<edellinen seuraava>




edell.   seur.
N:o 561
2006
 
XXV Oulun kansainvälinen lastenelokuvafestivaali 13.-19.11.2006   
3 vrk:n sääennuste   -   Nettikalenteri


Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy
Tuesday November 21 2006   Iran asks Iraq and Syria to summit   Move is designed to boost Iranian President Ahmadinejad's standing as a responsible regional leader.   UN condemns Gaza abuses   Commissioner calls on leaders to stop 'massive' violations.      OJ Simpson show scrapped   Murdoch cancels 'confession' show after national uproar.   The Dutch have reached a new level of authoritarianism   Comment: The campaign against the veil now has an established pattern.   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest    24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs   More picture galleries 
Sanomanetti sunnuntai 2006-11-19.

 Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Kuva.
Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.  Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan ... Ravintola-arvio. Lue.
Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla. Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!


World weekly
Kotimaan otsikoita
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta  vuodesta 1999. 
Hae Nettisanomista:


Sunnuntai  2006-11-19.
Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue!
phuket.fi




Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Kaupunkikuva

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

   

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

Khiam-raportti
Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun.  Pääkirjoitus. Lue!
Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä.  Lue!
Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue!
Suuri maaryöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue!
Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista.
Lue!   
Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä?  Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue!
Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Aftonbladet Ekonomi & E24.seLäs! -Lue!    
Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia. 
Lue!
 
Sanomanetti sunnuntai 2006-11-19.

Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.  Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä,  tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta ... Ravintola-arvio. Lue.

Sanomanetti tiistai 2006-11-14.


Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja  Aatos Erkko vuosi sitten.  Pääkirjoitus. Lue!
Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10.  Kuva.


Isänpäivä-extra!
Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".  Lue!


Sanomanetti lauantai 2006-11-11.


Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla.
Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!


Sanomanetti torstai 2006-11-08


Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! 
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista:
Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue!


Sanomanetti tiistai 2006-11-07


Viimeiset pihlajanmarjat  pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena  marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva!  
Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4.
Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue!

 
Sanomanetti maanantai 2006-11-06
 


Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä?
Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Kuvat: Pertti Manninen.  Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue!

Sanomanetti sunnuntai 2006-11-05
 

Optioner i Fortum värda en halv miljard - Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.seLäs! -Lue!    
Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ...
Lue!

Sanomanetti keskiviikko 2006-11-01
 

Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa  Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä.  "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä.  Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue!

Sanomanetti torstai 2006-10-26
 

Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla  (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa!

Sanomanetti tiistai 2006-10-24
 

Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen.  Kuva.
YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005.

Sanomanetti maanantai 2006-10-23
   Isonna kuva!

Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen.

Sanomanetti lauantai 2006-10-21


Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun,  ...".  Lue!
"Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue!


Sanomanetti maanantai 2006-10-16
 

"Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle!  Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa  perjantaina 2006-10-06.  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne?  "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue!


Sanomanetti perjantai 2006-10-13


Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa.
Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya   Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003'  One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä.
Pääkirjoitus. Sanomanetti perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen.



Sanomanetti maanantai 2006-10-09



Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue!   
Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue!    
"Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue!   
"Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue!  
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue!


Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04.
 


Iltalehti  maanantai  2006-10-02.  Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..."    
ltalehti. L
ööppi keskiviikko 2006-10-04. "
Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä".    
Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan
mies käy Heinäluoman kimppuun".    
Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi.
  Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  Lue! 
Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.  Lue!
Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03.

Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta!
Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista.
Lue!     
Koululainen: 
"Elokuvalipulla kohtuuton hinta."  Lue!

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... "  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.
"Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue!
Pääkirjoitus.Suomi 2006.
Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua."  Lue!

Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa?  Lue!    
Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee.  Lue!

"Huikea mahdollisuus luovuudelle"  Lue!

Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



Sanomanetti

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

Sanomanetti@
hotmail.com



 Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot -
 Koistinen kuva
 - 7 vuotta sitten  Kalpean kuun tarinoita. Kuva.




 Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.  Lue!

  
Sanomanetti sunnuntai 2006-11-19.

Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

Amigo - Ystävä.
Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.


Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä,  tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta.

Tarjoilija ohjasi tulijat ystävällisesti pöytään ja näytti toisenkin vaatenaulakon, koska ovensuussa oleva oli aivan täynnä. Ruokalistat tuotiin ja alkujuoma kyseltiin. Valitsimme Margaritat ja aloitimme illan. Sisällä oli mukavan lämmintä, koska olo tuntui sopivalta. Amigo oli seuralaiseni mukaan kuuluisa lankkupihvistään ja valitsimmekin sen vaihtoehdon "tarkistaaksemme" asian. Valitsimme mediumit ja tarjoilija kuvaili asiallisesti lihan kypsymisasteen, hiukan punaisen.

Viiniksi valitsimme pullon halvimmasta hintaluokasta, mutta tilanteeseen hyvin sopivan Sangre de toron, "härän veren". Seuralaiseni joutui sen alkumaistamaan, kun suutani poltti vielä Margarita. Salaatit tuotiin pöytään. Se oli tuoretta vihreää ja kastike maistui aivan erinomaiselta. Patonkikin oli aivan tuoretta, kuivuutta ei havainnut eikä maistanut. Ennen pääruokaa ystäväni poltti savukkeen. Pääruoka tuli aavistuksen liian nopeasti, mutta ei se kyllä haitannut nälkäisiä kulkijoita.

Lankkupihvi oli todella hyvää, molempien mielestä, ja kypsyysaste oli aivan kuvaillun mukainen, kuivaa pihviä emme olleetkaan tulleet syömään. Perunat olivat ei-rasvaisia ranskalaisia, kuumia ja maistuvia. Epäselväksi kyllä jäi oliko muita vaihtoehtoja, en ainakaan muista sitä kysytyn. Annos oli runsas ja tässäkin oli salaattia ja vihanneksia vielä lisäksi mukana. Seuralaiseni ei jaksanut syödäkään kaikkea vihreää. Olimme molemmat kyllä kylläisiä, mutta emme malttaneet olla syömättä vielä jälkiruokaakin. Tilasimme omena-kinuskitortut. Seuralaiseni tilasi lisäksi Cappucinon ja minä tilasin Irish Coffeen, jonka pyysin tuomaan vasta syötyäni jälkiruoan.

Omena-kinuskitorttu oli iso ja täyttävä ja siinä oli lisäksi jäätelöpala marsipaanilla ja hiukan karpaloita. Yhdistelmä oli molempien mielestä todella  makuhermoja hyväilevä.

Irish Coffee tuotiin pöytään, meitä palveli tarjoilijoina nainen ja mies, jotka molemmat olivat ystävällisiä ja juttelivat muutaman sanan vastatessaan seuralaiseni kysymyksiin Amigon historiasta.
Seuralaiseni saattoi jälleen polttaa tupakan illan päätteeksi. Iso seurue savuttomalta puolelta lähti ja uudet asiakkaat tulivat kuitenkin pääosin savulliselle puolelle.

Ennen lähtöämme olimme katsastaneet saniteettitilatkin, jotka olivat siistit. Erikoismaininnan antoi seuralaiseni siitä, että hajusteet eivät olleet häntä ahdistaneet runsaudellaan. Ilta oli todella onnistunut ja ravintolasta jäi miellyttävä muisto, vaikka olimmekin pukeutuneet aivan tavallista arki-iltaa viettämään. Minulla ei ollut edes pikkutakkia, kyllä tosin ihan siisti neule  ylläni.

Koska tämä on nyt ensimmäinen ravintola-arvostelu, emme voi kuitenkaan mennä heti skaalan yläpäähän, joten yhteisesti annamme seuraavat tähdet asteikolla 1-5: Ruoka 4,5 , palvelu 4,5 , ympäristö 4,5. Kymmenen ravintola-arvostelun jälkeen kerromme, onko Amigo edelleen paras!

Hintojen tasoakaan ei nyt voi verrata vielä mihinkään, mutta ehkä silloin tällöin tavallisella ihmisellä, varsinkin työssäkäyvällä, olisi varaa syödä ravintolassa omilla rahoillaan.

Hinnat: Ravintola Amigo. Tehtaankatu 12. Puh. 09-625 311.
Kuitti ..., seinä 5, kassa:
16.11.2006.
Margarita                 2 * á 6,30      12,60
75 cl Sangre de toro                      28,50
Lankkupihvi            2 * á 23,00      46,00
Cappucino                                      2,80
Omena-kinuskitorttu 2 * á 8,00      16,00
Irish coffee                                      7,30
--
YHTEENSÄ                                113.20
MAKSETTAVA                           113,20
ALV        VEROTON    VERO    VEROLLINEN
  22,00 %        97,79      20,41    113,20
YHTEENSÄ    92.79      20,41    113,20
Myyjä: Ala Carte
16.11.2006 21.53
Kiitos käynnistä!
TERVETULOA UUDELLEEN!

Käyntiä muisteli matkalta palattuaan Pertti Manninen paria päivää myöhemmin lauantaina 2006-11-18.
Ravintolan oma sivu: www.amigo.fi 


Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



Sanomanetti

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

Sanomanetti@
hotmail.com




Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista.
Lue!   


