Alexander Stubb X:ssä.

Iltalehti. Kuvat: Stubb Hornetissa. 26.5.2026 22:27. Riika Tauriainen.

Presidentti Alexander Stubb pääsi Hornetin kyytiin tiistaina. ... ensimmäinen lento Hornetilla. Stubb kuvailee lentoa "aika kovaksi kokemukseksi." Kuva Emm Syrjäniemi. Tasavallan presidentin kanslia.

Google-kääntäjä: 5.04 Aleksanteri Stubb @alexstubb Seuraa X

Tänään tarkastin Lapin lentolaivaston.

Minulle annettiin esitys Hornetin lentotoiminnasta ja tilannekatsaus uusien F-35-hävittäjien käyttöönotosta. Pääsin myös lentämään Hornet-hävittäjällä.

Kiitos arvokkaasta työstäsi.

7.22 ip. 26. toukok. 2026

449 Vastaa Kopioi linkki
Lue 21 vastausta
LISÄKSI hän
iltalehti.fi/poli + :D

Google-kääntäjän "raakakäännös".

Aikaisemmin mm.

Nettisanomat 28.5.2025. https://www.nettisanomat.com/2025/05/28/etusivu.html

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue! Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue! Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue! Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Iltaisia etusivuja aamulla.

Kuva. Iltaisia etusivuja aamulla. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. CM. Tiistai 26.5.2026 9:07. Kuva Pertti Manninen tavaksi tullen.

Pääkirjoitus: Suomalaisen lapsen kesä on liian arvokas hukattavaksi.

Suomessa käydään lähes joka kesä sama keskustelu. Vanhemmat yrittävät sovittaa yhteen työnsä ja lasten pitkät kesälomat. Leirejä etsitään, isovanhemmilta pyydetään apua ja lomapäiviä venytetään mahdollisimman pitkälle.

Ongelma on todellinen, eikä sitä pidä vähätellä. Silti keskustelussa unohtuu helposti toinen, yhtä tärkeä näkökulma: entä lapset itse?

Suomalainen kesä ei ole tavallinen kesä. Se on lyhyt, valoisa ja poikkeuksellisen odotettu vuodenaika maassa, jossa suuri osa vuodesta eletään kylmässä, pimeässä ja usein raskaassa säässä.

Juuri siksi kesällä on Suomessa erityinen merkitys — myös lasten hyvinvoinnille.

Tilastot kertovat, että lämpimin ja vakaimmillaan sää on usein vasta heinä–elokuussa. Vesistöt lämpenevät hitaasti, ja monena vuonna parhaat uimakelit osuvat aikaan, jolloin koulut jo alkavat. Suomalainen paradoksi onkin, että kesä näyttää jatkuvan luonnossa samaan aikaan kun se päättyy kalenterissa.

Kun koulut alkavat jo elokuun alkupuolella, katkeaa samalla jotain muutakin kuin loma. Katkeaa vuoden valoisin ja vapain jakso. Se aika, jolloin lapset liikkuvat ulkona aamusta iltaan, viettävät aikaa ystävien kanssa ja elävät ilman jatkuvaa aikataulua.

Tätä ei pitäisi nähdä vain työelämän ongelmana.

Nykykeskustelussa painottuvat usein vanhempien käytännön haasteet ja yhteiskunnan tehokkuus. Ne ovat tärkeitä asioita. Mutta jos koko kesäkeskustelu muuttuu vain kysymykseksi siitä, miten lapset saadaan “järjestettyä” vanhempien työpäivien ajaksi, katoaa jotain olennaista.

Lapsuus ei ole tuotantojärjestelmän liite.

Kesäloma ei ole pelkkä logistinen ongelma, vaan myös palautumista, vapautta ja vuodenaikojen kokemista. Suomessa juuri sillä voi olla poikkeuksellisen suuri merkitys. Pitkän talven jälkeen valo, lämpö ja ulkoelämä eivät ole vain viihtymistä, vaan myös henkistä hyvinvointia.

Siksi olisi virhe tarkastella lasten pitkiä kesälomia ainoastaan talouden tai työmarkkinoiden näkökulmasta. Sen sijaan pitäisi pohtia, voisiko yhteiskunta joustaa enemmän lasten ehdoilla.

Ehkä kysymys ei lopulta ole siitä, ovatko lasten lomat liian pitkät. Ehkä kysymys on siitä, onko suomalainen yhteiskunta edelleen rakennettu rytmiin, joka ei enää vastaa todellista kesää — eikä aina myöskään ihmisten tarpeita.

Suomessa talvi tulee varmasti takaisin. Juuri siksi lasten pitäisi saada kesästä kaikki irti silloin, kun se vielä on täällä. Pääkirjoitus. Nettisanomat, Pertti Manninen TÄ ChatGPT:lle oheita antaen maanantaina 25.5.2026 20:16.

Lue myös arkistosta vuodelta 1999!

Suomen kesän puolustus jatkuu: "Miksi Sasi suosittelee kesien lopettamista?" Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999 Kolumni-palstalla Tapani Pitzen https://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914suomenkesa.htm

Suomen kesän puolustus jatkuu: "Ei kolmea vaan yksi lukukausi" Helsingin Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999 Vieraskynä - Pekka Koskinen https://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914suomenkesa.htm

Kuva. Kesäinen päivä jo toukokuussa 2026. Uusimaa. Karkkila. Vuotinainen. maanantaina 25.5.2026 14:26. Kuva Pertti Manninen.

Topautoosat.fi

Renkaat.com

Lentäminen avautuu taas ihmisille

Pelaa nyt täällä

Suomalaiset nettikasinot löydät täältä

Uudet netticasinot löydät täältä

Miksi kirjojen lukeminen kannattaa?

Aiheet ja kuvat keväältä 2002!

Depis - Elokuva - Gallup - Imagine - Kaupunkikuva - Kuvagalleria - Lehdet - Liikunta - Opetus - Perhe - Politiikka - Sota ja rauha - Tv ja radio - Talous - Työtä - Valokuva - Velka - Viikon kuva.

Helluntai eli helluntaipäivä.

Kuva. Stubb Piritorilla. Kuva: Petri Temonen, Lukijan kuva. is.fi/kotimaa. Kuvateksti: Presidentti Alexander Stubbin yllättävä vierailu keräsi huomiota Piritorilla. Useat paikalla olleet pysähtyivät ottamaan kuvia presidentistä. Uusimaa. Helsinki. Kurvi. Piritori. Perjantai 22.5.2026. Paloiteltu kuva.

Perjantai 22.5.2026.

Kuva. Tyyni järvi. Uusimaa. Kirkkonummi. Vitträsk länsirannalta. Perjantai 22.5.2026 9:26. Pertti Manninen ohi kiitäen.

Kuvia tänään matkalta.

13:34. Hyvin ansaittu palkinto: ruusu..

6 kuvaa.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta - Gesterby - Vitträsk - Rajontie. Perjantai 22.5.2026 Kuvat. Pertti Manninen ohi kiitäen ja välillä pysähtyenkin.

