen haukkaava nettisanomat.com-logo lisätty 2025-sivujen alkuun lauantaina 30.8.2025. Nettisanomat-otsikko muutettu muotoon Nettisanomat.com maanantaina 1.9.2025. Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Meilit: 2002 - 2003