YLE24 Torstai 2006-11-16.
Korkea koulutus ei takaa vakituista työpaikkaa
Korkeakouluista valmistuneet työskentelevät usein koulutusta vastaamattomissa ja määräaikaisissa töissä. Akavan ja akateemisten urapalveluja tarjoavan Aarresaari-verkoston tekemän tutkimuksen mukaan tutkimuksen mukaan vaikeinta koulutusta vastaavan työn saaminen oli taideteollisella, maatalous- ja metsätieteellisellä, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä ja terveystieteiden koulutusalalla.
Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen neljäsosa kyselyyn vastanneista.
Vajaa kolmasosa oli ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen, mutta useimmilla työttömyys oli kertaluonteista ja lyhytkestoista. Vähiten työttömyyttä oli lääketieteellisellä, hammaslääketieteellisellä, eläinlääketieteellisellä ja teknillistieteellisellä koulutusalalla.
Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2000 valmistuneiden työllisyystilannetta. Kyselyyn vastasi yhdeksästä yliopistosta valmistuneesta noin puolet eli 4 500 henkilöä. Korkea koulutus ei takaa vakituista työpaikkaa 

Taloussanomat Perjantai 2006-11-17.
Takaako yliopistokoulutus enää työpaikkaa?
" ... Tutkimukseen osallistui 14 yliopistoa ja sen ovat tehneet tutkimuskoordinaattori Päivi Korhonen ja tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta.
Mistä suuret alakohtaiset erot johtuvat, tutkija Jauha Sainio Turun yliopistosta?
- Selkeää syytä tutkimus ei antanut, mutta ammattisuuntautuneilla aloilla valmistuneille työllistymispolku on selkeämpi ja sen takia he työllistyvät omiin ammatteihinsa paremmin.
Onko työllistymisessä aluekohtaisia eroja?
- Vastaajista 40 prosenttia on töissä Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla on töissä noin 10 prosenttia. Oikeus- ja yhteiskuntatieteilijöistä yli 50 prosenttia on töissä pääkaupunkiseudulla.
Mistä yliopistoista työllistyy hyvin?
- Tätä ei tarkasteluun otettu ollenkaan mukaan. Alueellisten työmarkkinoiden eroavaisuudet vaikuttavat niin paljon, että yliopistoja ei ole järkevää laittaa järjestykseen työllistymisen suhteen.
Takaako yliopistokoulutus työpaikan?
- Korkeakoulutus ei enää takaa suoraan työpaikkaa. Vastaajista vain kaksi prosenttia oli työttömänä viiden vuoden jälkeen. Työpaikka löytyy, mutta automaatti työpaikkaan koulutus ei enää ole."  Taloussanomat. Noteeraus. Takaako yliopistokoulutus enää työpaikkaa. Harri Pietarinen. Perjantai 2006-11-17.

Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Lue!

YLE24 Perjantai 2006-11-17.
Kansalaisten turvallisuudentunne parantunut hieman   Yhä useampi suomalainen kokee olonsa turvalliseksi liikkuessaan asuinalueellaan tai asuinkuntansa keskustassa yksin viikonloppuiltaisin.   Vanhanen: EU-ydinajattelun aika ohi   Pääministeri matkustaa tänään Puolaan sovittelemaan Puolan ja Venäjän kiistoja, jotka uhkaavat ensi viikonlopun EU-Venäjä-neuvotteluita.   Jaakonsaari: Nato-optio heitetty roskiin   Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) arvostelee turvallisuuspoliittisen keskustelun tyrehdyttämistä.Yle 24 Uutiset online Kotimaa

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



Sanomanetti

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

Sanomanetti@
hotmail.com




"Arkipäivää?"
 
Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10. 

Sanomanetti tiistai 2006-11-14.



Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja  Aatos Erkko vuosi sitten.  Pääkirjoitus.
Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10.  Kuva.


Pääkirjoitus.
Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat.


Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun.

Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja  Aatos Erkko vuosi sitten.

Otsikon perusteluksi tähän hiukan sirpaleista historiaa, toisin sanoen joitakin satunnaisia Nettisanomien kirjoituksia.

Helsingin Sanomien pääkirjoitusten lomaan on liitetty myös opiskelijoiden omia kirjoituksia. Lähinnä selostuksia siitä, kuinka maan hallitukset jatkuvasti pettävät lupauksiaan, vaikka hallitusohjelmiin onkin kirjoitettu ylväitä sanoja opiskelijoiden aseman parantamisesta. Toinen ryhmä kirjoituksia kuvailee opiskelijan arkea opiskelijan itsensä näkemänä ja kokemana.

Nykyistä hallitusta arvioi nyt tämä viimeinen marraskuun 2006 Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Opiskelijoiden tukeminen jäi seuraavalle hallitukselle.". Pääkirjoitus kokonaisuudessaan tämän kokoelman lopuksi.

Sanomanetti torstaina elokuun 12. päivänä 1999:

Helsingin Sanomien pääkirjoittaja  keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset". "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."  ...

Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole. Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset".

Kommentti: Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa! sanomanetti.fi 12.08.99. pm
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki

Samassa numerossa. asianosaisen Vertti Kiukaan ja toisen asianosaisen Ben Zyskowiczin kirjoitukset Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia". Tähän valittuna Kiukaan Ilta-Sanomissa julkaistu kirjoitus.

Sanomanetti torstaina elokuun12. päivänä 1999:

Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa"
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia  sosiaaliturvamme historiasta." ...

Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteutettaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä.

Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia".  
Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markkaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.

http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#yksil

Leikkausasia eteni syksyllä 1999, eikä Sanomanetti voinut olla kirjoittamatta pääkirjoituksen luonteisesti asiasta.

Sanomanetti torstaina syyskuun 16. päivänä 1999:

Köyhät tapelkoot keskenään! Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella. Sen verran närää on opiskelijaperheiden budjetissa ehdotettu asumistukien leikkaus herättänyt, että ministerienkin täytyy asiasta jotakin sanoa. Pääministeri Paavo Lipponen Ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö jatkavat omaa valitsemaansa yhteiskuntapoliittista linjaansa:

Tapelkoot köyhät ja kurjat keskenään! Nyt he esittävät opiskelijoiden tukien leikkaamisen vähentämistä repimällä siihen varoja yleisestä asumistuesta. Asumiseen tarkoitetut tuet ovat siksi olemassa, että jokainen voisi asua edes jonkinlaisessa lämpimässä majassa kovimmilla pakkasilla.

http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997koyhatasuvat.htm


Sanomanetti torstaina syyskuun 16. päivänä 1999:

Zyskowisz peräytyy? Lindén peräytyy? Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowisz on ilmoittanut, että eduskunta voi muuttaa ehdotettua opiskelijoiden asumistuen leikkauksia. Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi Lindén kehottaa eduskuntaa korottamaan opiskelijoiden asumislisää siitä, mitä päätettiin hallituksen budjettiriihessä. Opiskelijoiden oikeuksiensa puolustaminen näyttää ainakin liikauttaneen päättäjiä.

Kannattaa kuitenkin seurata näytelmä loppuun saakka ja muistaa, että esitetty leikkaussumma on 130 miljoonaa. Jos leikataankin vain puolet 65 miljoonaa, niin silti onnistuttiin leikkaamaan 65 miljoonaa! Opiskelija ei ole tässä näytelmässä katsoja vaan pikemminkin näytelmän päähenkilö, jonka on vaadittava käsikirjoituksen muuttamista. Peräti onnellinen loppu?

http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997zyskow.htm

Paria viikkoa myöhemmin Helsingin Sanomat antoi palstatilaa mielipidekirjoittajalle, tervejärkiselle nuorelle. Käyttämällä termiä tervejärkinen Sanomanetti tietenkin ihaili nuorta kirjoittajaa tuoden sanan esille vastapainoksi niin päättäjille kuin Helsingin Sanomille, josta oli näyttänyt sukeutuvan opiskelijan vihaaja tai ainakin halveksija.

Sanomanetti torstaina syyskuun 30. päivänä 1999.

Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen: Opintotukea muillekin kuin korkeakoululaisille. Selväjärkinen selostus opintotuesta 1. "Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä."

Helsingin Sanomat on onnistunut omissa kirjoituksissaan vääristämään ja hämärtämään kaikki opiskelijoita ja heidän toimeentuloaan koskevat asiat asenteellisilla kirjoituksillaan, joissa syyllistetään nuoret eteenpäin pyrkivät ihmiset. Onneksi lehti julkaisee sentään mielipidesivullaan selväjärkisiä ja myös selkokielisiä selostuksia.

Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999:  
"Opiskelijoiden opintotuki puhuttaa edelleen: Valtion ensi vuoden Budjettiin sisältyvä esitys opiskelijoiden asumisen tukemisen leikkaamisesta on herättänyt kiivasta keskustelua. Viimeksi valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas esitti opintojen lainapainotteisuuden lisäämistä opiskeluaikojen lyhentämiseksi."

"Julkinen keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta näyttää ikävä kyllä keskittyvän lähinnä hyvin toimeentulevien korkeakouluopiskelijoiden elämäntilanteisiin." "Tämän vuoden maaliskuussa yliopistossa opiskelevia opintotuen saajia oli 63 500 ja ammattikorkeakouluissa opiskelevia 41 000. Samaan aikaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia opintotuen saajia oli peräti 105 000 eli saman verran kuin korkeakouluissa opintotuen saajia yhteensä. Tämä opintotuen saajien toinen puolisko unohtuu useimmiten, kun opiskelijoiden toimeentulosta keskustellaan."

"Toisen asteen koulutuksessa vanhempien luona asuva alle 20-vuotias opiskelija voi saada opintorahaa 130 mk/kk ja alle 18-vuotias itsenäisesti asuva 500 mk/kk. Isompiin rahoihin pääsee käsiksi täytettyään 18 vuotta ja vanhempien luota pois muuttamalla. Tällöin opintoraha on maksimissaan 1270 mk/kk." "Olennaista kuitenkin on, että toisen asteen koulutuksessa kaikilla alle 20-vuotiailla otetaan huomioon vanhempien tulot opintotukea myönnettäessä asuipa vanhempien luona tai itsenäisesti. Tällaisia opiskelijoita on ammatillisissa oppilaitoksissa noin 40 000."

"Opiskelijan opintoraha alkaa pienentyä, kun vanhempien bruttotulot ylittävät kuukaudessa
6 750 markkaa eli vuodessa yhteensä 162 000 mk. Eikä opintotukeen ole lainkaan oikeutettu, kun vanhempien tulot ovat yli 10 100 markkaa kuukaudessa, vuodessa 242 000 mk. Opiskelijoiden vanhempien huollettavien määräkään ei lievennä opintotuen tuloharkintaa."