Pähkinäpensaan ja oravan symbioosi.

18:28. Ylen luonto-ohjelmasta. Perjantai 22.5.2026 18:28. Kuvat. Pertti Manninen ruudun edessä hiukan loppua nähden ja pähkinäpensaan viisautta arvostaen kun se tarjoaa pähkinöitään, uuden elämä alkuja, oravalle, joka ei niitä kätköjään aina muista tai ole niitä enää löytämässä.

Ex-komentaja Lindberg on aika paskamainen ex-presidentti Niinistölle.

iltalehti.fi torstaina 21.5.2026.

Jarmo Lindberg paljastaa: Näin jatkokausi kariutui Sauli Niinistön vastustukseen. Politiikka 7:08. https://www.iltalehti.fi/politiikka

Keskustelu TÄ Clauden kanssa 21.5.2026.

https://www.nettisanomat.com/ 2019/01/28/ etusivu.html# maanantai20190121kuva Arvioi tämän sivun perusteella oliko Niinistön päätös oikea, kun hän ei hyväksynyt jatkokautta Lindbergille, Nyt Lindberg on julkaissut muistelmansa jossa hän nostaa esiin toisen syyn, liian USA- myönteinen.

Lue!

Torstai 21.5.2026.

Kuva. Naakka. Uusimaa. Kirkkonummi. Munkinmäki. Torstai 21.5.2026 11:11. Kuva Pertti Manninen.

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue!

Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue!

Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue!

Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

... voittaa Tuomo Tiitinen. Kuva. Iloinen voittaja tosi koristeellinen linnunpönttö kainalossaan. Uusimaa. Karkkila. Vuotinainen. Eläkeläiset ry:n Uudenmaan aluejärjestön ulkoilupäivillä maanantaina 25.5.2026 14:14. Kuva Pertti Manninen. Kuvia täällä.

Pääkirjoitus: Suomalaisen lapsen kesä on liian arvokas hukattavaksi.

Suomessa käydään lähes joka kesä sama keskustelu. Vanhemmat yrittävät sovittaa yhteen työnsä ja lasten pitkät kesälomat. Leirejä etsitään, isovanhemmilta pyydetään apua ja lomapäiviä venytetään mahdollisimman pitkälle.

Ongelma on todellinen, eikä sitä pidä vähätellä. Silti keskustelussa unohtuu helposti toinen, yhtä tärkeä näkökulma: entä lapset itse?

Suomalainen kesä ei ole tavallinen kesä. Se on lyhyt, valoisa ja poikkeuksellisen odotettu vuodenaika maassa, jossa suuri osa vuodesta eletään kylmässä, pimeässä ja usein raskaassa säässä.

Juuri siksi kesällä on Suomessa erityinen merkitys — myös lasten hyvinvoinnille.

Tilastot kertovat, että lämpimin ja vakaimmillaan sää on usein vasta heinä–elokuussa. Vesistöt lämpenevät hitaasti, ja monena vuonna parhaat uimakelit osuvat aikaan, jolloin koulut jo alkavat. Suomalainen paradoksi onkin, että kesä näyttää jatkuvan luonnossa samaan aikaan kun se päättyy kalenterissa.

Kun koulut alkavat jo elokuun alkupuolella, katkeaa samalla jotain muutakin kuin loma. Katkeaa vuoden valoisin ja vapain jakso. Se aika, jolloin lapset liikkuvat ulkona aamusta iltaan, viettävät aikaa ystävien kanssa ja elävät ilman jatkuvaa aikataulua.

Tätä ei pitäisi nähdä vain työelämän ongelmana.

Nykykeskustelussa painottuvat usein vanhempien käytännön haasteet ja yhteiskunnan tehokkuus. Ne ovat tärkeitä asioita. Mutta jos koko kesäkeskustelu muuttuu vain kysymykseksi siitä, miten lapset saadaan “järjestettyä” vanhempien työpäivien ajaksi, katoaa jotain olennaista.

Lapsuus ei ole tuotantojärjestelmän liite.

Kesäloma ei ole pelkkä logistinen ongelma, vaan myös palautumista, vapautta ja vuodenaikojen kokemista. Suomessa juuri sillä voi olla poikkeuksellisen suuri merkitys. Pitkän talven jälkeen valo, lämpö ja ulkoelämä eivät ole vain viihtymistä, vaan myös henkistä hyvinvointia.

Siksi olisi virhe tarkastella lasten pitkiä kesälomia ainoastaan talouden tai työmarkkinoiden näkökulmasta. Sen sijaan pitäisi pohtia, voisiko yhteiskunta joustaa enemmän lasten ehdoilla.

Ehkä kysymys ei lopulta ole siitä, ovatko lasten lomat liian pitkät. Ehkä kysymys on siitä, onko suomalainen yhteiskunta edelleen rakennettu rytmiin, joka ei enää vastaa todellista kesää — eikä aina myöskään ihmisten tarpeita.

Suomessa talvi tulee varmasti takaisin. Juuri siksi lasten pitäisi saada kesästä kaikki irti silloin, kun se vielä on täällä. Pääkirjoitus. Nettisanomat, Pertti Manninen TÄ ChatGPT:lle oheita antaen maanantaina 25.5.2026 20:16.

Lue myös arkistosta vuodelta 1999!

Suomen kesän puolustus jatkuu: "Miksi Sasi suosittelee kesien lopettamista?" Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999 Kolumni-palstalla Tapani Pitzen https://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914suomenkesa.htm

Suomen kesän puolustus jatkuu: "Ei kolmea vaan yksi lukukausi" Helsingin Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999 Vieraskynä - Pekka Koskinen https://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914suomenkesa.htm

Kuva. Kesäinen päivä jo toukokuussa 2026. Uusimaa. Karkkila. Vuotinainen. maanantaina 25.5.2026 14:26. Kuva Pertti Manninen.

Aiheet ja kuvat keväältä 2002!

Depis - Elokuva - Gallup - Imagine - Kaupunkikuva - Kuvagalleria - Lehdet - Liikunta - Opetus - Perhe - Politiikka - Sota ja rauha - Tv ja radio - Talous - Työtä - Valokuva - Velka - Viikon kuva.

Helluntai eli helluntaipäivä.

Kuva. Stubb Piritorilla. Kuva: Petri Temonen, Lukijan kuva. is.fi/kotimaa. Kuvateksti: Presidentti Alexander Stubbin yllättävä vierailu keräsi huomiota Piritorilla. Useat paikalla olleet pysähtyivät ottamaan kuvia presidentistä. Uusimaa. Helsinki. Kurvi. Piritori. Perjantai 22.5.2026. Paloiteltu kuva.

Perjantai 22.5.2026.

Kuva. Tyyni järvi. Uusimaa. Kirkkonummi. Vitträsk länsirannalta. Perjantai 22.5.2026 9:26. Pertti Manninen ohi kiitäen.

Kuvia tänään matkalta.

13:34. Hyvin ansaittu palkinto: ruusu..