 "Ammattiin opiskelevien keskimääräinen opintoraha oli maaliskuussa 989 markkaa ja alle 20-vuotiailla tätäkin alhaisempi.
Tosiasia on, ettei opintotuki riitä opiskelijoiden toimeentuloa turvaamaan. Ammattiin Opiskelevat- Sakki ry:n Suomen Gallupilla 1997 teettämässä tutkimuksessa ammattiin opiskelevat arvioivat tärkeimmäksi opintojen rahoituslähteeksi vanhempien kukkaron!"

"Toivottavasti tulevaisuudessa julkisessa keskustelussa huomioidaan, että puolet opintotukea saavista opiskelee toisella asteella, eivätkä he välttämättä saa suurinta mahdollista opintorahaa. Samalla olisi syytä huomioida, että opiskeluaika ammatillisessa koulutuksessa on kolme vuotta, eikä se lyhene vaikka opiskelijan toimeentuloa kiristettäisiinkin.

Muistettava olisi myös, että ammattiin opiskelevien toimeentulo on korkeakouluopiskelijoita niukempi. Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä. Kaikilla opiskelijoilla ei myöskään ole edessään korkeapalkkaista työtä, jonka kiilto silmissään he huolettomasti nostaisivat opintolainaa." Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999. (Sanomanetti 29.09.99 )

http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999selvajark.htm

Asian käsittely muuttui Eduskunnassa farssiksi, mikä ei tietenkään lämmittänyt opiskelijaa.

Sanomanetti torstaina syyskuun 30. päivänä 1999:


Farssi 1. Opiskelijoiden asumistukileikkaus. Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet.

Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Lindén ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia! Yksityishenkilönäkö?

http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999farssi1opisk.htm

Jyväskylässä kaupunkikin tahtoi kurjistaa opiskelijoita. Uutistieto suoraan opiskelijalta ennen Keskisuomalaista, joka ei ehkä julkaissut koko asiaa.

Sanomanetti torstaina syyskuun 30. päivänä 1999:


Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista? Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusesta lähtöisin oleva idea nostaa Keski-Suomen Opiskelija- asuntosäätiön omistamien talojen maanvuokraa rajusti herättää hämmennystä.

Eikö valtiovallan kuristamistoimet riitä? Tarvitaanko jo kunnatkin apuun opiskelijoiden kurjistamisessa. Mistä tässä on oikein kysymys? Onko köyhempien perheiden lasten opiskelu erityisen vaarallista? (Sanomanetti 29.09.99 11:52 pm)

http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999jyvasopiskas.htm

Kului kaksi vuotta, kun taas asiasta oli syytä kirjoittaa. Voi olla, että välistä puuttuu jotakin, mutta tähän hätään mitään muuta ei löytynyt. Voi olla, että lehtikirjoituksia oli tullut kerättyä johonkin arkistoon, koska seuraavaksi julkaistava juttu on puolitoista vuotta vanha. Voi olla, että taas Helsingin Sanomien pääkirjoitus pisti löytämään sen. Nettisanomissa opiskelijan kirjoitus ja Helsingin Sanomien pääkirjoitus julkaistiin vierekkäin. Tässä ensin asianosaisen kirjoitus.


Sanomanetti torstaina 9. elokuuta 2001:


"Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään." Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere.

Opintolaina ainoa vaihtoehto? Lyhyesti. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00. Opiskelen. Ahkerasti. Valmistun. Saan hyvän työpaikan. Kannan veromarkkani valtion kirstuun. Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia.

Onko "parempi" työpaikka tarpeeksi motivoiva tavoite, kun penniä pitää venyttää aivan viimeiseen asti? Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään.

Haluaisin joskus käydä elokuvissa, mutta en siksi suostu ottamaan opintolainaa. Haluaisin joskus vierailla ystävieni tai perheeni luona. Elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Onneksi päättäjät ovat huomanneet tämän ja nostaneet työttömien kuukausituloja lähes kolmanneksella.

Yleinen elinkustannusten nousu koskettaa rankasti myös opiskelijoita. Missä on meidän lisätukemme? Nuoret eivät vaikuta - äänestä. Onko nuorten passiivisuus päätösten syy vai seuraus? Tietoa ei voi syödä. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00.

http://www.sanomanetti.fi/2001/08/09/etusivu.htm

Sanomanetti torstaina 9. elokuuta 2001:

Köyhä opiskelija ei yllätä. 3. pääkirjoitus. Helsingin Sanomat 07.08.01. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tutki opiskelijoiden toimeentuloa ja sai tulokseksi, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulot vaihtelevat melkoisesti: kyselyyn vastanneista kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella, mutta toisaalta joka viides asui omassa asunnossaan. Opiskelijoiden tulot eivät yltäneet lähellekään koko väestön keskituloa.

Tutkimustulosta tuskin voi pitää ällistyttävänä. Paljon yllättävämpää olisi ollut, jos Helsingin yliopiston opiskelijat olisivat osoittautuneet huippuansioihin yltäväksi ryhmäksi. Opiskelijoiden keskituloksi tutkimuksessa saatiin 4 390 markkaa. Tulot tulivat pääasiallisesti opintotuesta ja työnteosta. Valtion takaamaa opintolainaa opiskelijat karttelivat: lainaan turvautui joka kolmas opiskelija.

Toimeentulotukeakin oli nostettu, vaikka puolet vastanneista ilmoitti, ettei edes tiennyt opiskelijan mahdollisuuksista nostaa toimeentulotukea. Vastaajat valittivat opintotuen vähäisyyttä: se estää täysipainoisen keskittymisen tutkintoon.

Yhteiskunta panee opintotukeen miljardeja. Sitä on tuskin mahdollista nostaa niin korkeaksi, että jokaiselle opiskelijalle riittäisi rahaa kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin: korkeatasoiseen asumiseen Helsingissä, hyvään syömiseen, vapaa-ajan harrastuksiin, matkusteluun ja kännykkälaskuihin.

Opiskelija joutuu pakostakin tinkimään menoistaan, turvautumaan vanhempiinsa tai käymään töissä, mutta yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen yliopistokoulutuksen, joka mahdollistaa hyvän aseman työmarkkinoilla näinä pätkätöiden aikoinakin. Kiitokseksi yhä useammat opintolainan ottajat jättävät lainansa hoitamatta. 
Pääkirjoitus . Helsingin sanomat 07.08.01. tiistaina 7. elokuuta 2001.

"Kännissä kirjoitettua?" -osastoon. linkki!
Pääkirjoitukset: 1. Etusijalle pantava työn verotuksen alentaminen. 2. Dopingjahdin kiusallinen huti. 3. Köyhä opiskelija ei yllätä. sanomanetti.fi 23.08.01. pm.
http://www.sanomanetti.fi/2001/08/09/etusivu.htm
 
Varmemmaksi vakuudeksi Sanomanetti julkaisi tämän Helsingin Sanomien pääkirjoituksen toiseenkin kertaan, nyt ilman kännissä kirjoitettua-linkkiä!
http://www.sanomanetti.fi/2001/08/30/ark_koyhaopiskhs.htm

Taas pari vuotta eteenpäin ja kirjoitukset, joista tässä otsikot. Hiukan tuntuu siltä, että jotakin puuttuu välistä. Tai sitten vain on niin, että edellinen, Paavo Lipposen II-hallitus, jossa Sauli Niinistö oli valtiovarain ministerinä toteutti vain tyynesti opiskelijan (köyhän opiskelijan) kurituslinjaa. Maaliskuussahan on vaalit ja jos Lipponen kaatuu, niin kaikki muuttuu paremmaksi. Näinkö ajateltiin?

No niin. Anneli Jäätteenmäen hallituksen, joka sitten ihan pian muuttui Matti Vanhasen hallitukseksi, hallitusohjelmassa oli lupaus, jonka mukaan "opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parannetaan".

Jos hyvää tahtoa olisi ollut, niin sanontahan olisi voinut tarkoittaa jotakin, mutta ei ollut. Rahaa löytyi kyllä ökyrikkaiden varallisuusveron poistoon. Opiskelijat, niinkuin yleisesti ottaen kaikki köyhät, jäivät nuolemaan näppejään. Hallitus alensi työssäkäyvien tuloveroja  hurjasti heti ensi työksi, ei puuttunut pääomien verotukseen jne. Tuloksena esim. eläkeläisten veroprosentti on korkeampi kuin työssäkäyvien.


Helsingin Sanomat jatkoi yhä edelleen opiskelijan halveksimista heinäkuussa 2003 julkaistussa kirjoituksessa, johon onneksi tervejärkiset opiskelijat Reetta Kuomanen ja Miia Veijonen vastasivat välittömästi.

sanomanetti.fi torstaina 10.07.200:.


Hoitamattomat opintolainat lisääntyvät edelleen. "Hoitamattomat opintolainat ovat edelleen hyvin suuren luokan ongelma." Helsingin Sanomat. Kotimaa. Riku Jokinen. Maanantaina 30.06.2003.
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/10/opintolaina.htm

Lainaa vaikea hoitaa palkatta. "Jälleen kerran opiskelijoita osoitetaan syyttävällä sormella, vaikka pitäisi keskittyä pohtimaan perimmäisiä syitä, mistä takaisinmaksuongelmat juontavat juurensa." Reetta Kuosmanen, puheenjohtaja. Miia Veijonen, projektisihteeri, Sakki ry. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 05.07.2003.
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/10/opintolaina.htm

Maaliskuussa 2004 Sanomanetti julkaisi muutamia opintososiaaliseen parantamiseen liittyviä otsikoita.

Sanomanetti torstaina 18. maaliskuuta 2004:


"Ei ole oikeudenmukaista eikä yhteiskunnan kannalta mielekästä, että aloilla, joilla työllistymistilanne on epävarma, opiskelisi pääasiassa varakkaiden perheiden lapsia." Oskari Nokso-Koivisto, SYL:n puheenjohtaja.
http://www.sanomanetti.fi/2004/03/18/etusivu.htm


Pakko painaa rahan perässä käsi ojossa. Koulukäräjät: Ikaalisten liiketalouden opiskelijat maksavat opintotuella vuokria Tampereelle. Puolet opiskelijoista käy töissä, sillä opintotuki menee vuokraan. Aamulehti keskiviikkona 17.03.2004.

Hyväksyn opintolainan jos työpaikka taataan.  Helsingin Sanomat. Mielipide. Mirja Mäenpää. 31.01.2003.

Kaikki eivät saa opintotukea. Ilta-Sanomat. Lukijat. 18v pojan äiti. 

Opintolainakin riittää vain niukkaan elämiseen. Kuukauden opintoraha hupenee alle kahdessa viikossa. Turun Sanomat maanantaina 18.08.2003.

"Välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa". Pääministeri Matti Vanhanen. Keskisuomalainen keskiviikkona 21.02.2004.

Vanhasen opintoputki: 12 vuotta. Ylioppilaslehti. Äijänumero. Nro 18. 2003.

Opiskelijoiden välinen tasa-arvo tärkeää. Helsingin Sanomat tiistaina 16.03.2004. Mielipide Oskari Nokso-Koivisto.
http://www.sanomanetti.fi/2004/03/18/etusivu.htm

Huhtikuussa 2004 oli mielenosoitusten vuoro. Muutama kirjoitus pötköön ja toteamus siitä, että Helsingin Sanomat ei kirjoittanut näistä mielenosoituksista yhtään mitään!

Torstaina 24.04.2003. Paths of Glory.   

 
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003.  Miksi, Raimo? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) ja jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (JAMKO) yhdistivät voimansa ja tivasivat vastausta otsikon kysymykseen järjestämällä keskustelutilaisuuden, jossa Raimo Sailaksen työllisyysryhmän jäsen, professori Jaakko Pehkonen, esitteli raporttia ja vastasi opiskelijoiden kysymyksiin.

Yliopiston päärakennuksen juhlasaliin saapui maanantaina 7. huhtikuuta vain muutaman päivän varoitusajalla yli 200 erittäin kiinnostunutta kuulijaa. Pehkonen esitteli alustuksessaan työryhmän tavoitteita ja lähtökohtia sekä opintotukiasioita. Hän käytti pakollisesta opintolainasta termiä ehdollinen tuki.

Työryhmän tavoitteena on työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja työttömyysasteen lasku viiteen prosenttiin. Työurat on saatava pidemmiksi ja työttömät töihin. "Tähtäimessä on tilanne, jossa vallitsee työvoimapula.

Opintotukiasia on herättänyt keskustelua ihan ansaitusti, mutta kannanottojen kanssa on hieman hätiköity. Taustatietoa ei ole ehkä ollut riittävästi", Pehkonen arvaili. Työryhmä poistaisi nykyisen opintotuen ja asumislisän kokonaan korkeakouluopiskelijoilta ja korvaisi sen lainalla.

 "Laina on tuki, sillä lainapääoman voi vähentää opintojen jälkeen palkkaverotuksessa. Opiskeluaikaisille muille tuloille ei aseteta rajoituksia. Lainan saamisen edellytyksenä on opintojen edistyminen", Pehkonen selvitti. "Ainoa ehto on, että työllistyy Suomessa ja saa palkkaa. Jos ei ansaitse tai jos työllistyy ulkomaille, maksaa siis lainan takaisin."

Tässä vaiheessa yleisön tunteet alkoivat kuumeta. "Tomaatteja naamaan" joku äityi huutamaan Pehkosen miettiessä, millaisista palkkasummista lainaa voisi aikanaan vähentää. Esimerkit kuten 4000 euroa kuussa 40-vuotiaana (jolloin laina olisi kuitattu 4-5 vuodessa) kirvoittivat yleisöstä röhönaurut ja spontaanit väliaplodit.

"Jos te edes vähän ajattelisitte...", Pehkonen vetosi kuulijoihinsa. "Kiitos samoin!" eräs kuulija kuittasi heti. Spontaaneja välihuutoja riitti, vaikka puheenvuoroja yritettiin jakaa tasaisesti.

Miten pakolla otettu pankkilaina voi kannustaa valmistumaan? "Ehdollinen tuki kannustaa työllistymään ja saa opiskelijan miettimään koulutusvalintojaan entistä tarkemmin."

Uusi välihuutojen sarja, nyt yleisö peräsi tasa-arvoa. "Opiskelu on valinta, vai onko joku pakottanut teidät tänne? Ei tässä ole kyse kenenkään kurittamisesta. Tulevaisuudessa korkeakoulutetut pääsevät töihin vielä paremmin kuin nyt."

"Pankit myöntäisivät opintolainat ja valtio takaisi ne täysin, myös maksuhäiriöisille. Järjestelmässä pitää olla huojennuksia jatko-opiskelijoille, armeijaan menijöille, äitiyslomalaisille jne. Mutta niitä saa Opetusministeriö miettiä ja laskea, ja joka tapauksessa ne ovat pieniä osia kokonaisuudesta."

Pehkosen mielestä uusikaan järjestelmä ei erottelisi ihmisiä varallisuuden mukaan, ei vanhempienkaan varallisuuden. Keskustelun jälkeen yliopiston päärakennukselta lähti mielenosoitusmarssi kävelykadulle opintorahan korottamisen puolesta ja Sailaksen opintolainamallia vastaan. www.jyu.fi/jylkkari

http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Paths of Glory. 
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. Miksi, Raimo?  Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. ANTTI VESALA, JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI. TUOMAS VISKARI, JYYN SOSIAALISIHTEERI.

Sailas, oikeesti!
Parisen viikkoa kotimaan keskustelussa on pulistu niin sanotusta Sailaan paperista. Sen ehdotuksia ovat arvostelleet niin opiskelijajärjestöt kuin ammattiyhdistysliike. Paperin tuottaneen työryhmän mielestä kyseessä on kuitenkin hyvinvointivaltion pelastamisohjelma.

Valtiosihteeri Sailaan johtaman työryhmän ehdotusten tarkoitus on parantaa työllisyysastetta ja varautua edessä olevaan julkisten palveluiden rahoituksen ongelmaan esittämällä joukko toimenpide-ehdotuksia.

Työryhmän jäsenenä ollut professori Jaakko Pehkonen oli äskettäin alustajana JYY:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Hän puolusti opintotukijärjestelmää, jossa lainapääoma olisi kokonaan verovähennyskelpoinen. Pehkosen mukaan kyseessä olisi ehdollinen tuki, joka realisoituisi valmistumisen jälkeen, kun opiskeluputken toisesta päästä työllistytään.

Huomiotta jäi kuitenkin, että työryhmän raportissa ei esitetä mitään sataprosenttisen verovähennyksen mallia. Raportin mukaan esimerkiksi verovähennysoikeus koskisi "merkittävää osaa" lainapääomasta. Sepäs selvensi.


Muutakin kyllä ehdotetaan kuin lainapohjaista opintotukea. Työryhmä on ilmeisesti sitä mieltä, että opiskelijat pitkittävät valmistumistaan silkkaa ilkeyttään. Vai miltä muuten kuulostaa seuraava: "Opiskelun tehostamiseksi nykyistä rajatonta opiskeluoikeutta tulee rajoittaa ajallisesti. Opiskelujen jouduttamiseksi tulee tehostaa opinto-ohjausta ja nopeuttaa opintosuoritusten vanhenemista."

 Moneen kertaan on yritetty kertoa, että opinto-oikeuden katkeaminen tai alkupään suoritusten vanheneminen ainoastaan kasvattaisi pysyvästi opiskeluputkesta putoavien määrää. Kirjaimellisesti ikuisten ylioppilaiden tulva pätkätyömarkkinoille saisi aivan uudenlaiset mittasuhteet.

Yliopistot eivät muuten ole lainkaan niin "tehottomia" kuin katkeroituneet valtiosihteerit haluavat nähdä. Koko 1990-luvun ajan opiskelijamäärät yliopistoissa ovat kasvaneet ja henkilökunnan määrä on pysynyt suurin piirtein samana. Opiskeluajat puolestaan ovat lyhentyneet alasta riippuen keskimäärin 0,5-1,5 vuodella.

Hassua muuten, että tämä on tapahtunut opintorahapainotteisen opintotuen aikana. Milläköhän logiikalla paluu lainapohjaan auttaisi puristamaan vielä yhden vuoden pois valmistumisajoista? Sailaan raportti on opiskelijoiden näkökulmasta silkka pettymys, muutenkin kuin ylimalkaisen ja kyseenalaisen opintotukilinjauksensa vuoksi.

Julkisuudessa on moitittu opiskelijoita "kokonaisuuden unohtamisesta" ja "seinästä reväistyistä kannanotoista". Ihmekös tuo, kun työryhmä ei itsekään ole pystynyt näkemään ehdottamiensa toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia, jotka ampuvat heidän omia tavoitteitaan nilkkaan.

Työryhmän ehdotukset ovat opiskelijoiden vanhoja tuttuja, joita saadaan tervehtiä aina muutaman vuoden välein. Kun opiskelijoilta toivotaan ennakkoluulottomuutta ja kykyä nähdä tulevaisuuteen, olisi meilläkin kai oikeus toivoa vaihteeksi muutakin kuin laiskurivihjailuja ja parasta ennen-päiväyksen ylittäneitä toimenpide-ehdotuksia.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. ANTTI VESALA, JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI. TUOMAS VISKARI, JYYN SOSIAALISIHTEERI Sailas, oikeesti! www.jyu.fi/jylkkari
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm


Paths of Glory.    
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. Pääkirjoitus. Anna-Maija Tuuliainen  
Sailas ja reaalimaailma ovat kovin kaukana toisistaan ainakin työllisyystyöryhmän loppuraportin opiskelijoita koskevassa osiossa. Ennenkin on tarjoiltu tylyjä lääkkeitä ja kehotettu nielemään ne saman tien, ettei myöhemmin tarvitsisi selkä seinää vasten vielä ikävämpiä toimenpiteitä.

Yhden ainoan vaihtoehdon politiikka näyttää juurtuneen Suomeen pysyvästi. ...