6 kuvaa.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta - Gesterby - Vitträsk - Rajontie. Perjantai 22.5.2026 Kuvat. Pertti Manninen ohi kiitäen ja välillä pysähtyenkin.

Pähkinäpensaan ja oravan symbioosi.

18:28. Ylen luonto-ohjelmasta. Perjantai 22.5.2026 18:28. Kuvat. Pertti Manninen ruudun edessä hiukan loppua nähden ja pähkinäpensaan viisautta arvostaen kun se tarjoaa pähkinöitään, uuden elämä alkuja, oravalle, joka ei niitä kätköjään aina muista tai ole niitä enää löytämässä.

Ex-komentaja Lindberg on aika paskamainen ex-presidentti Niinistölle.

iltalehti.fi torstaina 21.5.2026.

Jarmo Lindberg paljastaa: Näin jatkokausi kariutui Sauli Niinistön vastustukseen. Politiikka 7:08. https://www.iltalehti.fi/politiikka

Keskustelu TÄ Clauden kanssa 21.5.2026.

https://www.nettisanomat.com/ 2019/01/28/ etusivu.html# maanantai20190121kuva Arvioi tämän sivun perusteella oliko Niinistön päätös oikea, kun hän ei hyväksynyt jatkokautta Lindbergille, Nyt Lindberg on julkaissut muistelmansa jossa hän nostaa esiin toisen syyn, liian USA- myönteinen.

Lue!

Torstai 21.5.2026.

Kuva. Naakka. Uusimaa. Kirkkonummi. Munkinmäki. Torstai 21.5.2026 11:11. Kuva Pertti Manninen.

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue! Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue! Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue! Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

Aiheet ja kuvat keväältä 2002!

Depis - Elokuva - Gallup - Imagine - Kaupunkikuva - Kuvagalleria - Lehdet - Liikunta - Opetus - Perhe - Politiikka - Sota ja rauha - Tv ja radio - Talous - Työtä - Valokuva - Velka - Viikon kuva.

Perjantai 22.5.2026.

Kuva. Tyyni järvi. Uusimaa. Kirkkonummi. Vitträsk länsirannalta. Perjantai 22.5.2026 9:26. Pertti Manninen ohi kiitäen.

Kuvia tänään matkalta.

13:34. Hyvin ansaittu palkinto: ruusu..

6 kuvaa.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta - Gesterby - Vitträsk - Rajontie. Perjantai 22.5.2026 Kuvat. Pertti Manninen ohi kiitäen ja välillä pysähtyenkin.

Pähkinäpensaan ja oravan symbioosi.

18:28. Ylen luonto-ohjelmasta. Perjantai 22.5.2026 18:28. Kuvat. Pertti Manninen ruudun edessä hiukan loppua nähden ja pähkinäpensaan viisautta arvostaen kun se tarjoaa pähkinöitään, uuden elämä alkuja, oravalle, joka ei niitä kätköjään aina muista tai ole niitä enää löytämässä.

Ex-komentaja Lindberg on aika paskamainen ex-presidentti Niinistölle.

iltalehti.fi torstaina 21.5.2026.

Jarmo Lindberg paljastaa: Näin jatkokausi kariutui Sauli Niinistön vastustukseen. Politiikka 7:08. https://www.iltalehti.fi/politiikka

Keskustelu TÄ Clauden kanssa 21.5.2026.

https://www.nettisanomat.com/ 2019/01/28/ etusivu.html# maanantai20190121kuva Arvioi tämän sivun perusteella oliko Niinistön päätös oikea, kun hän ei hyväksynyt jatkokautta Lindbergille, Nyt Lindberg on julkaissut muistelmansa jossa hän nostaa esiin toisen syyn, liian USA- myönteinen.

Lue!

Torstai 21.5.2026.

Kuva. Naakka. Uusimaa. Kirkkonummi. Munkinmäki. Torstai 21.5.2026 11:11. Kuva Pertti Manninen.

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue! Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue! Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue! Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

Kansainvälinen päivä synnytysavanteiden lopettamiseksi (YK). - Suomen YK-liitto - United Nations

Kuva. Stubb Piritorilla.

Kuva. Stubb Piritorilla. Kuva: Petri Temonen, Lukijan kuva. is.fi/kotimaa. Kuvateksti: Presidentti Alexander Stubbin yllättävä vierailu keräsi huomiota Piritorilla. Useat paikalla olleet pysähtyivät ottamaan kuvia presidentistä. Uusimaa. Helsinki. Kurvi. Piritori. Perjantai 22.5.2026.

"Puirava ei osaa sanoa, mistä syystä Stubb lopulta vieraili Piritorilla." "Stubbin vierailu kesti puiravan arvion mukaan viidestä kymmeneen minuuttia." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012027947.html

Perjantai 22.5.2026.

Kuva. Tyyni järvi. Uusimaa. Kirkkonummi. Vitträsk länsirannalta. Perjantai 22.5.2026 9:26. Pertti Manninen ohi kiitäen.

Kuvia tänään matkalta. 10:23. Lehtihyllyltä. Professorilta kova ehdotus asuntokaupan ongelmiin. Salattu asiakirja paljastaa. Suomella oli Putinin silmissä poikkeusasaema. Tarja Halonen kertoo nyt, miten kaikki muuttui.

11:47. Punaisella torilla. Kauppiaat häädetään remontin ajaksi osoittamatta heille uutta paikkaa. "Valitettavasti".

13:34. Hyvin ansaittu palkinto: ruusu.

13:43. Vieläkin tyynempi järvi.

14:03. Joutsenet pellolla.

Kuvia tänään matkalta. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta - Gesterby - Vitträsk - Rajontie. Perjantai 22.5.2026 Kuvat. Pertti Manninen ohi kiitäen ja välillä pysähtyenkin.

Torstai 21.5.2026.

Kuva. Naakka. Uusimaa. Kirkkonummi. Munkinmäki. Torstai 21.5.2026 11:11. Kuva Pertti Manninen.

Keskiviikko 20.5.2026.

Kuva. Orava vauhdissa. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Keskiviikko 20.5.2026 8:24. Kuva Pertti Manninen. TÄ mukana kuvassa.

Kuvat: Lintuja.

Kuvat. Lintuja. Varis, pikkutikka, tintti ja pikkutikka, sama tai toinen.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Tiistai 19.5.2026 8:39 aamulla ja 15:15, 15:16, 16:17 iltapäivällä. Pertti Manninen ruudun takaa. TÄ mukana kuvissa.

Aikaisemmin luvattu pääkirjoitus Vaaran tiedottamisesta. Uudelleen nimettynä Viisi vuotta myöhässä keskustelun lopussa.

Keskustelusta TÄ Clauden kanssa lauantaina 16.5.2026 10:51.

... Jutun kannalta kiinnostavampi kysymys on: miksi EU:n Cell Broadcast -direktiivi (2018, deadline kesäkuu 2022) ei herättänyt korjaustoimia missään hallituksessa ennen kuin droonit pakottivat asiaan vuonna 2026?