Kun esityksen purkaa osiin, huomaa nopeasti miksei se toimi oikeassa elämässä. Kaikki korkeakoulutetut eivät työllisty automaattisesti, niin erilaiset ovat eri alojen työllisyysnäkymät. Sitä paitsi on aloja, joille koulutetaan aivan liikaa ihmisiä. Akateemisilla matalapalkka-aloilla laina on rasitteena kauan....

Mikä saa työryhmän luulemaan, että vähävaraisemmista oloista tulevat uskaltavat sitoutua kymmenien tuhansien eurojen lainaan, kun työpaikasta ei todellakaan kenelläkään ole automaattisesti takuuta; ja jos ei työllisty, laina on maksettava takaisin? ...

Kun asumislisä poistuisi, 600 euroa ei riittäisi elämiseen ainakaan jos asunto olisi vuokrattava yksityisiltä markkinoilta - läheskään kaikkihan eivät mahdu opiskelija-asuntoihin. Tällöin olisi pakko mennä töihin ja opinnot hidastuisivat - tästähän työryhmä halusi päästä eroon. Samalla niskaan hengittäisi mahdollinen rajatun opiskeluajan päättyminen. Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. Pääkirjoitus. Anna-Maija Tuuliainen. Sailas ja reaalimaailma. www.jyu.fi/jylkkari

http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm
 
Sanomanetti torstaina 10.04.2003:

Sailaksen työryhmän jäsen
professori Jaakko Pehkonen: "Opiskelu on valinta, onko joku pakottanut teidät tänne?"

"En näe mitään, mikä ehdotuksessa erottelisi ihmisiä varallisuuden perusteella. Joillakin aloilla tuen saa vain maksettua hitaammin takaisin kuin toisilla. Jos opintojen jälkeen pääsee töihin, niin ei tässä mallissa ole mitään riskiä."

"Työryhmän ajatus opintotuesta ei vaikeuta köyhässä perheessä kasvaneen opintoja. Joidenkin vanhemmat vain voivat tukea lapsiaan enemmän kuin toisten. Emme me voi takavarikoida rikkaiden vanhempien omaisuutta ja jakaa sitä eteenpäin."  
Professori Jaakko Pehkonen. Keskisuomalainen tiistaina 08.04.2003. Tuomas Kokko. Sailas ajoi opiskelijat kadulle.

Kuvateksti:
Nico Holmberg osallistui maanantaina Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan järjestämään mielenosoitukseen. Mielenilmaus vastusti Sailaksen työryhmän opintotukimallia. "Yksi opiskelija kysyi, miksi opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka täytyisi elää velalla? - Opiskelu on valinta. Onko joku pakottanut teidät tänne?, Pehkonen vastasi kuulijakunnalleen."

http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

  
Sanomanetti torstaina 10.04.2003:

Suur-Jyväskylän lehti keskiviikko
na 09.04.2003. Opiskelijat tyrmäsivät Sailaksen ehdotuksen. ...

-
Lainaan perustuva opintojen rahoitus lisäisi opiskelijoiden eriarvoisuutta. opiskelijat välttelisivät edelleen lainanottoa ja kävisivät töissä entistä enemmän opiskelujen rahoittamiseksi. Keskittyminen opintoihin olisi entistä vaikeampaa ja se vain pidentäisi opiskeluaikaa, pohtii Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Marika Lindholm. ...

 - Ehdotuksen toteutuminen ajaisi nuoria ammattikouluihin, koska pakollisen lainan tuomaa taloudellista riskiä ei uskallettaisi ottaa. Toisaalta se veisi ihmisiä aloille, joissa työn saanti on varmaa tai työ on kovapalkkaista, selvittää Lindholm. ...

 
- Suomen kannattaa panostaa koulutukseen. Takaamalla kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua maamme kilpailukyky säilyy, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) varapuheenjohtaja Tiina Hokkanen. ...

- Lähes kaikki yliopistoon tulevat ovat motivoituneita ja heillä on kova halu valmistua. Opintoajan rajaaminen lisäisi stressiä, sillä opintoihin ei jäisi aikaa keskittyä, päättelee Marika Lindholm. ...

Ohjauksen parantaminen olisi välttämätöntä. Opinto-ohjaus olisi erityisesti otettava panostuksen kohteeksi. Kaikkien opiskelijoiden pitäisi tuntea kuuluvansa kouluun ja tietää mitä sieltä haluaa. Tähän on tullut avuksi hyvää palautetta saanut opiskelijatutor-koulutus, kertoo Lindholm. Myös terveys- sekä mielenterveyspalvelut voisivat Lindholmin mukaan olla kehityksen kohteena.  - Jotain on siinäkin pielessä, kun psykiatria joutuu jonottamaan neljä kuukautta.
...

Opiskelijajärjestöt eivät usko ehdotuksen läpimenoon sellaisenaan. - Jonkinlainen opintoajan rajaus tai muutos tukiin on ehkä tulossa, mutta tällaisen ehdotuksen läpimenoon en usko enkä ymmärrä miksi tällainen ehdotus on ylipäätään jätetty, kommentoi Marika Lindholm. -

Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa on tärkeää näyttäytyä ja näyttää, että tosissaan ollaan. Toivottavasti päättäjät tajuavat missä tulevaisuus on, Lindholm jatkaa. Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 09.04.2003. Panu Jansson.

Kuvateksti:
Sailaksen ehdotuksesta närkästyneet opiskelijat osoittivat mieltään maanantaina Jyväskylän keskustassa. "Sailaan kaunis maailma, opiskele lainalla!" -joukkohuuto toi esiin raportin päällimmäisen ristiriidan.

Jyväskylän yliopistolla järjestettiin maanantaina tilaisuus, jossa halukkaat saivat tentata Sailaksen työryhmän jyväskyläläistä jäsentä, professori Jaakko Pehkosta. Tilaisuuden jälkeen sankka joukko opiskelijoita osoitti mieltään rauhallisissa merkeissä suunnaten kulkunsa yliopistolta kohti keskustan kompassia.

"Toivottavasti päättäjät tajuavat missä tulevaisuus on." Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Marika Lindholm.

http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

   

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



Sanomanetti

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

Sanomanetti@
hotmail.com




Sanomanetti torstaina 10.04.2003.

Sailaan kaunis maailma ei houkuta opiskelijoita. "Tällä hetkellä teen elääkseni siivoustöitä. Moni opiskelija joutuu jo nyt opintojensa ohessa käymään töissä, ettei tarvitsisi ottaa lainaa. Tilanne pahenisi, jos pitäisi kokonaan elää lainarahalla.

Ei kyllä yhtään kiinnosta ruveta opiskelemaan velaksi, kun ei ole mitään takeita siitä, että pääsee töihin maksamaan lainoja pois." Ylioppilas Kiira Käkönen. KANSAN UUTISET tiistaina 8. huhtikuuta 2003. Jarkko Mänttäri.

Kuvateksti:
Velaksi opiskeleminen ei innosta jyväskyläläisiä opiskelijoita, jotka maanantaina osoittivat mieltään Sailaksen työryhmän esityksiä vastaan. "Lopettakaa sivistyksen sortaminen." "Sailas on sairas."

http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Sanomanetti torstaina 10.04.2003.
   
Laukaa-Konnevesi. Torstai 10.04.2003. Toimittajalta. Tuomas Pynnönen. Pehkonen ja aamukahvi. Suomen valtion hyvinvointi on taas takaisin raiteillaan, jos valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän kokonaisvaltainen virkamiesjargon uppoaa päättäjiin.

Valtiosihteeri kumppaneineen kirjaili Suomen oikeistolaisimman manifestin, joka pistää työttömät takaisin duuniin ja opiskelijat kirjojen pariin. ...

Parhaimman henkisen keskustelun kävin aamukahvilla Sailaksen kumppanin professori Jaakko Pehkosen kanssa, joka vastaili opiskelijoiden kysymyksiin Jyväskylässä maanantaina.

Pehkonen totesi opintotuen muuttamisesta velaksi, että "opiskelu on valinta. Onko joku pakottanut teidät tänne?" Vastasin samantien, että kyllä professori Pehkonen, te ryhminenne olette pakottaneet.

Professori Pehkonen ei taida ymmärtää sitä tosiseikkaa, että opiskelu on periaatteessa vapaus, mutta käytännössä pakko. Itsensä kouluttamatta jättäneellä nuorella on tasan kaksi tietä: alkaa taiteilijaksi, vaikka humanismia ei arvosteta tippaakaan tai jäädä työttömäksi, vaikka Pehkonen kumppaneineen pistää ristitulta nivusiin. ... Laukaa-Konnevesi. Torstai 10.04.2003. Toimittajalta. Tuomas Pynnönen.

http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Sanomanetti torstaina 10.04.2003:

Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 09.04.2003. "Ei köyhien kyykytysraportti". Raimo Sailaksen työryhmän jäsen professori Jaakko Pehkonen rauhoittelee työllisyysraporttikohua.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Paria viikkoa myöhemmin. Osa lehdistä mm. SanomaWSOY:n julkaisemat Ilta-Sanomat  ja Helsingin Sanomat kirjoittivat mielenosoituksesta joko mainiten tai ei sitten mitään.

Sanomanetti torstaina 24.04.2003.
Paths of Glory:

Opiskelijoiden Karpelalle luovuttaman adressin vähättely Helsingin Sanomissa (ei mitään) ja Ilta-Sanomissa (yhdellä palstalla)..

Helsingin Sanomat 23.04.2003.

Karpelalle opiskelijoiden adressi. Ilta-Sanomat 23.04.2003.
Iltalehdessä koko sivulla kuvan kanssa: Ei lainaa vaan tukea ministeri Karpela. Iltalehti 23.04.2003.
Kuitenkin samana päivänä Helsingin Sanomissa: Opiskelijoita ei kannata pitää nälkärajalla. Eläköön opiskelija! Helsingin Sanomat 23.04.2003. Kulttuuri. Keskellä viikkoa. Eero Hämeenniemi.

Vertaa! "Opiskelu on valinta, onko joku pakottanut teidät tänne?" Sailaksen työryhmän jäsen professori Jaakko Pehkonen.