Mitä tästä johtopäätöksen loppulauseesta voi sanoa lisää. Ratkaisiko raha, viranomaisten ymmärtämättömyys. Niiden poliitikkojen ymmärtämättömyys, jotka olivat pelastus- puolustusvaliokunnissa.

Lue!

Tiistai 19.5.2026.

Kuva. Joutsenpari pellolla lähekkäin. Uusimaa.Espoo, Mankki. Tiistai 19.5.2026 16:05. Kuva Pertti Manninen ohi kiitäen.

Kuvat: Tervetuloa - Välkommen.

Tervetuloa! Välkommen! Jopa +27 C. Tämä arkinen asia voi lyhentää ikääsi.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Tiistai 19.5.2026 11:04. Pertti Manninen pysähtymättä.

Aikaisemmin luvattu pääkirjoitus Vaaran tiedottamisesta. Uudelleen nimettynä Viisi vuotta myöhässä keskustelun lopussa.

Keskustelusta TÄ Clauden kanssa lauantaina 16.5.2026 10:51.

... Jutun kannalta kiinnostavampi kysymys on: miksi EU:n Cell Broadcast -direktiivi (2018, deadline kesäkuu 2022) ei herättänyt korjaustoimia missään hallituksessa ennen kuin droonit pakottivat asiaan vuonna 2026?

Mitä tästä johtopäätöksen loppulauseesta voi sanoa lisää. Ratkaisiko raha, viranomaisten ymmärtämättömyys. Niiden poliitikkojen ymmärtämättömyys, jotka olivat pelastus- puolustusvaliokunnissa.

Nyt on riittävästi pohjaa analyyttiseen vastaukseen. Tässä perusteellinen erittely:

Miksi EU-direktiivi ei herättänyt toimia 2018–2026?

Kysymys on oikea ja se paljastaa useita samanaikaisia vikoja — ei yhtä selitystä.

1. Viranomaisten kategoriakumous: sovellus tulkittiin direktiivin täyttäväksi

Suomi ei erikseen "hakenut lupaa" jättää Cell Broadcast toteuttamatta — 112-sovelluksen yksinkertaisesti katsottiin riittävän direktiivin vaatimuksiin. Tämä on päätöksenteon kannalta ratkaiseva seikka: kukaan ei äänestänyt CB:n hylkäämisestä. Sisäministeriön virkamiehet tekivät tulkinnan, jonka mukaan ongelma oli jo ratkaistu. Direktiivi ei pakottanut toimiin, koska Suomi ei katsonut olevansa direktiivin velvoitteiden ulkopuolella. Puhelinvertailu

Tämä on tunnistettava viranomaisten rakenteellinen ongelma: kun olemassa oleva järjestelmä (sovellus) tulkitaan riittäväksi, ei synny budjettiesitystä, ei hankesuunnitelmaa, ei poliittista päätöstä — ja samalla ei synny myöskään mitään vastustettavaa. Päätöksenteko tapahtui tekemättä jättämisenä.

2. Raha: kyllä, mutta ei yksin

Hallituksen esityksessä HE 98/2020 vp CB-järjestelmän arvioitiin edellyttävän "miljoonaluokan perustamiskustannuksia kunkin teleyrityksen verkossa", mutta huomionarvoista on: CB-järjestelmän kustannuksia ei hallituksen esityksessä analysoitu erikseen — eli kustannusargumentti esitettiin ilman todellista laskelmaa. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Vainio arvioi vuonna 2026, että CB-tekniikan päivittäminen maksaa noin viisi miljoonaa euroa. Tämä summa — viisi miljoonaa — on kansallisen turvallisuusinvestoinnin mittakaavassa pieni. Raha toimi tekosyynä, ei todellisena esteenä. Wikipedia + 2

3. Eduskunnan valiokuntien sokea piste

Tässä on jutun kannalta kiperintä kysyttävää. HE 98/2020 oli laaja teledirektiivipaketti, jonka valmisteli liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet — ei sisäministeriö eikä puolustushallinto. Esitys liittyi Marinin hallitusohjelman kokonaisuuteen "elinvoimainen Suomi" ja sen tavoitteena oli toimiva viestintä. Vaaratiedottaminen oli yksi kohta suuressa paketissa. Stuklex

Hallintovaliokunta käsittelee pelastustoimen asiat; liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli teledirektiivin. Puolustusvaliokunnalle asiaa ei tyypillisesti ohjata, koska vaaratiedottaminen on sisäministeriön — ei puolustusministeriön — toimialaa. Tästä seurasi rakenteellinen aukko: kukaan valiokunnissa ei yhdistänyt "teledirektiivin täytäntöönpano" -asiakirjaa sotilaalliseen uhkakuva-ajatteluun. Maailma oli toinen: vuosi 2020, COVID-pandemia, turvallisuusympäristö erilainen.

4. "Lintukoto-efekti" — kirjattu asiantuntijoiden arvioon

Teknologia-asiantuntijat ovat yksiselitteisesti nimenneet ongelman: Suomen pitää luopua "myrkyllisestä yhdistelmästä omahyväistä 'Suomi on maailman paras asiassa X' -ajattelua ja 'Suomi on lintukoto' -luulottelua, sillä nämä passivoivat ja hidastavat kehitystä." Sovelluksen 2015 lanseeraus tapahtui Nokian maineessa — Suomi oli mobiiliteknologian edelläkävijä. Oma ratkaisu tuntui luontevalta, muiden seuraaminen tarpeettomalta. Blogger

5. Direktiivin tulkinnan valvontamekanismi petti

EU:n direktiivi vuodelta 2018 vaati jäsenmailta järjestelmän, joka tavoittaa "korkean prosenttiosuuden ihmisistä kohdealueella, ei pelkästään asukkaita vaan myös roaming-vierailijoita heidän omalla kielellään, reaaliajassa, sekunneissa, korkealla luotettavuudella." Suomen sovelluspohjainen ratkaisu ei täytä tätä kriteeriä turistien osalta — he eivät lataa 112-sovellusta. Komissio ei kuitenkaan ryhtynyt rikkomismenettelyyn Suomea vastaan, mikä antoi tulkinnalle hiljaisena hyväksynnän leiman. Wikipedia

Toimituksellinen johtopäätös:

Syyllistä ei löydy yhdestä ministeristä eikä yhdestä hallituksesta. Kyse on rakenteellisesta sokeudesta, johon vaikuttivat samanaikaisesti: virkamiestulkinta (ongelma on jo ratkaistu), kustannuslaskelmointi ilman todellista analyysia, valiokuntajaon aiheuttama sektorikatve, turvallisuusympäristön aliarviointi — ja kansallinen itseriittoisuus. Droonit olivat se "rautanyrkki", joka palautti todellisuuden.

Merkitse laatija, 11:02.

Analyysi tallennettuna. Viiden kohdan rakenne kattaa kaikki tunnistetut syyt — virkamiestulkinta, raha, valiokuntakatve, lintukoto-efekti ja EU:n valvonnan pettäminen. Jutun selkäranka on kohta 3: valiokuntajaon rakenteellinen aukko, jota ei ole juurikaan julkisuudessa käsitelty.

Cb analyysi 20260516 · MD

Miksi EU:n Cell Broadcast -direktiivi ei herättänyt toimia Suomessa 2018–2026?

Päivämäärä: 16.5.2026 klo 11:02 Laatija: Pertti Manninen / Nettisanomat

Tausta

EU:n sähköisen viestinnän säännöstön direktiivi (EECC) hyväksyttiin 11.12.2018. Se velvoitti kaikkia jäsenmaita ottamaan käyttöön mobiilipohjaisen vaaratiedotusjärjestelmän viimeistään kesäkuuhun 2022 mennessä. Kaikki muut EU-maat toteuttivat vaatimuksen Cell Broadcast- tai LB-SMS-tekniikalla. Suomi ei. Syitä on useita ja ne ovat samanaikaisia.

1. Viranomaisten kategoriakumous: sovellus tulkittiin direktiivin täyttäväksi

Suomi ei erikseen hakenut lupaa jättää Cell Broadcast toteuttamatta — 112-sovelluksen yksinkertaisesti katsottiin riittävän direktiivin vaatimuksiin. Kukaan ei äänestänyt CB:n hylkäämisestä. Sisäministeriön virkamiehet tekivät tulkinnan, jonka mukaan ongelma oli jo ratkaistu.

Tämä on tunnistettava viranomaisten rakenteellinen ongelma: kun olemassa oleva järjestelmä tulkitaan riittäväksi, ei synny budjettiesitystä, ei hankesuunnitelmaa, ei poliittista päätöstä — eikä myöskään mitään vastustettavaa. Päätöksenteko tapahtui tekemättä jättämisenä.

2. Raha: kyllä, mutta ei yksin

Hallituksen esityksessä HE 98/2020 vp CB-järjestelmän arvioitiin edellyttävän "miljoonaluokan perustamiskustannuksia kunkin teleyrityksen verkossa" — mutta CB-järjestelmän kustannuksia ei esityksessä analysoitu erikseen. Kustannusargumentti esitettiin ilman todellista laskelmaa.

Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Vainio arvioi vuonna 2026, että CB-tekniikan päivittäminen maksaa noin viisi miljoonaa euroa. Tämä summa on kansallisen turvallisuusinvestoinnin mittakaavassa pieni. Raha toimi tekosyynä, ei todellisena esteenä.

3. Eduskunnan valiokuntien sokea piste

HE 98/2020 oli laaja teledirektiivipaketti, jonka valmisteli liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet — ei sisäministeriö eikä puolustushallinto. Vaaratiedottaminen oli yksi kohta suuressa paketissa.

Hallintovaliokunta käsittelee pelastustoimen asiat; liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli teledirektiivin. Puolustusvaliokunnalle asiaa ei tyypillisesti ohjata, koska vaaratiedottaminen on sisäministeriön — ei puolustusministeriön — toimialaa. Tästä seurasi rakenteellinen aukko: kukaan valiokunnissa ei yhdistänyt "teledirektiivin täytäntöönpano" -asiakirjaa sotilaalliseen uhkakuva-ajatteluun. Maailma oli toinen: vuosi 2020, COVID-pandemia, turvallisuusympäristö erilainen.

4. "Lintukoto-efekti" — kirjattu asiantuntijoiden arvioon

Teknologia-asiantuntijat ovat yksiselitteisesti nimenneet ongelman: Suomen pitää luopua "myrkyllisestä yhdistelmästä omahyväistä 'Suomi on maailman paras asiassa X' -ajattelua ja 'Suomi on lintukoto' -luulottelua, sillä nämä passivoivat ja hidastavat kehitystä."

Sovelluksen 2015 lanseeraus tapahtui Nokian maineessa — Suomi oli mobiiliteknologian edelläkävijä. Oma ratkaisu tuntui luontevalta, muiden seuraaminen tarpeettomalta.

5. Direktiivin tulkinnan valvontamekanismi petti

EU:n direktiivi vaati järjestelmää, joka tavoittaa korkean prosenttiosuuden ihmisistä kohdealueella — myös roaming-vierailijoita heidän omalla kielellään, reaaliajassa, sekunneissa, korkealla luotettavuudella. Suomen sovelluspohjainen ratkaisu ei täytä tätä kriteeriä turistien osalta. Komissio ei kuitenkaan ryhtynyt rikkomismenettelyyn Suomea vastaan, mikä antoi tulkinnalle hiljaisena hyväksynnän leiman.

Johtopäätös

Syyllistä ei löydy yhdestä ministeristä eikä yhdestä hallituksesta. Kyse on rakenteellisesta sokeudesta, johon vaikuttivat samanaikaisesti: virkamiestulkinta (ongelma on jo ratkaistu), kustannuslaskelmointi ilman todellista analyysia, valiokuntajaon aiheuttama sektorikatve, turvallisuusympäristön aliarviointi — ja kansallinen itseriittoisuus. Droonit olivat se "rautanyrkki", joka palautti todellisuuden.

Nettisanomat — Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Cb analyysi 20260516 · MD

Tee vielä pääkirjoitus ja ingressi tästä tarkasta selostuksesta.

Pääkirjoitus ja ingressi valmiina. Otsikko "Viisi vuotta myöhässä" viittaa konkreettisesti direktiivin 2018 ja toimien 2026 väliin — mutta on myös yleisempi tuomio. Loppurivistö tiivistää argumentin iskevään muotoon: kahdeksan vuotta, neljä vuotta, kaksi vuotta — ja lopulta drooni. Toimituksellinen vapaus muuttaa otsikkoa tai viimeistä repliikkiä luonnollisesti on täysin sinulla.

Paakijroitus cb 20260516 · MD

Viisi vuotta myöhässä

Ingressi

Suomi on EU:n ainoa jäsenmaa, joka ei ottanut käyttöön Cell Broadcast -vaaratiedotusjärjestelmää direktiivin edellyttämässä aikataulussa. Päätös — tai pikemminkin päätöksen tekemättä jättäminen — on nyt paljastanut hintansa. Syyt ovat moninaiset, mutta yhtä lailla hävettävät: viranomaistulkinta, kustannusten liioittelu, valiokuntakoneiston sektorikatve ja kansallinen itseriittoisuus. Droonit opettivat sen, mitä olisi pitänyt osata lukea direktiivistä jo 2018.

Pääkirjoitus

Yöllä 15.–16. toukokuuta 2026 Uudenmaan drooniuhka aktivoi 112 Suomi -sovelluksen vaaratiedotteen. Vaara ohi -viesti tuli yli tunnin myöhässä. Osa asukkaista ei saanut hälytystä lainkaan. Pääministeri Petteri Orpo totesi samana päivänä, että "uusi tekstiviestipohjainen hälytysjärjestelmä on saatava toimimaan viivästyksettä."

Lausuma on oikea. Se on myös kahdeksan vuotta myöhässä.