Karpelalle opiskelijoiden adressi. Opiskelijat luovuttivat eilen massiivisen adressin valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysraportin opintotukiesityksiä vastaan eduskunnan portailla. maaliskuun viimeisenä päivänä julkistettu Sailaksen raportti oli piaastuttanut opiskelijat niin pahasti, että adressiin oli ehditty kerätä 79 000 nimeä.. Ilta-Sanomat 23.04.2003.

79 000 nimeä opiskelijoiden adressissa. Ei lainaa vaan tukea, ministeri Karpela! Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) vastaanotti eilen eduskunnan portailla opiskelijoiden adressin, joka oli suunnattu vastustamaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen ehdotusta muuttaa opintotuki opintolainaksi... Iltalehti 23.04.2003.
 http://www.sanomanetti.fi/2003/04/24/sailaskarpelaadressi.htm

Sanomanetti torstaina 24.04.2003. Paths of Glory.
 
Helsingin Sanomat. Kulttuuri 23.04.2003. Keskellä viikkoa. Eero Hämeenniemi. Eläköön opiskelija! ... Voin kokemuksesta vakuuttaa, ettei opiskelijoiden pitäminen nälkärajalla millään tavalla edistä heidän henkistä tai älyllistä kasvuaan. ...

Opiskelu on tehokkain mahdollinen tapa edistää maamme kilpailukykyä ja sitä kautta työllisyyttä. Koulutettu väestö luo yhteiskuntaan dynamiikkaa, jollaista mitkään suurituloisten veronalennukset eivät voisi saada aikaan.

Ihminen ei kuitenkaan opiskele vain talouselämää varten: Sivistys on itseisarvo. Erityisesti pienellä kielialueella on määrätietoisesti pidettävä yllä laajaspektristä humanistista sivistystä. ...

Huhtikuun alussa maailman lehtien etusivulle ilmestyi nuori amerikkalainen nainen, Jessica Lynch. Haavoittunut sotamies Lynch oli vapautettu irakilaisten sotavankeudesta Yhdysvaltain erikoisjoukkojen iskulla. Köyhän farmarin 19-vuotias tytär oli lähtenyt sotaan rahoittaakseen opintonsa peruskoulun opettajaksi. Niin suuressa maailmassa.

Millaisia vaihtoehtoja me suomalaiset haluamme tarjota lahjakkaille, varattomille nuorillemme?  Helsingin Sanomat. Kulttuuri 23.04.2003. Keskellä viikkoa. Eero Hämeenniemi. Eläköön opiskelija!

http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Sanomanetti torstaina 24.04.2003. Paths of Glory.

"Sivistys on itseisarvo." Eero Hämeenniemi.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/24/sailashameenniemi.htm

Sanomanetti torstaina 24.04.2003. Paths of Glory.
 
"Häpeä, Raimo" Valtiosihteeri Raimo Sailas, ojasta allikkoon joutuisi moni varattoman kodin opiskelija parannusehdotuksellanne opintorahan poistamisesta. Ei taloudellinen ahdinko opintoja jouduta. Näinkö koulutusyhteiskuntaa ryhdytään ajamaan alas? Eipä sytytä. Lukijan postia julkkiksille. 7 päivää. 10.04.2003.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/24/sailashapea.htm

Seuraavan vuoden 2004 heinäkuussa Ilta-Sanomat julkaisi asianosainen opiskelija  Suvi Hautasen mielipiteen, jossa taas kerran opiskelija oli suivaantunut hallituksen petokseen. Matti Vanhasen hallitus ei ollut parantanut opiskelijan asemaa, jotain helyjä ja paljon sananselitystä kyllä pörisi myös ministeri Tanja Karpelan suusta, joka aivan pokkana väitti opintolainan olevan opintorahaan verrattavissa olevaa tukea. Ministerit kinasivat keskenään. Jne. Kinailusta menee kyllä vuodet sekaisin. Mutta siis heinäkuussa 2004.

sanomanetti.fi -  torstaina 15.07.2004.

Muut lehdet. Ilta-Sanomat maanantaina 05.07.2004. Lukijat. Hallitus petti opiskelijat. Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto totesi mielipidekirjoituksessaan (IS 22.6.), että opiskelijoiden huono toimeentulo ajaa opiskelijoita prostituutioon Lapissa.

On totta, että opintotuki ei riitä kattamaan edes elämisestä aiheutuvia vähimmäiskustannuksia, mutta on kärjistettyä väittää, että se suoranaisesti pakottaisi hankkimaan tuloja itseään myymällä. Osa-aikaisia töitä on kyllä tarjolla opiskelijoille ja monet elättävät itsensä opiskelun ohessa erilaisista pätkätöistä saaduilla lisäansioilla.

Suomen
opintotukijärjestelmä on lähtökohdiltaan hyvin toimiva. Malli on samanlainen kuin se, mitä Tanskassa sovelletaan. Ainoana erona on, että tukitaso Tanskassa riittää elämiseen. Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin.

Oli pöyristyttävää kuulla, että opintotuesta vastaavan kulttuuriministeri Tanja Karpelan mielestä nykyhallitus on opiskelijan paras ystävä. Hallitusohjelmassa kyllä luvataan kohentaa opiskelijoiden asemaa, mutta edes kaavailtua asumislisän vuokrakaton korotusta ei ole haluttu ajaa läpi punamultahallituksessa.Todellisuudessa keskustan ja demareiden hallitus onkin osoittautunut opiskelijoiden pahimmaksi viholliseksi.
Suvi Hautanen. fil. yo Helsinki.

Kuvateksti:
Kirjoittajan mielestä hallitus ei ole lunastanut lupauksiaan opiskelijoiden tukitason korottamiseksi. Muut lehdet. Ilta-Sanomat maanantaina 05.07.2004. Lukijat.

http://www.sanomanetti.fi/2004/07/15/hallituspettiopiskelijat.htm

Vuotta myöhemmin syksyllä 2005 Nettisanomissa oli laajat selostukset ministerien keskenään kinaamisista.. Tähän kuitenkin aiheeseen liittyvä Helsingin Sanomien linjanmuutokseen vaikuttanut vahva mielipide. Aatos Erkkoa lopulta tarvittiin, jotta lehti rupesi muuttamaan linjaansa. Voi olla, että kilpailun kovenemisellakin oli osuutensa.

sanomanetti.fi kuvia ja pääkirjoitus keskiviikkona 7. syyskuuta 2005

Uusi Jukebox ja sen ensimmäiset käyttäjät. Kuvat 07.09.2005 klo 13:n molemmin puolin. Cafe Laukaa. Uusi Jukebox tuotiin sisään. Vinyylikone on juuri viety pois. Asennus on käynnissä, mutta innokkaimmat soittajat vetävät välistä ja asentajat antavat tyttöjen valita mielimusiikkiaan.

Luen Iltalehteä kahvia siemaillen. Aatos Erkkokin on päässyt pääkirjoitussivun meilin kohteeksi suositeltuaan Tarja Halosen uudelleenvalintaa ja joku kirjoittaa nuorisotyöttömyydestä mielipidepalstalla.

Erkko vaati lehtiä kirjoittamaan arjen huolista eilen tai toissapäivänä Helsingin Sanomissaan. Saman päivän lehdessä oli lukijan kirjoitus, jossa ihmeteltiin lukion kirjojen jatkuvaa vaihtumista. Kalliiksi käy kukkarolle.

Siinä ohjetta SanomaWSOY:n omistajalle arjen murheista ja elokuvalippukin on liian kallis nuorten ja köyhien kukkarolle. Taas ohjetta SanomaWSOY:lle, joka omistaa Rautakirjan, joka omistaa Finnkinon.

Tämän kirjoitin vasta illalla, päivällä keskityin auringonpaisteessa muihin asioihin. "Hetki elämästä eräänä kauniina päivänä". Pääkirjoitus keskiviikkona 7.syyskuuta 2005 Pertti Manninen.
Lue myös! Elokuvalipulla kohtuuton hinta. 2005/03/10/elokuvalippu.htm
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/07/jukebox.htm

Torstaina 29. syyskuuta 2005.

Vanhemmat lukiokirjabisneksen armoilla. Helsingin Sanomat. Mielipide tiistaina 06.09.2005.
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/29/etusivu.htm

Vuotta myöhemmin yhä edelleen opintorahaa ei koroteta, ministeri Eero Heinäluoma ei tunne sen määrää ja Tanja Saarelan mies uhkaili Imagessa antaa Heinäluomalle turpiin ja pyysi anteeksi ja opintorahaa ei koroteta. Hallitukset vaihtuvat, ministerit vaihtuvat ja ministerin nimikin vaihtuu, mutta opintorahaa ei koroteta, opiskelijan opintososiaalinen asema ei parane. Todellisuudessa se on jopa huonontunut, kun elinkustannukset ovat kallistuneet.

Vuoden 2006 tapahtumien lähtölinkki on nimeltään "Opintotuki". Sieltä löytyy mm. kirjoitukset Opintotuen määrä? HMMM. Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa, Julkinen sekoilu. Näin Heinäluoma sanoi, Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? (Joanna Palmén), Aivan maksimissaan, Herra ministeri (Elina Kervinen), Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta, Pari piirua jäärän suuntaan, Opintotukikiistelyä vuosi sitten! Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?, Kuka muistaisi opiskelijoita? (Jarkko Seppälä), Suomen perustuslaki pilkattavana ja 2006  "Opiskelijat vastustivat budjettia performanssilla. Opintotuki.
http://www.sanomanetti.fi/2006/10/09/etusivu.html#opintotuen

Ruotsin vaaliohjelmia katsellut pääsi siihen käsitykseen, että Ruotsissa silloisen pääministeri Göran Perssonin lausuman mukaan opintolainaa täytyy maksaa takaisin opintojen päätyttyä maksuaikataululla, joka on 1 (yksi) prosentti ansiotulosta. Asiasta jäi sellainen mielikuva, että jos työllistyminen ei joatain syystä onnistu, niin takaisinmaksuvelvollisuutta ei ole.