EU:n sähköisen viestinnän direktiivi velvoitti kaikki jäsenmaat ottamaan käyttöön toimivan mobiilipohjaisen vaaratiedotusjärjestelmän viimeistään kesäkuussa 2022. Kaikki muut EU-maat toteuttivat vaatimuksen Cell Broadcast -tekniikalla tai sijaintitietoon perustuvalla tekstiviestillä. Suomi ei. Sisäministeriön virkamiehet katsoivat, että jo käytössä oleva 112-sovellus riittää direktiivin täyttämiseen. Kukaan ei äänestänyt Cell Broadcastin hylkäämisestä. Päätös tehtiin tekemättä jättämisenä.

Tässä on ensimmäinen vika: viranomaistulkinta, joka ei kestä tarkastelua. Direktiivi edellyttää järjestelmää, joka tavoittaa alueen ihmiset — myös turistit omalla kielellään, reaaliajassa, sekunneissa. Sovelluspohjainen ratkaisu sulkee turistit kokonaan ulkopuolelle eikä läpäise äänettömällä olevaa puhelinta. Euroopan komissio ei ryhtynyt rikkomismenettelyyn, mikä antoi tulkinnalle hiljaisena hyväksynnän leiman — ja poisti viimeisenkin ulkoisen pakon korjata asia.

Toinen vika on kustannuslaskelmointi ilman todellisia lukuja. Hallituksen esityksessä HE 98/2020 todetaan CB-järjestelmän edellyttävän "miljoonaluokan perustamiskustannuksia" per teleoperaattori — mutta varsinaista kustannusanalyysia ei tehty. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Vainio kertoi 16. toukokuuta 2026, että järjestelmän rakentaminen maksaa noin viisi miljoonaa euroa. Kansallisen turvallisuusinvestoinnin mittakaavassa summa on pieni. Raha toimi tekosyynä, ei todellisena esteenä.

Kolmas vika on rakenteellinen. HE 98/2020 oli laaja teledirektiivipaketti, jonka valmisteli liikenne- ja viestintäministeriö. Vaaratiedottaminen oli yksi kohta sadassa sivussa. Liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli teledirektiivin; hallintovaliokunta pelastustoimen asiat; puolustusvaliokunnan agendalle asia ei kuulunut lainkaan, koska vaaratiedottaminen on muodollisesti sisäministeriön — ei puolustusministeriön — toimialaa. Kukaan ei yhdistänyt "teledirektiivin täytäntöönpano" -asiakirjaa sotilaalliseen uhkakuva-ajatteluun. Vuosi oli 2020, pandemia päällä, maailma erilainen.

Neljäs vika on vanhempi kuin mikään näistä. Suomi oli Nokian ansiosta vuosituhannen alussa mobiiliteknologian maailmanmestari. Tuo maine tuotti pitkälle jatkuneen käsityksen, jonka mukaan oman ratkaisun kehittäminen on parempi vaihtoehto kuin muiden standardien seuraaminen. Teknologia-asiantuntijat ovat jo kirjanneet ilmiön: on luovuttava "myrkyllisestä yhdistelmästä omahyväistä 'Suomi on maailman paras' -ajattelua ja 'Suomi on lintukoto' -luulottelua." Droonit olivat se rautanyrkki, joka palautti todellisuuden.

Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Vainio totesi, että CB-järjestelmää "on esitetty jo parikymmentä vuotta sitten." Rahoitus on nyt saatu. Järjestelmä valmistuu puolentoista–kahden vuoden kuluttua.

Kahdeksaan vuoteen ei riittänyt direktiivi. Neljään vuoteen ei riittänyt deadline. Kahteen vuoteen ei riitä sovelluksen pettäminen. Nyt riitti drooni.

Se on huono tapa oppia.

Nettisanomat 16.5.2026 Pertti Manninen

Paakijroitus cb 20260516 · MD

Päivämäärä: 16.5.2026 klo 11:02 (Analyysi) Laatija: Pertti Manninen / Nettisanomat

Lauantaina 16.5.2026 10.26.

Asiantuntija ihmeissään: Toimiva hätäviesti­järjestelmä ei ole Suomelle kelvannut – ”Aivan ylivoimainen”

is.fi Mikko Marttinen 16.5. 6:15

...

"Petteri Järvinen ihmettelee perusteita. Hän arvelee, että lakiesityksen kirjoittaja ei ole mahdollisesti ymmärtänyt SMS-viestien ja CB-järjestelmän eroa. Vaikka SMS-tekstiviestien vastaanottaminen ei tulevaisuudessa olisikaan mahdollista, CB-hätäviesteihin tällä ei ole vaikutusta.

– Kun kuvitellaan, että se on joku poistuva tekniikka ja tulevaisuus on sovelluksissa, niin sehän on mennyt nimenomaan päinvastoin. Ihmiset eivät halua puhelimeensa enää yhtään appia lisää, koska ne kuluttavat tilaa, ne ovat tietoturvariski, niitä joutuu päivittämään, niissä on aina ongelmia, Järvinen sanoo.

Järvinen korostaa, että ei moiti vitkastelusta ainoastaan edellistä hallitusta. Häntä huvittaa, miten poliitikot vaativat nyt nopeita parannuksia hätäviestijärjestelmään, vaikka teknologia olisi ollut valmiina jo toistakymmentä vuotta.

– Nyt kun poliitikot syyttävät tässä toinen toisiaan, tämä on mun mielestä kaikkein hölmöintä. He vaativat, että nyt pitää nopeasti hallituksen toimia ja mikä tässä maksaa, kun he ovat itse olleet tekemässä näitä päätöksiä, Järvinen sanoo."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012010689.html

Lauantai 16.5.2026.

Drooni-aamu.

Kuva. Pikkutikka rauhassa nakuttelee tietämättä mistään droonivaarasta niinkuin ei asukaskaan. Suihkarit kyllä ujelsivat yläpuolella, mutta vasta ... Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 15.5.2026 5:19. Kuva Pertti Manninen.

... kaksitoista minuuttia myöhemmin 5:31 alkaen.

36 sivunkuvaa Katso

... 6:41 loppuen.

Paria tuntia myöhemmin vaara ohi ja orava senkun hyppelee.

Kuvat. Sivun kuvia Ilta-Sanomista. Iltalehdestä, Helsingin Sanomista, Keskisuomalaisesta ja Kalevasta sekä Yle:stä ja MTV:stä ja HSL:stäkin. Dramaattinen drooni-aamu. Orava vauhdissa ja pysähtyenkin. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 15.5.2026 8:31 ja 8:32. Pertti Manninen ruudun takaa.

Tulosssa pääkirjoitus Vaaran tiedottamisesta. Lue!

Perjantai 15.5.2026. Drooni-aamu.

Kuva. Pikkutikka rauhassa nakuttelee tietämättä mistään droonivaarasta niinkuin ei asukaskaan. Suihkarit kyllä ujelsivat yläpuolella, mutta vasta ... Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 15.5.2026 5:19. Kuva Pertti Manninen.

Torstai 14.5.2026.

Kuva. Helsinki. Pitkäsilta. Näkymä Merihakaan, jossa vanhan virastotalon betonijämät vain jäljellä. Pertti Manninen 12.5.2026 12:17.