Edellä olevissa suomalaisten opiskelijoiden kirjoituksissa on juuri suurin huoli siinä, jos ei töitä saakaan, niin velka jää elinikäiseksi ristiksi. Ei luulisi rikkaassa Suomessa olevan mahdotonta samanlainen järjestely. Kyllä valtion pienet tappiot korvautuisivat monikertaisesti sillä, että kaikilla, siis myös köyhemmillä, olisi todellinen mahdollisuus keskittyä opintoihin ja antaa panoksensa maansa kehittymiselle..


Tähän loppuun nyt se luvattu kirjoitus, jossa Helsingin Sanomat on kääntänyt takkinsa. Kirjoituksesta löytyy jopa lause: "Opiskelijajärjestöt eivät suinkaan ahneuksissaan vaadi opintorahan nopeaa korottamista. Se on jäänyt 1990-luvun alkuvuosien tasolle ja menettänyt ostoarvostaan ainakin 15 prosenttia."

Kirjoitus ilmaisee ymmärrystä ja kertoo osoitteen, joka on jättänyt  härskisti lupauksensa lunastamatta. Ehkä tämä opiskelijoiden vuoden 2006 viimeinen mielenosoitus näkyi sinne lasitalon ikkunaan!


Pääkirjoitus Sanomanetti. Tiistai 2006-11-14. Pertti Manninen.

Liite:

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Opiskelijoiden tukeminen jäi seuraavalle hallitukselle. Maanantai 2006-11-13.

Lista pestinsä loppusuoralla olevan hallituksen saavutuksista opiskelijoiden aseman parantamiseksi jää kovin lyhyeksi. Näin siitä huolimatta, että hallitusohjelmassa luvattiin kohentaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, jotta täyspäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista ja opiskeluajat lyhenisivät.

Hallituksen hyväksymässä kehittämisohjelmassa luvattiin kohentaa opintotukea niin, että se takaisi päätoimisen opiskelun ajaksi toimeentulon. Ohjelmassa kerrottiin , että opintotukimallia kehittämällä voidaan edistää ammatillisiin opintoihin hakeutumista ja vähentää opintojen keskeyttämistä. Lupaukset olivat hyviä ja kauniita, mutta rahojen myöntäminen niiden toteuttamiseksi unohtui,

Opintososiaalinen tukijärjestelmä on rakentunut pikkuhiljaa 1970 luvulta lähtien hyvin monimutkaiseksi tilkkutäkiksi. Varsinaisen opintorahan lisäksi se sisältää asumislisän, valtion takaaman opintolainan, ateriatukea, koulumatkakorvauksia ja rajoitetun ansaintaoikeuden opintorahaa menettämättä. Viime vuoden syksyllä tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet ja tavoiteajassa valmistuvat saavat myös opintolainaansa anteeksi verovähennyksinä valmistumisen jälkeen.

Opintososiaalisten etujen maksimaalinen käyttö on jo sinänsä osoitus opiskelijan kyvystä hallita vaikeita asioita.

Opiskelijajärjestöt eivät suinkaan ahneuksissaan vaadi opintorahan nopeaa korottamista. Se on jäänyt 1990-luvun alkuvuosien tasolle ja menettänyt ostoarvostaan ainakin 15 prosenttia.

Yhtä ankeasti on käynyt sille tulorajalle, jonka opiskelijat saavat tienata menettämättä oikeuttaan opintorahaan. Sitäkään ei ole korotettu, vaikka palkat ovat nousseet. Tuloraja tulee vastaan nyt vähemmällä työllä.

Asumislisään on tehty muutamia parannuksia. Hyväksyttävän vuokran enimmäismäärää on korotettu. Samoin on nostettu sitä tulorajaa, jonka vanhemmat saavat ansaita, jotta nuori toisen asteen opiskelija olisi oikeutettu opintorahaan.

Kaikkein syvimpään kuoppaan kuitenkin ovat jääneet nuorimmat, kotoa jo pois muuttaneet lukiota tai ammatillista koulua käyvät opiskelijat. Heidän opintorahansa suuruus riippuu täysin vanhempien tuloista. Enimmillään se voi 17-vuotiaalla poissa kotoa asuvalla lukion tai ammattikoulun oppilaalla olla runsaat 84 euroa kuukaudessa.

Muualla kuin korkeakoulussa opiskeleva 18-19-vuotias nuori voi enimmillään saada vajaat 214 euroa kuukaudessa opintorahaa, jos vanhempien tulot eivät ylitä 31 400 euroa vuodessa. Kun vanhempien tulot ylittävät 47 000 euroa, loppuvat sekä opintoraha että asumislisä kokonaan.

Samanikäinen korkeakouluopiskelija saa 259 euroa kuukaudessa opintorahaa ja asumislisän täysimääräisenä riippumatta siitä, ansaitsevatko vanhemmat 15 000 vai 150 000 euroa vuodessa.

Seuraava hallitus ottaa toivottavasti tosissaan asiakseen opiskelijoiden aseman parantamisen - ja varaa siihen myös rahaa. Etenkin nuorimmat tarvitsevat lisää tukea, jos todella halutaan ohjata nuoria ammatillisiin kouluihin entistä enemmän ja tukea heitä myös valmistumaan sieltä. Nyt sosiaalitukea voi saada toiselta luukulta paljon enemmän tekemättä mitään.

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Opiskelijoiden tukeminen jäi seuraavalle hallitukselle. Maanantai 2006-11-13.


Liite. Lisäys muutamaa päivää myöhemmin, torstaina 2006-11-16, eli tutkittua tietoa siitä, mitä opiskelijat omienan kokemustensa kautta työllistymisestä opintojen jälkeen tiesivät ja aavistivat. Maan hallitukset ja härskit virkamiehet Raimo Sailaksen johdolla eivät välittäneet ottaa asioista selvää. Vai ilkeyksissäänkö he halusivat opiskelijoiden kurittamista ja kurjistamista. 

Tutkittua tietoa siitä, mitä opiskelijat omien kokemustensa  kautta työllistymisestä opintojen jälkeen tiesivät ja aavistivat:

YLE24
Torstai 2006-11-16.
Korkea koulutus ei takaa vakituista työpaikkaa
Korkeakouluista valmistuneet työskentelevät usein koulutusta vastaamattomissa ja määräaikaisissa töissä. Akavan ja akateemisten urapalveluja tarjoavan Aarresaari-verkoston tekemän tutkimuksen mukaan tutkimuksen mukaan vaikeinta koulutusta vastaavan työn saaminen oli taideteollisella, maatalous- ja metsätieteellisellä, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä ja terveystieteiden koulutusalalla.

Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen neljäsosa kyselyyn vastanneista. Vajaa kolmasosa oli ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen, mutta useimmilla työttömyys oli kertaluonteista ja lyhytkestoista. Vähiten työttömyyttä oli lääketieteellisellä, hammaslääketieteellisellä, eläinlääketieteellisellä ja teknillistieteellisellä koulutusalalla.

Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2000 valmistuneiden työllisyystilannetta. Kyselyyn vastasi yhdeksästä yliopistosta valmistuneesta noin puolet eli 4 500 henkilöä.
YLE24 Torstai 2006-11-16. 

Liite. Lisäys päivää myöhemmin, perjantaina 2006-11-17. Taloussanomissa kerrotaan tutkimuksen tekijöiden nimet ja haastatellaan  heistä toista.

Taloussanomat. Perjantai 2006-11-17.
Takaako yliopistokoulutus enää työpaikkaa?

" ... Tutkimukseen osallistui 14 yliopistoa ja sen ovat tehneet tutkimuskoordinaattori Päivi Korhonen ja tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta.
Mistä suuret alakohtaiset erot johtuvat, tutkija Jauha Sainio Turun yliopistosta?
- Selkeää syytä tutkimus ei antanut, mutta ammattisuuntautuneilla aloilla valmistuneille työllistymispolku on selkeämpi ja sen takia he työllistyvät omiin ammatteihinsa paremmin.
Onko työllistymisessä aluekohtaisia eroja?
- Vastaajista 40 prosenttia on töissä Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla on töissä noin 10 prosenttia. Oikeus- ja yhteiskuntatieteilijöistä yli 50 prosenttia on töissä pääkaupunkiseudulla.
Mistä yliopistoista työllistyy hyvin?
- Tätä ei tarkasteluun otettu ollenkaan mukaan. Alueellisten työmarkkinoiden eroavaisuudet vaikuttavat niin paljon, että yliopistoja ei ole järkevää laittaa järjestykseen työllistymisen suhteen.
Takaako yliopistokoulutus työpaikan?
- Korkeakoulutus ei enää takaa suoraan työpaikkaa. Vastaajista vain kaksi prosenttia oli työttömänä viiden vuoden jälkeen. Työpaikka löytyy, mutta automaatti työpaikkaan koulutus ei enää ole."  Taloussanomat. Noteeraus. Takaako yliopistokoulutus enää työpaikkaa. Harri Pietarinen. Perjantai 2006-11-17.

Tähän lopuksi  joitakin havaintoja siitä miksi asiat ovat häin kurjasti jo vuosikymmene:

Vuonna 1999 Sanomanetti kirjoitti aikaisemmin mainitun Vertti Kiukaan kirjoituksen edessä ja jälkeen sloganin, johon näytti kiyeytyvän maan hallitusten leikkausfilosofia:  "Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!  Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!". Eihän tätä paljon tarvitsisi muuttaa nykypäivään soveltuvaksi: "Te kaikki saatanan köyhät, ettekö te ymmärrä, että optiomiljönäärit ja pääomatuloja saavat ovat valtion erityisessä suojeluksessa, jotta he viihtyisivät tässä rakkaassa isänmaassamme."
 
http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#kyh

 

Ja itsekkäitä pikkuperusteluja jotenkin: Vaikka meillä kaikilla päättäjillä ei niin kovin paljon pääomatuloja olekaan, mitä nyt Sdp:n valtiovarainministeri Eero Heinäluomalla ja Eduskunnan puhemies Paavo Lipposella, joka on ilmoittanut kotiuttavansa kepulikonstein ilmoittamatta jättäneensä osakkeet käyttöönsä vasta  luopumisen jälkeen. 

 

Sanomanetti kirjoitti 2. pääkirjoituksessaan Eurooppalainen Paavo Lipponen valtansa huipulla olevasta pääministeristä siteeraten pari lausetta Helsingin Saomissa julkaistusta syntymäpäiväonnittelusta. Onnittelemme. "Pääministeri ei ole aina äreä." näin: 

 

Sanomanetti torstaina 26. huhtikuuta 2001 

 

 "Mutta nyt pitää katsoa eteenpäin." ... " Hallituksella täytyy olla toimintakykyä - riippuen siitä miten suhdannetilanne kehittyy - tarvittaessa tukea kasvua ja työllisyyttä." (Helsingin Sanomat 2001-04-22).

 

Tällaisenkin lausuman saa lukea Helsingin Sanomien syntymäpäiväonnittelusta 60-vuotiaalle Paavo Lipposelle. Lehden omaksuman linjan mukaisesti "työttömyys"-sanaa ei kirveelläkään turhaan mainita. Tässäkin laajassa onnittelussa mitään ei kysytä tästä tabusta ja Lipponen kuittaa asian näin vaatimattomasti.

Paavo Lipposta kiinnostaa enemmän olla eurooppalainen kuin askarrella kotimaisten paskamaisuuksien parissa. Vasta historia tulee kertomaan, asettiko hän kykynsä ja kapasiteettinsa oikein.

Henkilökohtaisestesta hyvinvoinnistaan hän on huolehtinut. Aluksi hän pimitti temppuluonteisesti olevansa Nokia-miljonääri. Ilta-Sanomat huomasi kuitenkin asian. Siitä ei ole kirjoitettu, onko hän myynyt osakkeitaan kurssin ollessa korkealla. On vain kerrottu, että osakkeita on edelleen sama määrä kuin aikaisemmin. Henkilöhohtaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on tietenkin sallittu pääministerillekin, tiedon pimittäminen on sen sijaan kyseenalaisempaa.
http://www.sanomanetti.fi/2001/04/26/viikonkuvasarja010426.htm#paakirjoitus

Pääkirjoitus Sanomanetti. Perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen.

Jatkuu ...

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



Sanomanetti

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

Sanomanetti@
hotmail.com




Sivun alkuun!



 
Otsikko: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Kuva: Juhani Niiranen. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

 Sanomanetti lauantai 2006-11-11.


Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla.
Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!


Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi".
 
Kuka näin sanoi ja milloin?  Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin, Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin hän höynäytti kaupungin päättäjiä maksattamaan itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa olla asian käsittely vielä yhä kesken oikeuksissa.
http://www.sanomanetti.fi/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen

Björn Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."

Tässä nyt kuitenkin ensiksi Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.

Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin myös, että Björn Wahlroos saa suunnilleen eniten EU:n maataloustukea Brysselistä. Eihän siinä mitään nokankoputtamista ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen mukaan ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.

Niinhän siinä sitten kävi, että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset jutut ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin tosielämän tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli enemmänkin valtion omaisuuden hävittämiskertomus, joka ehkä hiukan kertoo taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. Tämä kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä edellinen kappale on syytä toistaa.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.

Suomen Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12  Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla:

"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos. Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta."
http://www.sanomanetti.fi/1999_02/netti1208.htm#alho2


Syksyllä 1999 pankkitukirahat valuivat Ruotsiin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:

"Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.
Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen. Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkituki.htm


Yksi pankkipilkkojista, Matti Inha  kertoo jotakin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:

"Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993!
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:
"Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa."" "Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." ""Kaikilla oli silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm
 

Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä. Seuraavassa jutussa  Soneran jonkun osakeannin yhteydessä Sanomanetti kirjoitti torstaina 1999-10-07 jutussa Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi?

"Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi? Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat. Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi? (sanomanetti.fi 5.10.99 pm) .
http://www.Sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm


Vaikka poliittinen tahto valtion omaisuuden hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa, niin koville joutui välillä hävittämisen keskipiste valtiovarainministeri Sauli Niinistökin. Sanomanetti torstaina 1999-10-28:

"Kokoomusministerien vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö ei viihdy enää ministerinä.
Kun katseli Niinistön esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä. Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian eteenpäinviemistä."
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913polit.htm


Postipankin hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo Lindblomin ja Mauno Koiviston toiminta. Sanomanetti torstaina 1999-11-28:

"Taloushistoriaa: Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999:
"Norjalainen boksi" "Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." "Myöhemmin ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten."  Ilta-Sanomien Diileri 26.10.1999. Mitä silloin oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä. Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun Lindblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä entinen presidentti Mauno Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen. Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa boksissa: Suomen valtiontaloudessa. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm."
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913syyte.htm


Postipankin jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta löytämästä jutusta mm. näin:

"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!" Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen  50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona.
"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla. - Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.  Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. - Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa. Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii. Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat.  - Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm


Postipankin hävittämisestä vuoden 1999 lopulla kirjoitti Sanomanetti kaksikin juttua torstaina 1999-11-04. Näistä ensimmäinen oli nimeltään: Leonia - Posti - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa:

"Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian ja Postin välinen yhteistyösopimuksen oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 työntekijää Postista jää näillä näkyvin työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan lisää työpaikkoja."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm


Samana päivänä juttua torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja koko juttu:

"Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on Leonia varmistanut neuvotteluissaan." "Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm


Tällä kertaa sai myös Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. Sanomanetti edelleen torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:

"Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, kun Sampo ja Leonia runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa. - Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen


Tarina jatkuu seuraavalla viikolla ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki - postin työntekijä. Sanomanetti Posti-otsikolla torstaina 1999-11-11:

"Posti: Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja). TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen: "Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti: SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915posti.htm

Niinpä.

Säkääkin elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu Lain yläpuolella kertoo Sammon silloisen pääjohtaja Jouko K. Leskisen säkästä:

"Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus  Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain
 

Postipankin erotettu pääjohtaja Seppo Lindblom  muisti hiukan väärin Postipankin aikojaan. Sanomanetti torstaina 199-11-18:

"Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa. Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan. Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin. Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi! sanomanetti.fi 18. marraskuuta 1999 pm"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm


Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin osallistui keskusteluun ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon. Sanomanetti 1999-11-30:

"Pohjola - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana 23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto. Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm



Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin neljää poliitikkoa otsikoin: Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen
Liukas Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä kaksi, Sanomanetti 2000-03-09:


"Heikko Heinonen. Postin teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen ja Niinistö kuinka jyräisivät, niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa. Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi. Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän minunkin ajatella tulevaisuuttani!"

Nihkeä Niinistö. Tästä kaikki alkoi! Soneran osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999.
Kansallis-varallisuuden hukkaaminen Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?"
http://www.Sanomanetti.fi/2000/03/09/etusivu.htm


Meno jatkui 2001. Sanomanetti taas muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina 2001-04-05 otsikoiden Soneran portaat:

"Tästä se alkoi. Leonia järjesti. Soneran osakemyynti Soneras aktie-försäljning 26.9- 12.10.1999.
Toinen myynti. Ja tänne se päätyi. Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?"
http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/etusivu.htm


Katkelma HS:n kirjoituksesta. Sanomanetti torstaina 2001-04-05:


"Soneran osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa alapuolelle Helsingin pörssissä. Päätöskurssi oli 7,19 euroa eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana. Sonera tuli pörssiin 16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa 1998 hintaan 7,57 euroa. Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti suuren nurinan, jossa kyytiä saivat niin annin pääjärjestäjä Merrill Lynch kuin liikenneministeriökin." JYRI RAIVIO / Helsingin Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta 03.04.01.
http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/sonera.htm
 


Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut julkaista Kaj-Erik Relanderin kavallusepäilyksiä koskevaa lukua eikä myöskään Venäjän mafiaa koskevaa lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus kuinka valtion hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään ja omaisuus hävittämään. Sanomanetti torstaina 2002-06-27:

"Vuonna 1996 Telen verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta. Sonera oli alkanut kansainvälistyä jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa ja Baltiassa. Sonera oli noussut maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin pörssissä alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta 7 miljardilla markalla.  Soneralla on takanaan kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti maailman eturivin teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka Kaj-Erik Relanderin aikakaudella tehtyjen toimien tuloksena tämä kannattava ja historialtaan hieno valtion kruununjalokivi vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien miljardien markkojen velkoihin vähän yli yhdessä vuodessa. Miten tämä oli mahdollista?"
http://www.sanomanetti.fi/2002/06/27/sonera_1.htm


Vuonna 2003 Sanomanetti ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä kertomalla tällä kertaa Valtrasta Postipankkia ja Teleä unohtamatta. Sanomanetti torstaina 2003-09-11 jutussa Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu:


"Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö. Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna. Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet."
http://www.sanomanetti.fi/2003/09/11/valtra.htm


Suomen Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota Sanomanetti kirjoitti torstaina 2004-05-20:

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
http://www.sanomanetti.fi/2004/05/20/pankkivankituki.htm


Varallisuusveron poiston yhteydessä Sanomanetti kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattun
a.":

"Kuvatekstit:  "SanomaWSOY:n suuromistaja Aatos Erkko - 1 408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. - Sammon suuromistaja Björn Wahlroos - 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin suuromistaja Antti Piippo - 279 717 euroa vähemmän veroja."
Selitys: "Veron määrä laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan ja on vain suuntaa antava."
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/17/varallisuusvero.htm


Varallisuusveron poiston yhteydessä Sanomanetti kirjoitti keskiviikkona 2005-0
9-28 jutussa Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa:

"Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet."
http://www.Sanomanetti.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm

Tässä siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille, miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin, että Björn Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai Unitakselta tai tähän liittyvältä jonkun pankin pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin hyvät palvelukset emoyhtiölle. Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui myymään Postipankille tai Leonialle tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo eläessään!

Pääkirjoitus. Lauantai 2006-11-11. Sanomanetti. Pertti Manninen.

 

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



Sanomanetti

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

Sanomanetti@
hotmail.com




Sivun alkuun!

Etusivu
Etusivu2osa

 

Banneri " Haku - Sanomanetti 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. Pertti Manninen...
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.