Kuvat

Keskiviikko 13.5.2026.

Kuva. Veistos "Äidinrakkaus". Emil Cedercreutz 1928. Varsapuistikko. Helsinki. Pertti Manninen 12.5.2026.

Kuvat

Tiistai 12.5.2026.

Kuva. Liput liehuvat J.V. Snellmanin kunniaksi. Tiistai 12.5.2026 9:07. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Uimahalli. Pertti Manninen ohi kiitäen.
Kuvat.

Maanantai 11.5.2026.

Kuva. Lentoon. Maanantai 11.5.2026 7:20. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Pertti Manninen ruudun takaa.
Kuvat.

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Arkisto 2005.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

https://www.nettisanomat.com/2005/05/10/kuvasupernova.htm

Pääkirjoitus

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Lue!

Sunnuntai 10.5.2026.

Kuva. "Äidin rakkaus." Nettisanomat Keskiviikko 2007-04-04. Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen.

Sunnuntai 10.5.2026.

Kuva. Oravallekin pähkinät maistuu. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 10.5.2026 9:33. Pertti Manninen vanhat verhot sivuun työntäen.

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:27. Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuva. Trump julisti kolmen päivän tulitauon Ukrainan sodassa - Venäjä ja Ukraina vahvistavat. IS ulkomaat 8.5. 22:01. Tallennus 9.5.2026 6:19.Pertti Manninen "aamulla varhain".

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:27. Pertti Manninen ruudun takaa.

https://www.nettisanomat.com/2005/05/17/salmen.htm

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:27. Pertti Manninen ruudun takaa.

Pääkirjoitus

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Alexander Stubbin Venäjä‑linja on ollut kolmen eri roolin mittainen: ministeri, pääministeri ja presidentti. Jokaisessa vaiheessa hän on puhunut turvallisuudesta, Euroopasta ja arvoista – mutta yhtä asiaa hän ei ole koskaan halunnut nähdä: Venäjän kehityksen pitkää linjaa. Lue!

Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero

Alexander Stubb ja Leif Salmén eivät koskaan käyneet avointa väittelyä Venäjästä, mutta heidän ajattelunsa muodostaa yhden suomalaisen ulkopoliittisen historian terävimmistä vastakkainasetteluista. Toinen näki, mitä oli tulossa. Toinen uskoi, ettei se ollut mahdollista.

Lue!

Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb

Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä

Tämä on analyysi kahdesta täysin erilaisesta retorisesta maailmasta. Ei vain kahdesta henkilöstä, vaan kahdesta tavasta hahmottaa Venäjä, aika, valta ja Euroopan rooli.

Lue!

Pääkirjoitus 3

Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe

Vuosi 2014 on Suomen ja Euroopan turvallisuuspolitiikan suurin sokea piste. Se on vuosi, jolloin historia muuttui – mutta poliittinen retoriikka ei. Ja juuri siksi 2014 on edelleen Alexander Stubbin kertomuksessa paikka, jota hän ei nimeä, ei avaa, ei käsittele.

Lopputulos 2-1.

Kuva. Lopputulos OLS 2-1 JJK. Keskisuomalaisen sivuilta live-kuva lauantaina 9.5.2026 15:54 Pertti Manninen.

Otsikoita aurinkoisena toukokuun päivänä 2026.

Kuva. Otsikoita aurinkoisena toukokuun päivänä 2026.

IL paljastaa: Vastaisku Venäjän uhalle.

Suomi mukana salaisessa sopimuksessa.

Uusi pelotejoukko, selkänojana ydinaseet ...

Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Torstai 7.5.2026 13:32. Kuvat Pertti Manninen hetki hämmästellen.

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

TÄ Claude 20060515- analyysi.

Nettisanomat N:o 509 · Maanantai 15.5.2006 http://www.nettisanomat.com/2006/05/15/etusivu.htm

Numero lyhyesti

Numero 509 on poikkeuksellisen niukka: toimituksen oma ilmoitus kertoo suoraan, että tässä numerossa oli uutta vain pääkuva. Muut sisällöt ovat peräisin edellisistä numeroista. Kuva on otettu Italian televisiokanava RAI TG1:n lähetyksestä maanantai-iltana klo 21.00, ja se tallentaa historiallisen hetken: Italian uuden presidentin Giorgio Napolitanon ensimmäisen päivän virassa.

Pääkuva ja sen teksti

"PRESIDENTE DI TUTTI" — "Kaikkien presidentti"

Kuva: TG1:n kuvasta Pertti Manninen. Jyväskylä / Italian parlamentti, 15.5.2006 klo 21.00. Italian parlamentissa pidetty puhe alkoi klo 18.06 Suomen aikaa.

Italian kielinen teksti suomeksi:

"Katso uuden valtionpäämies Giorgio Napolitanon ensimmäinen päivä: parlamentin yhteisistunnossa annetusta valasta vallanvaihtoon Carlo Ciampin kanssa." — Rai.it/news

Taustatietoa

Giorgio Napolitano valittiin Italian presidentiksi 10. toukokuuta 2006. Hän oli Italian kommunistisen puolueen pitkäaikainen jäsen ja myöhemmin sosiaalidemokraatti — ensimmäinen vasemmistotaustainen Italian presidentti. Lausuma "presidente di tutti" — kaikkien presidentti — kuvaa hänen pyrkimystään ylittää Italian syvät poliittiset jakolinjat heti virkaanastujaisistaan lähtien. Napolitano toimi presidenttinä vuoteen 2015.

Nettisanomat seurasi tapahtumaa suorana italialaisesta televisiolähetyksestä — tyypillinen esimerkki lehden eurooppalaisesta orientaatiosta ja suorasta primäärilähteiden käytöstä.

Linkit

• Etusivu: http://www.nettisanomat.com/2006/05/15/etusivu.htm
• Edellinen numero (11.5.2006): http://www.nettisanomat.com/2006/05/11/etusivu.htm
• Koistinen / Laitakaupungin laulu: http://www.nettisanomat.com/2006/depis/koistinen.htm

Osastot  |  Gallup  ·  Imagine  ·  Kaupunkikuva  ·  Kuvagalleria  ·  Lehdet  ·  Liikunta  ·  Opetus  ·  Perhe  ·  Politiikka  ·  Sota ja rauha  ·  TV ja radio  ·  Talous  ·  Työtä  ·  Valokuva  ·  Velka  ·  Viikon kuva

Asiasanat

Italia · Giorgio Napolitano · presidentinvaalit 2006 · RAI TG1 · Carlo Ciampi · vallanvaihto · eurooppalainen politiikka · televisiohistoria · kuvajournalismi

TÄ Claude 20060515- analyysi.

13.5.2026 klo 18:22

Toripäivää: Kukkia, mekkoja, lakkeja ja kultaakin aurinkoisena toukokuun päivänä 2026.

Kuvat.

Pääkirjoitus

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Alexander Stubbin Venäjä‑linja on ollut kolmen eri roolin mittainen: ministeri, pääministeri ja presidentti. Jokaisessa vaiheessa hän on puhunut turvallisuudesta, Euroopasta ja arvoista – mutta yhtä asiaa hän ei ole koskaan halunnut nähdä: Venäjän kehityksen pitkää linjaa. Lue!

Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero

Alexander Stubb ja Leif Salmén eivät koskaan käyneet avointa väittelyä Venäjästä, mutta heidän ajattelunsa muodostaa yhden suomalaisen ulkopoliittisen historian terävimmistä vastakkainasetteluista. Toinen näki, mitä oli tulossa. Toinen uskoi, ettei se ollut mahdollista.

Lue!

Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb

Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä

Tämä on analyysi kahdesta täysin erilaisesta retorisesta maailmasta. Ei vain kahdesta henkilöstä, vaan kahdesta tavasta hahmottaa Venäjä, aika, valta ja Euroopan rooli.

Lue!

Pääkirjoitus 3

Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe

Vuosi 2014 on Suomen ja Euroopan turvallisuuspolitiikan suurin sokea piste. Se on vuosi, jolloin historia muuttui – mutta poliittinen retoriikka ei. Ja juuri siksi 2014 on edelleen Alexander Stubbin kertomuksessa paikka, jota hän ei nimeä, ei avaa, ei käsittele.

Lue!

sivu4copilot.html

Otsikoita aurinkoisena toukokuun päivänä 2026.

Kuvat

Otsikoita aurinkoisena toukokuun päivänä 2026.

IL paljastaa: Vastaisku Venäjän uhalle. Suomi mukana salaisessa sopimuksessa.

Lue!

Kuva. Varis. Jotakin syötävää löytyi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 6.5.2026 10:57. Kuva Pertti Manninen vain ruudun takaa. TÄ-värein.

Pääkirjoitus

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Lue!

Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero

Lue!

Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb

Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä

Lue!

Pääkirjoitus 3

Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe

Lue!

sivu4copilot.html

Saraakallion kalliomaalaukset. Kuvasarja MTV:n uutislähetyksestä keskiviikkona 6.5.2026 19:13.

"On hämmästyttävää ajatella, että meidän esi-isämme ovat tehneet näitä maalauksia." Ruth Sueido. Kuvasarja.

Astrokuvaaja J-P Metsävainion näyttelyssä. Kuvasarja MTV:n uutislähetyksestä keskiviikkona 6.5.2026 22:13.

JiiPee.art Showroom on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa. Kuvasarja.

Etusivu - Sivu2 - Sivu3 - sivu4copilot

Kuvia 5.5.2026

Kuva. Huolen pito. Uusimaa. Kirkkonummi. Heikkilä. Tiistai 5.5.2026 9:00. Kuva Pertti Manninen hetki pysähtyen.

Pääkirjoitus 4.5.2026

Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa

Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.

Lue!

Pääkirjoitus 4.5.2026

Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa.

Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.

Lue!

Pääkirjoitus maanantaina 4.5.2026. Nettisanomat. Pertti Manninen. Laatinut TÄ ChatGPT annetun Ylen aamu-uutisten tekstin perusteella. Lue!

Sunnuntai 3.5.2026. Kuva. Pikkutikka nakuttaa talipalloaan aamusta iltaan. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 3.5.2026 18:48. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvat

Sunnuntai 3.5.2026. Kuva. Olen Charlie Bronson. Kuva. Olen Britanninan väkivaltaisin vanki.

Kuvasarja

Kuva. "Olen aina halunnut olla kuuluisa". Tänään tv:ssä: Tom Hardy tekee uskomattoman roolisuorituksen vuoden 2009 elokuvassa.

Lyhyt pääkirjoitus. Kansainvälisen lehdistönvapauden päivänä törmäsin ihan sattumalta kanavia surffatessani tähän tanskalaisen Nicolas Winding Refnin ohjaamaan elokuvaan Bronson vuodelta 2009, alusta alkaen! Pertti Manninen. Lisää kuvia tulossa!

Lauantai 2.5.2026. "Matalaa on! Ei ole ennen ollut läheskään näin matalaa keväällä." Pohjois-Savo. Keitele, Nilakka. Lauantai 2.5.2026 16:11. Kuva: Henri N.

Lauantai 2.5.2026. Kuva. 17:28. Keskisuomalainen. Suora.

Kolmen maalin johto ei riittänyt JJK:lle – RoPS kampesi tasoihin huliviliottelussa. Tommi Roimela

JJK–RoPS 3–3 Olipa se melkoinen jalkapallo-ottelu. Aivan kuin jonkinlainen vapun jälkeinen levottomuus olisi vaikuttanut niin JJK Jyväskylään kuin Viitaniemessä vierailleeseen Rovaniemen Palloseuraan. Oli mitä tahansa, kaksijakoinen Ykkösen huliviliottelu päättyi 3–3 (1–0) -tasapeliin.

– No, se ainakin on positiivista, että olemme yhä ilman tappioita, JJK:n päävalmentaja Brian Page totesi.

Niin, onhan sekin jotain. Pelkillä voitoilla kauden aloittanut JJK sai pidettyä tappiosarakkeensa nollilla. Se on ihan hyvin kärkiottelun jälkeen. Mutta toisaalta JJK:n olisi pitänyt lauantainen ottelu ehdottomasti voittaa. Se johti toisen jakson alun nopeiden maalien myötä 3–0. Siitä tilanteesta jalkapallo-ottelu pitäisi aina voittaa.

Keskisuomalainen lauantaina 2.5.2026 19:15.

Lauantai 2.5.2026 9:49Kuva. Pikkutikka jaksaa aina vain nakuttaa talipalloaan, niin kauan kuin sellainen ilmestyy roikkumaan. Uusimaa. Kirkkonummi, Kauhala. Björkdal. Lauantai 2.5.2026 9:49. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Perjantai 1.5.2026. Kuva. Pikkutikka nakuttaa. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 1.5.2026 7:30. Pertti Manninen.

Kuvat

Vappu 2000. Kuvia 1994.

1.5.1994 Jyväskylässä kuvannut Pertti Manninen.

12.5.1994 Helsingissä kuvannut Pertti Manninen.

Nyt 04.05.00 Onnellinen lapsi. 30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.

Nettisanomat torstaina 30. huhtikuuta 2026. Kulkijan kuvia aamusta iltaan.

Kuvat

22:06. MTV Uutiset kertoo voiton päivän paraatin kutistuvan marssijoukkoihin ja yhteen ylilentoon. Putin ehdottaa aselepoa päivän ajaksi.

Maanantai 27.4.2026. Kansallinen veteraanipäivä. Arkistokuva. "Ensimmäinen lippu Kolmen valtakunnan rajapyykillä 81 vuotta sitten 26.04.1945." Lue!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Tulossa! Yle a- studio 27.4.2026.

Lauantaina aseistautunut mies onnistui jälleen pääsemään ...
117 kuvaa. Tulossa!

Lauantai 18.4.2026. "Lentävä viulu".

Kuva. "Lentävä viulu" keskustelusta TÄ Copilotin kanssa. Lue!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!